Revontuliennuste 19.–22.2.2018

Ensiyönä revontulia nähtäneen Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Seuraavina öinä revontulet näkyvät todennäköisesti vain Pohjois-Lapissa.

Avaruussää

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 624 km/s ja hiukkastiheys noin 10 ppcm³.

IMF-kentän voimakkuus oli maksimissaan 8 nT ja eteläsuuntaisen komponentin voimakkuus -5 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli geosynkronisen radan etäisyydellä 2795 pfu (6.20e+07 e/(cm2-ster-day).

Kp-indeksin arvo viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut 1–4 ja tämän vuorokauden puolella indeksin arvo kohosi lukemaan 5, joka merkitsi G1-luokan magneettista myrskyä.  Koko taivaan revontulia nähtiinkin Pohjois-Lapissa.

Ennuste

Lähivuorokauden avaruussäähän vaikuttaa Auringon etelänavalta pohjoiselle keskileveyksille kurottuva hyvin hajanainen korona-aukko. Sen vaikutuksesta maapallo kohtaa tämän vuorokauden aikana korona-aukon reunan ja siihen liittyvät IMF-kenttää vahvistavat ja elektronitiheyttä nostavat CIR-ilmiöt. Näiden vaikutuksesta magneettikentässä on jonkinasteista rauhattomuutta lähivuorokausien aikana.

Kp-indeksin ennustetaan ensiyön aamupuolella kohoavan lukemaan 4 ja seuraavina öinä se saavuttaa maksimilukeman 3.

Yö 19./20. on revontuliyö Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Jos elektronivuon tiheys on riittävä Lapissa revontulet voivat olla loimuavia ja säteiden muodostuminen runsasta. Pohjois-Lapissa revontulet voivat olla koko taivaan kattavia. Keski-Suomessa voidaan nähdä rauhallisia revontulikaaria ja satunnaisesti säteiden muodostumista. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni mutta kameralla voi aika ajoin havaita hieman revontuliharsoa.

Yöt 20./21. ja 21./22. ovat edellistä yötä rauhallisempia. Rauhallisia revontulia voidaan nähdä Lapissa, mutta Pohjois-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien näkymisen todennäköisyys on vähäinen.

Revontuliennuste 16.–19.2.2018

12.2.2018 Auringosta lähti CME-pilvi (oikealla), joka suuntasi
kulkunsa kohti maapalloa.
Kuva ESA/NASA Solar and Heliospheric Observatory (SOHO).

Himmeitä ja hyvin rauhallisia revontulia voidaan nähdä Lapissa. Muualla Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Avaruussää

Auringon aktiivisuusalueelta 2699 maanantaina (12.2.) lähtenyt pienehkö CME-pilvi törmäsi maapallon magneettikenttään 14./15. päivien välisen yön  aamupuolella. Se ei kuitenkaan aiheuttanut kovinkaan voimakasta häiriötä ja vaikutus oli hyvin lyhytaikainen. Kp-indeksi kohosi eilen iltapäivällä arvoon 3,67 ennustetun 5 sijaan. Samaan aikaan energisten elektronien määrä pysytteli matalana, joten revontulia näkyi lähinnä Lapissa.

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Taustakohinaa voimakkaampia flarepurkauksia ei esiintynyt.  Pilkkuja sisältänyt aktiivinen alue on kiertynyt Auringon näkyvän kiekon reunalle ja se ei enää vaikuta maapallon lähiavaruuden tilaan. Pilkkuryhmän koko on pienentynyt voimakkaasti viime vuorokauden aikana, ollen nyt 100 ppm.

 Aurinkotuulen nopeus saavutti maksiminopeuden 517 km/s ja hiukkastiheys vaihteli 3–30 ppcm³ välillä. IMF-kentän voimakkuus oli maksimissaan 11 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimilukema oli -8 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien määrä oli hyvin vähäinen 6.70e+04 e/(cm2-ster-day) (pfu-indeksi on määrittelemätön).

Ennuste

Auringossa on useita pieniä korona-aukkoja, jotka eivät vaikuta maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Auringon aktiivisuus jatkuu vähäisenä ja voimakkaiden flarepurkausten mahdollisuus on pieni. 

Kp-indeksin odotetaan kohoavan vielä tämän vuorokauden aikana lukemaan 5, joka toteutuessaan merkitsisi G1-luokan magneettista myrskyä. Ensi yönä maksimilukema olisi 4 ja seuraavina öinä 3. Energisten elektronien vähäisestä määrästä johtuen Kp-indeksin ennustettujen arvojen toteutuminen on kuitenkin epätodennäköistä ja lukemat jäävät ennustetuista merkittävästi.

Yö 16./17. on rauhallinen. Revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja hyvin himmeitä Pohjois-Suomen alueella. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Yöt 17./18. ja 18./19. ovat rauhallisia. Revontulia nähdään Pohjois-Lapissa ja muualla Lapissa himmeiden revontulien mahdollisuus on pieni. Pohjois-Suomesta etelärannikolle revontulien mahdollisuus on olematon.

Pitkäaikainen revontulliennuste 12.2.–10.3.2018

Ei merkittäviä revontulia ole odotettavissa ennustejakson aikana.

Avaruussää

Auringon vähäinen aktiivisuus näkyy tuntuu tulevissa revontulissa. Sen lisäksi, että revontulia aiheuttavia ilmiöitä on vain vähän niin niiden voimakkuus on hyvin vähäinen. 

Ainoa ilmiö jonka voisi olettaa aiheuttavan viherrystä taivaalle on maapalloon kohdistunut korona aukon reunat. Ne ovat nopeasti ohimeneviä ilmiöitä ja vapaiden elektronien puute lähiavaruudessa vähentää entisestään revontulien näkymistä.

Kp- ja Ap-indeksi

ovat enimmäkseen matalissa lukemissa koko ennustejakson ajan. Vain 15–18.2. välisenä aikana ennustetut indeksien lukemat kohoavat revontulien näkymisen kannalta otollisiin lukemiin. Ap-indeksi lukemat noudattelevat Kp-indeksiä ja jäävät suurimaksi osaksi ennustejaksoa hyvin matalaksi.

Radiovuo

Radiovuon lukemat eivät nekään kerro Auringossa tapahtuvista purkauksista eivätkä röntgensäteilyä aiheuttavista ilmiöistä. Radiovuo laskee ennustejakson alun jälkeen vain vaivoin taustakohinaa voimakkaammalle tasolle. Radiovuo kuitenkin kohoaa ennustejakson lopulla hieman korkeammaksi.

Ennuste

Revontulia voitaneen nähdä Lapissa 15–18.2. välisenä aikana mutta vain siellä. Pohjois-Suomessa ja siitä etelään revontulien todennäköisyys on pieni tai käytännössä olematon koko ennustejakson ajan.

Revontuliennuste 13.–16.2.2018

Ennustejakson aikana himmeitä revontulia nähtäneen Lapissa. Muualla maassa revontulien mahdollisuus on häviävän pieni.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana ollut viimeaikaista aktiivisempaan. Edellisen vuorokauden voimakkain flarepurkaus oli C1,5 pilkkuryhmässä 2699. Pilkkuryhmän koko nyt 230 ppm. Purkauksen jälkeen ei ole ilmaantunut minkäänlaista flare-toimintaa.

Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 348 km/s mutta viimetuntien aikana se on kohonnut ensin noin 507 km/s ja sitten aurinkotuulen nopeus saavutti hetkellisesti 763 km/s nopeuden. Hiukkastiheys oli viime vuorokauden aikana 10–15 ppcm3 mutta viime tuntien aikana se on pudonnut lukemaan 2–3 ppcm3. Muutokset aurinkotuulessa kertovat, että maapallo on kohdannut Auringon pohjoisilla keskileveyksillä olevan korona aukon. korona aukko on suhteellisen leveä itä-länsi suunnassa, joten se vaikuttaa avaruussäähän useiden vuorokausien ajan.

IMF-kentän voimakkuus saavutti maksimivoimakkuuden 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin voimakkuus oli -3 nT.

Energisten (>2 MeV) elektronien määrä on ollut hyvin vähäinen (8.50e+04 e/(cm2-ster-day)) ja pfu-indeksin arvo on määrittelemätön. Kp-indeksi on vaihdellut 0,3–2 välillä.

Ennuste

Vaikka korona aukko vaikuttaakin maapallon lähiavaruuden avaruussäähän, sen vaikutukset luultavasti jäävät vähäisiksi, johtuen elektronien vähäisyydestä. Kp-indeksi pysyttelee parin vuorokauden ajan matalissa lukemissa ja sitten 15. päivän aikana sen arvellaan nousevan jopa lukemaan 5, jolloin se merkitsisi magneettista G1-luokan myrskyä. Vähäisen elektronimäärän vuoksi usein ennustettu magneettinen myrsky on jäänyt toteutumatta.

Suomen kannalta mahdollisen magneettisen myrskyn ennustettu ajankohta ei ole kovin edullinen, sillä silloin Suomessa on päivä. Iltaa kohti myrsky laantunee tavanomaisimpiin lukemiin (2–3).

Yö 13./14. on rauhallinen, vain Pohjois-Lapissa on pieni mahdollisuus himmeiden revontulien näkymiseen.

Yöt 14./15. ja 15.16. ovat hieman ensimmäistä yötä aktiivisempia. Revontulien näkymisen mahdollisuus on hyvä Lapissa. Pohjois-Suomessa hyvin himmeät revontulet ovat mahdollisia mutta Keski- ja Etelä-Suomessa mahdollisuus revontulille on lähes olematon.

Revontuliennuste 10.–13.2.2018

Vain hyvin himmeitä revontulia voidaan odottaa Pohjois-Lappiin ennustejakson aikana.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana ollut hieman taustakohinaa aktiivisempaan. Pilkkuryhmä 2699 on hieman kasvanut ja on saavuttanut koon 210 ppm. Se on tuottanut muutamia B-luokan flare-purkauksia.  Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 384 km/s ja vaihtelua on ollut 330–350 km/s välillä. Hiukkastiheys on vaihdellut 4–20 ppcm³ välillä.

IMF-kentän voimakkuus saavutti maksimivoimakkuuden 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin voimakkuus oli -4 nT.

Energisten (>2 MeV) elektronien määrä on ollut hyvin vähäinen 2.20e+05 e/(cm2-ster-day), pfu-indeksin arvo on määrittelemätön). Kp-indeksi on vaihdellut 0,3–2 välillä.

Ennuste

Lähivuorokausina aurinkotuulen nopeuden odotetaan pysyttelevän noin 600 km/s nopeudess mutta hiukkastiheyden odotetaan pysyvän matalana (< 5 ppcm3). Energisten elektronien määrääs ei odoteta tapahtuvan suurta muutosta. Kp-indeksin lukemat pysyttelevät 1–2 välillä. 

Yöt 10./11., 11./12. ja 12./13.. ovat hyvin rauhallisia. Hyvin himmeitä revontulia voidaan nähdä Pohjois-Lapissa. Muualla Suomessa revontulien todennäköisyys on pieni tai jopa olematon.

Revontuliennuste 7.–10.2.2018

Vain himmeitä revontulia voidaan odottaa Pohjois-Lapissa ennustejakson aikana.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana ollut hieman taustakohinaa aktiivisempaan. Pilkkuryhmä 2699 on tuottanut muutamia B-luokan flare-purkauksia.  Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 465 km/s ja vaihtelua on ollut 400–450 km/s välillä. Hiukkastiheys on vaihdellut 4–8 ppcm³ välillä.

IMF-kentän voimakkuus saavutti maksimivoimakkuuden 7 nT ja eteläsuuntaisen komponentin voimakkuus oli -4 nT. Bz-komponentin pääasiallinen suunta on ollut pohjoiseen. Energisten (>2 MeV) elektronien määrä on ollut hyvin vähäinen (3.20e+05 e/(cm2-ster-day), pfu-indeksin arvo on määrittelemätön). Kp-indeksi on vaihdellut 0,3–2 välillä.

Ennuste

Lähivuorokausina aurinkotuulen nopeuden odotetaan pysyttelevän tämänhetkisissä lukemissa (noin 450 km/s) ja hiukkastiheyden matalana (< 5 ppcm3). Energisten elektronien määrääs ei odoteta tapahtuvan suurta muutosta. Kp-indeksin lukemat pysyttelevät 1–3 välillä. 

Yöt 7./8., 8./9. ja 9.10. ovat hyvin rauhallisia. Himmeitä revontulia voidaan nähdä Pohjois-Lapissa ja viimeisenä yönä myös muualla Lapin alueella. Muualla Suomessa revontulien todennäköisyys on pieni tai jopa olematon.

Revontuliennuste 4.–7.2.2018

Pirkanmaalla voi kameran kuviin jäädä hieman viherrystä.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Tuleva yö on mahdollisten revontulien aikaa Lapissa. Muualla maassa ennuste on revontulien näkymisen kannalta heikompi.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäneitä aktiivisia alueita ei ole ollut. Vain vaivoin hieman taustakohinaan voimakkaampia flarepurkauksia on muutama ollut, voimakkain purkauksista oli B1.1-luokkaa.

Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 335 km/s ja hiukkastiheys oli maksimissaan ja hyvin lyhytaikaisesti 15 ppcm³. Muulloin hiukkastiheys on ollut 4–10 ppcm³ viimeksi kuluneen vuorokauden aikana.

IMF-kentän Bz-komponentin suunta on vaihdellut pohjoisen ja etelän välillä hyvin nopealla syklillä. Kentän maksivoimakkuus oli noin 4,5 nT ja Bz-komponentin 4 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja geosynkronisen radan etäisyydellä on ollut vähän. Kp-indeksin arvo on vaihdellut 0,3–2 välillä.

Ennuste

Auringon aktivisuudessa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia ennustejakson aikana. Samoin energisten elektronien määrään ei odoteta suuria muutoksia. Kp-indeksin odotetaan kohoavan vielä tämän päivän aikana lukemaan 4 ja laskevan yön aikana lukemaan 2. Tämän jälkeen ennustusjakson loppuun indeksin lukeman odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2.

Kp-indeksi kohoaminen ennustejakson alussa johtuu lähinnä maapallon lähiavaruudessa tapahtuvasta hitaan ja hieman nopeamman aurinkotuulen rajapinnan pyörteisyydestä ja nopeasta vaihtelusta. Nopeampi aurinkotuuli on peräisin Auringon pohjoisnavalta laajentuvasta korona-aukosta, jonka napaisuus on positiivinen (magneettinen etelänapa).

Yö 4./5. voi olla aivan kohtuullinen revontuliyö Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 4 jo iltayön aikana. Jos ennuste toteutuu ja elektroneja on riittävästi maamme pohjoisosassa, revontulien todennäköisyys on hyvä. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien todennäköisyys pieni ja aivan etelärannikolla lähes olematon. Aamuyön kuluessa Kp-indeksin lukeman odotetaan pysyttelevän korkeintaan lukemassa kolme, joten revontulia voitaneen silloin nähdä Lapissa.

Yöt 5./6 ja 6./7. ovat hyvin rauhallisia. Revontulien mahdollisuus on pieni Lapissa, mutta muualla Suomessa revontulia tuskin nähtäneen.

Revontuliennuste 1.2.–4.2.2018

Revontulia nolla. Kuva © Tampereen Ursa.ry.

Ennustejaksolla vain Pohjois-Lapissa voidaan nähdä himmeitä revontulia.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä, pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on vain yksi. 

Aurinkotuulen nopeus on ollut jonkin verran kasvussa viimeisen vuorokauden aikana ja on noin 410 km/s. Suurin mitattu nopeus oli 448 km/s. Hiukkastiheys saavutti hetkellisesti 18,1 ppcm³ lukeman mutta on sen jälkeen pudonnut arvoon 7,7 ppcm³.

IMF-kentän maksimiarvo viimeksi kuluneen vuorokauden aikana oli 8 nT ja on nyt hieman alle 5 nT. Eteläsuuntaisen kentän (Bz) maksimiarvo oli -5 nT ja nyt magneettikentän Bz-komponentin suunta on pohjoiseen ja voimakkuus hieman alle 1 nT.

Energisiä (>2 MeV) elektroneja on ollut hyvin vähän geosynkronisen radan etäisyydellä. Kp-indeksin lukema on pysytellyt viimeksi kuluneen vuorokauden aikana lukemissa 0,33 –3.

Ennuste

Maapallo on tänään heikossa aurinkotuulen tihentymässä, jossa hiukkastiheys on luokkaa 8 ppcm³ ja hiukkasnopeus noin 400 km/s. Tilanne muuttuu ennustejakson toisena päivänä, jolloin maapallo joutuu aurinkotuulen harvempaan virtaukseen. Hiukkastiheys putoaa noin 4 ppcm³ ja virtausnopeus kasvaa noin 550 km/s nopeuteen. Kp-indeksin odotetaan vaihtelevan arvojen 1–2 välillä. Energisten elektronien määrässä ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia.

Yöt 1./2, 2./3. ja 3./4. ovat hyvin rauhallisia. Himmeitä revontulia voidaan nähdä vain Pohjois-Lapissa. Muualla maassa revontulien mahdollisuus on lähes olematon.

Revontuliennuste 29.1–1.2.2018

Ei vieläkkään revontulia Pirkanmaalle!
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla vain Pohjois-Lapissa voitaneen nähdä himmeitä revontulia edes jonkinlaisella todennäköisyydellä!

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä, pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Auringon koronaan on syntynyt heikko aukko, jonka napaisuus on negatiivinen (sama kuin Auringon etelänavalla, magneettisesti pohjoisnapa). Sen sijainti on sellainen että korona aukossa oleva nopea aurinkotuuli on kohdannut maapallon magneettikentän parin viime vuorokauden aikana.

Korona- aukko siirtyy tulevina vuorokausina pois tästä asemasta ja maapallo kohtaakin 31 päivän alkaessa aurinkotuulen tiheämmät mutta samalla hitaammat osat. Korona-aukon 600 km/s hiukkasnopeudesta on jo tullut alaspäin ja 31. päivänä aurinkotuulen nopeus on pudonnut tavanomaiseen 400 km/s. Heikkoja CIR-ilmiöitä voi esiintyä ennustejakson ensimmäisen vuorokautena.

Aurinkotuulen maksiminopeus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana 420 km/s. IMF-kentän voimakkuus oli maksimissaan 5 nT ja eteläsuuntaisen kentän voimakkuus oli -4 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien määrä geosynkronisen radan etäisyydellä oli hyvin matala, vuo oli 186 pfu. Kp-indeksi on ollut 2–3 lukemissa.

Ennuste

Kp-indeksin ennuste kolmelle seuraavalle vuorokaudelle ei tuo mitään uutta: indeksin lukema vaihtelee 2–3 lukemien välillä.

Yöt 29./30.1. ja 30./31.1. ovat hyvin rauhallisia. Kp-indeksin lukema saavuttaa maksimiarvon 3 keskiyön tienoilla tai aamuyöstä ja tällöin revontulia voitaneen odottaa näkevänsä Pohjois-Suomessa ja Lapissa. Elektronien vähäinen määrä tekee niistä kuitenkin hyvin himmeitä.

Yö 31.1./1.2. on edellisiä öitä rauhallisempi. Kp-indeksin odotetaan kohoavan maksimiarvoon 2 ja tämä merkitsee vain himmeitä revontulia Lapissa, mahdollisesti vain Pohjois-Lappiin, sillä jos elektronien määrä pysyy lähiavaruudessa vähäisenä, kirkkaita reposia on turha odotella. Muualla maassa revontulien mahdollisuus on lähes olematon. 

Pitkäaikainen revontuliennuste 29.1.–24.2.2018

Kp- ja Ap-indeksien pitkäaikainen ennuste.
Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon pitkäaikaisen vähäisen aktiivisuuden lisäksi keskitalven tilastollinen kuoppa revontulien näkyvyydessä on näkynyt viimeviikkojen revontuliaktiivisuudessa. Revontulia ei juuri ole näkynyt kuin korkeintaan Lapissa ja sielläkin usein vain Pohjois-Lapissa.

Tilanteeseen ei ole odotettavissa muutosta muutamaan vuoteen, joten jokaisesta himmeästikin revontulien näkymisistä tulisi ottaa kaikki irti vaikka valokuvaten tai muuten vain ihastellen.

Ap- ja Kp-indeksit

Pitkäaikainen ennuste indeksien vaihteluun antaa viitteitä revontulien hieman parempaan näkymiseen muutamana yönä. Ensimmäinen tällainen jakso on 9.–11.2. jolloin Kp-indeksin huippuarvoksi ennustetaan lukemaan 4. Ap-indeksin symmetrisyys ko. ajankohtana voi merkitä sitä, että revontulia voi näkyä Keski-Suomea myöten 10.2. sekä aamuyöstä, että iltayöstä. Edellisenä ja seuraavana päivänä revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomessa ja Lapissa.

Toinen yhtä lyhyt ja Ap-indeksin symmetrisyydeltään samanlainen jakso on 15.–17.2., jolloin revontulien mahdollisuus on kohtuullinen 16.2. niin aamu- kuin iltayöstä. Tällöin Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4.

Muina aikoina Kp-indeksin lukemat pysyttelevät 2–3 ja tällöin revontulien mahdollisuus on vain Lapissa tai Pohjois-Lapissa. Sielläkin revontulien kirkkaus riippuu elektronien määrästä lähiavaruudessa, elektronien ollessa vähissä, revontulet ovat himmeitä tai niitä ei näy lainkaan vaikka Kp-lukemien perusteella niitä voisi olettaa näkevänsä. Tällöin Kp-indeksin lukeminen vähäinen kohoaminen johtuu aurinkotuulen protonien vuorovaikutuksesta maapallon geomagneettisen kentän kanssa. Protonit konvergoituvat magneettisessa nielussa magneettisten napojen yläpuolella paljon laajemmalle alueelle kuin elektronit, joten niiden aikaansaama revontulivalo on hyvin himmeää ja normaalioloissa sitä ei pystytä näkemään.

Radiovuon pitkäaikainen ennuste. Kuva © Kari A. Kuure.

Radiovuo

Radiovuon ennuste on suorastaan tylsä, lukemat ovat koko ennustejakson ajan lukemissa 69 ja 70. Tämä merkitsee sitä, että Auringossa ei juuri ole taustakohinaa voimakkaampaa aktiivisuutta ja näin ollen myös auringonpilkut puuttuvat tai niitä on korkeintaan yksi hyvin pieni ryhmä tai mahdollisesti vain yksi pilkku.