Auringon aktiivisuus on jälleen laskenut ja ne ainoatkin pilkkuryhmä ovat kadonneet. Näin ollen ei ole mikään ihme, että myrskyindeksi DST huitelee nolla tietämillä.
Ennuste
Yöt 16./17., 17./18. ja 18./19. ovat kaki rauhallisia.
Kp-indeksin maksimiarvoksi ennustetaan lukemaa 2, joka yleensä mahdollistaa
himmeiden revontulien näkymisen Lapissa noin 50 % todennäköisyydellä.
Etelämpänä revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.
Auringon vähäinen aktivisuuden kasvu ei vielä juurikaan näy revontuliennusteissa. Suurin osa ajasta maapallon magneettikenttä pysyttelee rauhallisena ja ajoittaiset häiriöt ovat yleensä pieniä. Samaan aikaan Auringossa pilkkuryhmien aktiivisuus näkyy joinakin C-luokan flarepurkauksina mutta yleensä niitä ilmaantuu vain muutama pilkkuryhmää kohti.
 |
| Vain vähäisiä revontulia on odotetavissa lähiviikkoina. Kuva © Kari A. Kuure. |
Ennuste
Jonkin asteista revontulitoimintaa on odotettavissa 21./22.
yön jälkeen muutaman vuorokauden ajan. Voimakkaimmat purkaukset nähtäneen
24./25. yönä, jolloin Kp-indeksi ehkä nousee lukemaan 4. Tämä tarkoittaa
revontulien näkymistä Etelä-Suomessa noin 50 % todennäköisyydellä. Lapissa
todennäköisyys on korkeampi, joten siellä on mahdollista nähdä revontulia tämän
häiriöjakson aikana. Loppu kuukausi ja joulukuun alku sitten onkin rauhallista.
Auringossa jo pitkään ollut auringonpilkkuryhmä 2781 on saanut seurakseen uuden ja ilmeisesti myös aktiivisen ryhmän 2782 (aktiivinen alue AR12782) eteläisellä pallonpuoliskolla. Uusi ryhmä on määritetty kuuluvan beeta-luokaan, eli sen alueella on molemmat magneettiset navat. Kokoa ryhmällä on vain 30 ppm ja sille lasketaan noin 25 % mahdollisuus tuottaa C-luokan flare seuraavan vuorokauden aikana. Vaikka flare syntyisikin, se ei vaikuta maapallon lähiavaruuden avaruussäähän.
Aikaisempi auringonpilkkuryhmä 2781 on pienentynyt ja sen
koko on vain 80 ppm. Rakenteellisesti se on yksipilkkuinen (alfa-luokka) ja
magneettisesti yksinapainen, visuaalisesti hyvin kaunis ja symmetrinen pilkku.
Sen todennäköisyys tuottaa C-luokan flare on vain noin 5 %.
Ennuste
Maapallon magneettikentässä on tällä hetkellä vain pieni
määrä energisiä elektroneja ja siihen ei ole odotettavissa muutosta tämän
ennustejakson aikana.
Yö 13./14. on jälleen hyvin rauhallinen. Kp-indeksin
odotetaan kohoavan maksimissaan lukemaan 2. Näin ollen vain Lapissa on
jonkinlainen mahdollisuus nähdä revontulia.
Yö 14./15. ei juurikaan ole edellistä aktiivisempi.
Kp-indeksin ennustetaan kohoavan korkeintaan lukemaan 3, jolloin himmeitä
revontulia olisi mahdollista nähdä Pohjois-Suomessa.
Yö 15./16. on paluu taas hyvin rauhalliseen tilaan.
Kp-indeksi kohonneen lukemaan 2 jolloin hyvin rauhallisia revontulia voitaneen odottaa
näkyvä Lapissa, sen todennäköisimmin mitä pohjoisemmassa ollaan.
Auringossa on edelleen yksi aktiivinen alue (AR12781) jolle lasketaan 55 % mahdollisuus tuottaa vähintään C-luokan flarepurkaus. Purkaukset eivät ole kovinkaan voimakkaita ja niiden vaikutus jää vähäiseksi, lähinnä ionosfäärissä tapahtuviksi ja sitä tietä ne voivat vaikuttaa VHF-radioliikenteeseen. Maapallon magneettikenttään tämän luokan flareilla ei juurikaan ole vaikutusta.
 |
| Aktiivinen alue (AR128781) ei aiheuta häiriöitä maapallon magneettikenttään lähivuorokausien aikana. Kuva © Kari A. Kuure. |
Ennuste
Yöt 10./11., 11./12. ja 12./13. ovat rauhallisia. Kp-indeksin
maksimiarvoksi ennustetaan lukemaa 2. Toteutuessaan revontulia nähtäisiin
lähinnä Lapissa. Muualla revontulien mahdollisuus on pieni tai lähes olematon.
Auringon aktiivisuus on kasvanut jo lähes vuoden päivät. Tämä näkyy ennen kaikkea auringonpilkkupäivien määrän vähäisenä lisääntymisenä. Vuositilastoissa muutos ei ole suuren suuri viime vuoden 77 % tämän vuoden 66 % , mutta tämän syyskauden osalta muutos on jo aivan selkeää. Auringon pilkkuja ja niihin liittyviä pieniä flarepurkauksia on ollut enemmän kuin pitkiin aikoihin. Tämä muutos alkaa näkyä myös ennusteissa, sillä magneettiset häiriöt tai jopa -myrskyt näyttävät tulleen hieman yleisimmiksi.
 |
| Jälleen tällä ennustejaksolla voitaneen nähdä revontulia sään salliessa. Kuva © Kari A. Kuure. |
Tulevan neljän viikon jaksoon sisältyy myös muutaman vuorokauden mittainen jakso, jolloin on hyvät mahdollisuudet revontulille. Magneettikentän rauhattomuus lisääntyy 19. marraskuuta alkaen ja myrskyksi se yltyy (ehkä) seuraavan vuorokauden aikana. Myrskyä riittää vielä senkin jälkeen ainakin parin vuorokauden ajan, kunnes selkeä rauhoittuminen normalisoi tilanteen viimeistään 25. päivänä. Siitä eteenpäin marraskuun loppu ja joulukuun alku näyttävät muodostuvan jälleen rauhallisiksi.
Jos magneettinen myrsky toteutuu, yöt 19./20. – 22./23.
voivat olla revontuliöitä myös etelärannikolla. Keski- ja Etelä-Suomessa
revontulia voitaneen odottaa hyvällä todennäköisyydellä ja pohjoisempana ne
ovat jo melko varmoja ko. vuorokausina. Valitettavasti Suomen sää marraskuussa
vain harvoin mahdollistaa revontulien havaitsemisen.
Auringossa olleet kaksi pilkkuryhmää ovat alkaneet pienetä. Alue AR12780 on kooltaan vain 10 ppm ja siinä olevien pilkkujen määrä on vain yksi. Alue on hyvin rauhallinen. Toinen alue, AR12781, on paljon suurempi, kokoa sillä on 380 ppm mutta se on jo pienenemässä melkoista vauhtia. Silti alue on aktiivinen ja on tuottanut viimeisen vuorokauden aikana kuusi B-luokan ja yhden C-luokan flarepurkauksen. Pilkkuryhmä on luokiteltu magneettisesti beeta-gamma -luokkaan, ja C-luokan purkausten todennäköisyydeksi lasketaan noin 80 % lähimmän vuorokauden aikana.
 |
| Aktiivinen auringonpilkkuryhmä AR12781 sijaitsee Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla.Kuvattu 6.11.2020 Kuva © Kari A. Kuure. |
Ennuste
Tulevina öinä (7./8., 8./9. ja 9./10.) Kp-indeksin
ennustetaan pysyttelevän matalissa lukemissa. Maksimilukema tulee olemaan noin
2, jolloin revontulia voidaan odottaa näkyvän vain Lapissa, muualla on vain
hyvin vähäinen mahdollisuus revontulille.
Aurinkoon on ilmaantunut kaksi aktiivista aluetta auringonpilkkuineen: yksi pohjoiselle ja yksi eteläiselle pallonpuoliskolle. Eteläinen ryhmä on aktiivisempi, sillä se on kohtalaisen suurikokoinen (150 ppm) ja se on myös tuottanut pari C-luokan flarea, joista voimakkaampi aiheutti Intian valtameren ylle radiohäiriöalueen. Todennäköisyys C-luokan flarien esiintymiselle edelleen on noin 10 % luokkaa.
Ennuste
Maapallon magneettikentän tila näyttäisi pysyttelevän
rauhallisena. Kaikkien kolmen yön (4./5., 5./6. ja 6./7.) Kp-indeksin
ennustetaan pysyttelevän maksimissaan lukemassa 2. Tämä mahdollistaa rauhallisten
revontulien näkymisen Lapissa, muualla niiden mahdollisuus pieni tai jopa
olematon.
Auringon aktiivisuus minimi saavutettiin viime vuoden joulukuussa. Sen jälkeen aktiivisuus on ollut hitaassa kasvussa, mutta edelleen ollaan hyvin rauhallisessa tilanteessa. Ehkä selvin merkki auringonpilkkujaksosta 25 on ollut Auringossa silloin tällöin näkyneet uuden kauden pilkkuryhmät. Muutama vuorokausia sitten tällainen aktiivinen alue (AR12778) tuotti puolenkymmentä C-luokan flarepurkausta. Nämä eivät vielä saaneet aikaan koronamassapurkausta mutta sellaisia varmasti tullaan näkemään lähikuukausina.
 |
| Ennustejakson loppupuolella revontulet ovat mahdollisia ainakin osassa Suomea. Kuva © Kari A. Kuure. |
Ennuste
Maapallon magneettikentän pitkäaikainen ennuste kertoo
tilanteen olevan rauhallinen reilun kaksiviikkoa. Sen jälkeen Aurinko on
jälleen pyörähtänyt kierroksen ja sen magneettisesti epävakaa alue lähestyy
maapallon suuntaa. Todennäköisimmät revontuliinkin johtavat rauhattomuuden
magneettikentässä esiintyvät marraskuun 20. päivästä alkaen muutaman päivän ajan ja sen
jälkeen rauhoittuminen tavalliseen tylsään tilaan ottaa vielä muutaman
vuorokauden.
Näyttäisi siltä, että Auringon magneettikentän aktiivinen
alue on hieman menettänyt voimastaan, sillä ennuste lupailee Maan magneettikentän
Kp-indeksin korkeimmaksi arvoksi vain lukemaa 4. Edellisistä kerroista ollaan
siis tultu alaspäin vähintään yhden tai jopa kaksi pykälää. Lukema 4
toteutuessaan on kyllä varsin hyvä, sillä jos ennen ennustettua ajankohtaa
maapallon magneettikenttään on ehtinyt lataantua energisiä elektroneja keskiarvoa
lähestyvä määrä, niin silloin ainakin himmeät revontulet ovat mahdollisia
Keski-Suomea myöten. Hyvällä onnella hieman etelämpänäkin pohjoinen taivas voi
vihertää.
Auringossa tapahtui kaksi pienehköä c-luokan flare-purkausta 29.10. mutta niillä ei ollut sen suurempaa vaikutusta maapallon kohtamaan avaruussäähän. Aurinkotuulen nopeus laskee lähivuorokausina aina 300 km/s asti. Tämän nopeuden se saavuttaa 2.11. iltapäivällä. Sen jälkeen maapallo kohtaa kapean aurinkotuulen tihentymän, jolloin hiukkastiheys kasvaa kymmenkertaiseksi tämän päivän tilanteeseen verrattuna. Kohtaaminen saattaa aiheuttaa magneettikenttää rauhattomuutta.
Ennuste
Yöt 31.10./1.11. ja 1./2. ovat tavanomaisia. Kp-indeksin
odotetaan saavuttavan maksimilukeman 3, jolloin revontulien mahdollisuus on
tavanomainen Pohjois-Suomessa ja hyvä Lapissa. Keski-Suomessa revontulet ovat
mahdollisia mutta todennäköisyys on pieni.
Yö 2./3. näyttäisi muodostuvan rauhalliseksi. Kp-indeksin
odotetaan pysyttelevän lukemassa 2, jolloin vain Lapissa revontulet ovat
mahdollisia. Pohjois-Suomessa mahdollisuus on pieni ja etelämpänä lähes
olematon.
Aurinkoon ilmaantui voimakkaasti kasvava pilkkuryhmä maanantaina (26.10.2020). Sen koko on nyt 140 ppm ja se kasvaa edelleen. Yksittäisiä pilkkuja ryhmässä on 17 ja luvun ennakoidaan vielä kasvavan. Maneettisesti ryhmä on tyyppiä b - g , joten sillä on potentiaalia tuottaa myös flarepurkauksia.
 |
| AR12778. Yläkuvassa pilkkuryhmän magneettikenttä: punainen +-napa (etelänapa) ja sininen --napa (pohjoisnapa). Alakuvassa pilkkuryhmä näkyvässä valossa. Kuva SWPC. |
Pilkkuryhmä AR12778 sijaitsee eteläisen pallonpuoliskon 20° leveyspiirillä ja on läntisellä pallonpuoliskolla. Näin ollen, jos sen läheisyydessä tapahtuu riittävä purkaus (c-luokan purkaukselle lasketaan noin 45 % todennäköisyys), niin se aiheuttanee ainakin jonkinlaisia protoni-ilmiöitä ionosfäärissä.
Ennuste
Yöt 28./29., 29./30. ja 30./31. Kp-indeksin ennuste
kertoo tulevien vuorokausien olevan hyvin rauhallisia. Indeksin lukema kohoaa
ensiyönä maksimissaan arvoon 3 ja parina seuraavana yönä lukemaan 2. Tämä
tarkoittaa sitä, että vain Lapissa himmeiden ja rauhallisten revontulien
mahdollisuus on tavanomainen (noin 50 %). Pohjois-Suomessa on hyvin pieni
mahdollisuus, mutta muualla Suomessa revontulet ovat epätodennäköisiä.
