Pitkäaikainen revontuliennuste 26.2.–24.3.2018

Revontulia voi esiintyä koko maassa 17.–19.3. päivien välisinä öinä. Muulloin vain Lapissa revontulet ovat mahdollisia.

Auringon aktiivisuudesta

Kp- ja Ap-indeksit kertovat mahdollisista revontulista
maaliskuun puolivälin jälkeisinä öinä.
Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon aktiivisuus on vähäistä. Tämä johtuu siitä, että aktiivisuusminimi lähestyy ja se saavutetaan suunnilleen ensivuonna tähän aikaan. Tästä seuraa, että Auringossa esiintyvät flarepurkaukset ovat pieniä ja niitä sattuu harvoin. Lähestyvä aktiivisuusminimi näkyy myös auringonpilkkujen puutteena, pilkuttomia vuorokausia on aina vain enemmän.

Aktiivisuusminimin aikana revontulia nähdään harvemmin kuin muulloin. Revontulien syntymiseen tarvittavia elektroneja ja niitä kiihdyttäviä magneettikenttiä lähiavaruudessa on aina vain vähempi. Näin ollen kirkkaat loimuavat revontulet ovat hyvin harvinaisia muutamana seuraavana vuonna. Ainoa ilmiö, joka voi synnyttää revontulia, on korona aukot. Niissä avoin magneettikenttä suuntautuu poispäin Auringosta ja kiertyy spiraaliksi Auringon pyörimisen vaikutuksesta.

Korona aukon reunan läheisyydessä aurinkotuulten hiukkasten nopeus muuttuu hyvin nopeasti. Aukossa hiukkasnopeus on yleensä merkittävästi suurempi kuin aurinkotuulessa keskimäärin. Rajapintaa syntyy CIR-ilmiöksi sanottu ilmiö, joka vahvistaa magneettikenttää ja samalla myös kiihdyttää energisiä elektroneja entistä suurempiin nopeuksiin. Maapallon kohdatessa tällaisen korona aukon reunan, CIR-ilmiön vaikutuksesta voidaan nähdä kirkkaita revontulia keskellä aktiivisuus minimiä.

Radiovuoennuste kertoo hyvin rauhallisesta Auringosta
ennustejakson aikana. Kuva © Kari A. Kuure.

Korona aukot ovat pitkäikäisiä ilmiöitä Auringossa. Yksi yksittäinen aukko voi kestoltaan olla jopa 6 kk. Toki se sinä aikana muuttuu ja kehittyy mutta samalla se tulee toistuvasti maapallon kohdalle Auringon ja maapallon kiertoliikkeen vaikutuksesta. Näin ollen tietynlaista toistuvuutta ilmiön ja siten myös revontulissa on. Jakson pituus on noin 27 vuorokautta mikä on suunnilleen sama ajanjakso kuin Auringon pyöriminen itsenä ympäri ekvaattoriseudulla.

Ennuste

Kp- ja Ap-indeksit

Kp- ja Ap-indeksien ennusteen mukaan revontulia voitaneen odotella näkyväksi maaliskuun puolivälin jälkeisinä öinä. Erityisesti 17./18. ja 18. /19. öinä revontulet ovat hyvinkin mahdollisia, jopa koko Suomessa. Sen jälkeen seuraa pari rauhallisempaa yötä ja 21–23 päivien välisinä öinä revontulia voidaan nähdä Keski-Suomen leveyksille asti. Muina aikoina vain Pohjois-Lapissa ja ehkä Lapissa voidaan nähdä himmeitä revontulia.

Radiovuo

Radiovuon indeksin vaihtelu ennustejaksolla on 68–78 välillä. Tämä merkitsee sitä, että Auringossa ei esiinny voimakkaita flarepurkauksia lainkaan ja heikot purkaukset ylittävät taustakohinan tason silloin tällöin. Näin ollen purkausten aiheuttamia CME-pilviä tuskin esiintyy  ja revontulien syntyminen tällaisen pilven vaikutuksesta on epätodennäköistä.

Pitkäaikainen revontuliennuste 29.1.–24.2.2018

Kp- ja Ap-indeksien pitkäaikainen ennuste.
Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon pitkäaikaisen vähäisen aktiivisuuden lisäksi keskitalven tilastollinen kuoppa revontulien näkyvyydessä on näkynyt viimeviikkojen revontuliaktiivisuudessa. Revontulia ei juuri ole näkynyt kuin korkeintaan Lapissa ja sielläkin usein vain Pohjois-Lapissa.

Tilanteeseen ei ole odotettavissa muutosta muutamaan vuoteen, joten jokaisesta himmeästikin revontulien näkymisistä tulisi ottaa kaikki irti vaikka valokuvaten tai muuten vain ihastellen.

Ap- ja Kp-indeksit

Pitkäaikainen ennuste indeksien vaihteluun antaa viitteitä revontulien hieman parempaan näkymiseen muutamana yönä. Ensimmäinen tällainen jakso on 9.–11.2. jolloin Kp-indeksin huippuarvoksi ennustetaan lukemaan 4. Ap-indeksin symmetrisyys ko. ajankohtana voi merkitä sitä, että revontulia voi näkyä Keski-Suomea myöten 10.2. sekä aamuyöstä, että iltayöstä. Edellisenä ja seuraavana päivänä revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomessa ja Lapissa.

Toinen yhtä lyhyt ja Ap-indeksin symmetrisyydeltään samanlainen jakso on 15.–17.2., jolloin revontulien mahdollisuus on kohtuullinen 16.2. niin aamu- kuin iltayöstä. Tällöin Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4.

Muina aikoina Kp-indeksin lukemat pysyttelevät 2–3 ja tällöin revontulien mahdollisuus on vain Lapissa tai Pohjois-Lapissa. Sielläkin revontulien kirkkaus riippuu elektronien määrästä lähiavaruudessa, elektronien ollessa vähissä, revontulet ovat himmeitä tai niitä ei näy lainkaan vaikka Kp-lukemien perusteella niitä voisi olettaa näkevänsä. Tällöin Kp-indeksin lukeminen vähäinen kohoaminen johtuu aurinkotuulen protonien vuorovaikutuksesta maapallon geomagneettisen kentän kanssa. Protonit konvergoituvat magneettisessa nielussa magneettisten napojen yläpuolella paljon laajemmalle alueelle kuin elektronit, joten niiden aikaansaama revontulivalo on hyvin himmeää ja normaalioloissa sitä ei pystytä näkemään.

Radiovuon pitkäaikainen ennuste. Kuva © Kari A. Kuure.

Radiovuo

Radiovuon ennuste on suorastaan tylsä, lukemat ovat koko ennustejakson ajan lukemissa 69 ja 70. Tämä merkitsee sitä, että Auringossa ei juuri ole taustakohinaa voimakkaampaa aktiivisuutta ja näin ollen myös auringonpilkut puuttuvat tai niitä on korkeintaan yksi hyvin pieni ryhmä tai mahdollisesti vain yksi pilkku.

Pitkäaikainen revontuliennuste 30.10.–25.11.2017

Kp- ja Ap-indeksien ennuste. Kuva ©Kari A. Kuure,
lähde SWPC.

Marraskuu näyttäisi muodostuvan kohtuullisen hyväksi revontulikuukaudeksi. Mahdollisia koko maassa esiintyviä revontuliöitä on yksitoista. Lukuun on laskettu mukaan Kp-indeksin arvolla 4 olevat yöt, jolloin revontulien näkyvyys Etelä-Suomessa on revontulien näkyminen on kiinni hyvin vähäisistä olosuhteiden muutoksista. Näitä öitä on kolme.

Kp- ja Ap-indeksit

Lapissa (Sodankylästä pohjoiseen) revontulien mahdollisuus on todennäköinen jokaisena selkeänä yönä.

Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulia nähtäneen 2.–4.11. päivien välisinä öinä. Tämän jälkeen seuraava mahdollisuus on 7.–11.11., mahdollisesti 15.11. ja 20.–22.11.

Etelä-Suomessa revontulia pitäisi bongata 7.–11.11. ja 20.–22.11. päivien välisinä öinä.

Baltiassa himmeitä revontulia voitaneen nähdä 9.11. päivän molempina öinä, mutta tämä on kiinni niin monesta muusta tekijästä kuin Kp- ja Ap-indekseistä, joten mitään varmuutta näkymiselle ei ole.

Radiovuo

Radiovuon ennuste. Kuva ©Kari A. Kuure,
lähde SWPC

Radiovuo kertoo Auringon aktiivisuudesta. Taustakohinan ylittävää radiosäteilyä syntyy Auringon aktiivisilla alueilla erilaisissa magneettisissa tapahtumissa kuten flarepurkauksissa. Näin ollen ennuste kertoo odotettavissa olevasta aktiivisuudesta esimerkiksi suhteellisen voimakkaista flarepurkauksista.

Jos ja kun flarepurkauksia tapahtuu, ne vaikuttavat maapallon lähiavaruuden tilaan lähinnä nopeiden protonien määrän lisääntymisenä jo muutaman kymmenen minuutin kuluttua purkauksesta. Varatut hiukkaset (protonit) aiheuttavat häiriöitä esimerkiksi VHF-radiotaajuuksilla ja usein myös vaurioittavat satelliitteja.

Usein aktiivisilla alueilla esiintyy myös koronamassapurkauksia (CME), eli Auringosta poistuu plasmaa planeettojen väliseen avaruuteen. Plasmapilvi, jos sen suunta tuo sen maapallon läheisyyteen, aiheuttaa geomagneettista rauhattomuutta tai myrskyjä, jotka ilmenevät hyvin usein mm. revontulina. CME-pilvi saapuu maapallon läheisyyteen noin 2 vuorokauden kuluttua purkauksen tapahduttua.

Ennustejakson aikana Auringon aktiivisuus ja sitä noudatteleva radiovuo näyttäisi pysyttelevän hyvin vähäisenä. Jaksolla ei ole odotettavissa voimakkaita flarepurkauksia. Näin ollen Auringon vaikutus maapallon lähiavaruuden tilaan odotetaan pysyttelevän suhteellisen tasaisena.