Pitkäaikainen revontuliennuste 20.9. – 16.10.2021

Auringon aktiivisuuden kasvu alkaa hiljalleen näkyä flarepurkausten ja niitä seuraavien CME-purkausten esiintymistiheyden kasvuna. Samaan aikaan Auringon pitkäaikaisten magneettisten rakenteiden merkitys revontulien aiheuttajana vähenee ja tämän neljän viikon ennusteen epätarkkuus kasvaa. Toistaiseksi eletään välivaihetta, jossa molempien magneettisten häiriölähteiden vaikutukset täytyy ottaa huomioon.

Tulevan neljänviikon aikana revontulet ovat mahdollisia muutamana yönä. Kuva © Kari A. Kuure.

 

Ennuste

Viikot 36 ja 37 ovat yleisesti jonkin verran aktiivisia. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemassa Kp3 mutta etenkin viikolla 37 jopa myrskylukemat (Kp5) on mahdollista. Aluksi revontulia nähtäneen Pohjois-Suomen leveyksiltä Lappiin, mutta toisella viikolla revontulia voitaneen nähdä koko Suomessa, jos ennustettu Kp5 lukemat esiintyvät Suomen yöaikaan. Ennustettu häiriötila kuitenkin jatkuu parin vuorokauden ajan, joten Keski-Suomen leveydellä revontulet ovat mahdollisia.

Viikot 38 ja 39 ovat sitten jo selkeästi rauhallisempia. Kummallakin viikolla yhtenä yönä on mahdollisuus revontulien näkymiselle Keski-Suomea leveydelle asti. Yöt ovat 4./5. ja mahdollisesti jompikumpi öistä 9./10. tai 10./11. On tietysti mahdollista, että lokakuu 10:lle päivälle ennustettu lukema Kp4 toteutuessaan sijoittuu Suomen päiväaikaan eikä revontulia näy kumpanakaan yönä.

Kp-indeksin yksittäinen kohonnut lukema (>=4) ilman sen ympärillä olevia perustason yläpuolella olevia lukemia (Kp3) ei käytännössä ennusta varsinaisesti revontulia, mutta jotka tietysti ovat mahdollisia.

 

 

Pitkäaikainen revontuliennuste 16.12.2019 –11.1.2020

Auringon aktiivisuusminimi on heikentänyt Auringon magneettikenttää niin paljon, että kosmisen säteilyn määrä yläilmakehässä on lisääntynyt 23 % vuodesta 2015 alkaen. Kosmisen säteilyn mittauksia on tehty viikoittain stratosfääriin kohoavien ilmapallojen avulla ja tutkimuksen tekijänä on ollut Spaceweather.con ja Earth to Sky Calculus koulun opiskelijat.

Revontulien mahdollisuus on hieman noussut ennustejakson alussa. Muutoin on odotettavissa hyvin rauhallista avaruussäätä. Kuva © Kari A. Kuure.

Myös Oulun yliopiston tutkimuksessa, jonka havaintopiste sijaitsee Sodankylän Observatoriossa, osoittaa energisten neutronien määrän maapinnan tasolla lisääntyneen 9,7 % pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Tällä arvolla ollaan aika lähellä mittaushistorian korkeinta arvoa, joka on tähän mennessä ollut 11,7 % keskiarvon yläpuolella ja se saavutettiin joulukuussa 2009. Matalin arvon, -32,1 %, saavutettiin kesäkuussa 1991.

Energisten neutronien määrä kuvastaa maapallon ilmakehään törmäävien kosmisten säteilyn määrää, sillä neutronit syntyvät kosmisen hiukkassäteilyn törmäyksessä ilmakehän yläosassa. Törmäyksen seurauksena syntyy ilmasuihkuksi kutsuttu erilaisten alkeishiukkasten vyöry, jonka pitkäikäisimmät hiukkaset saavuttavat maanpinnan. Maanpinnalla mitattujen hiukkasten määrään vaikuttaa kosmisen hiukkassäteilyn energian lisäksi myös ilmakehän kosteus ja etenkin ilmanpaine. Sodankylässä neutronimittauksia on tehty vuodesta 1964 alkaen.

Ennuste

Kp-indeksin odotetaan olevan hieman koholla lähivuorokausien aikana. Indeksin kohoaminen kasvattaa revontulien näkemisen mahdollisuutta Lapissa, mutta muualla revontulia tuskin nähdään. Tilanteen mentyä ohi, Kp-indeksin odotetaan laskevan mataliin lukemiin ja revontulien mahdollisuus on hyvin pieni Pohjois-Lappi mukaan lukien, koko ennustejakson ajan.