Näytetään tekstit, joissa on tunniste auringonpilkkujakso 25. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste auringonpilkkujakso 25. Näytä kaikki tekstit

perjantai 18. syyskuuta 2020

Revontuliennuste 18. – 21.9.2020

Nyt se on virallista, auringonpilkkujaksojen välinen minimi saavutettiin viime joulukuussa (2019), jolloin auringonpilkkuluvuksi saatiin 1,8. Sen jälkeen Auringon aktiivisuus on lähtenyt hitaaseen nousuun pilkkujakson 25 alettua. Pilkkujakson 24 maksimi saavutettiin huhtikuussa 2014, jolloin auringonpilkkuluvuksi laskettiin 114. Se on selvästi alle pilkkujaksojen keskiarvon, joka on 179. Jaksolla tapahtui 49 X-luokan flarepurkausta ja voimakkain niistä oli X9.3 syyskuussa 2017. 

Toukokuussa tapahtui toistaiseksi voimakkaimmat flare-purkaukset.

Jakson 25 maksimin odotetaan olevan heinäkuussa 2025, jolloin ehkä saavutetaan suunnilleen sama taso kuin maksimi jaksolla 24. Toistaiseksi uuden jakson voimakkain flare on ollut M-luokkaa 29.5.2020.

Auringonpilkkujaksot on määritelty alkaneen vuonna 1755, jolloin pilkkujakso 1 alkoi.


Ennuste

Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän lukemassa 2 kaikkina kolmena yönä.

Yöt 18./19., 19./20. ja 20.21. ovat kakki rauhallisia. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja jossain määrin Pohjois-Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.



tiistai 24. joulukuuta 2019

Pitkäaikainen revontuliennuste 23.12.2019 –18.1.2020


Auringon aktiivisuus on minimissään mutta se ei tarkoita sitä, että pilkkuja ja pilkkuryhmiä ei esiintyisi lainkaan. Nyt vuorokauden ajan Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla on ollut yksi pilkku, joka on ennen tulevasta, sillä se on tulevan pilkkujakson 25 pilkku. Pilkun ilmaantuminen päätti täysin pilkuttoman jakson, jolle kertyi pituutta 40 vuorokautta.

Perhosdiagrammi, johon on merkitty kaikkien pilkkujen ilmestymispaikan leveysaste ajallisessa järjestyksessä.

Alkavan pilkkujakson pilkut ilmaantuvat ensimmäisenä keski-leveyksille ja pilkkujakson kuluessa uusien pilkkujen ilmaantuminen siirtyy kohti ekvaattoria, jossa pilkut ilmaantuvat jakson päättyessä. Jos pilkut asetetaan ajallisesti järjestykseen X-akselille ja ilmaantumisleveyspiiri Y-akselille, saadaan aikaan pilkuista ns. perhosdiagrammi perhosen siipiä muistuttavasta kuviosta johtuen.


Geomagneettinen ennuste kertoo pienehköstä häiriöstä tammikuun puolivälissä. Kuva © Kari A. Kuure.

Ennuste

Seuraavien neljän viikon aikana voimakkaampia magneettisia häiriöitä ei ole tulossa. Tammikuun puolessa välissä (14. –15.1.) on pieni häiriö, jolloin Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4. Kyseisten vuorokausien välisenä yönä revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Muualla revontulia tuskin nähtäneen.