Pitkäaikainen revontuliennuste 29.1.–24.2.2018

Kp- ja Ap-indeksien pitkäaikainen ennuste.
Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon pitkäaikaisen vähäisen aktiivisuuden lisäksi keskitalven tilastollinen kuoppa revontulien näkyvyydessä on näkynyt viimeviikkojen revontuliaktiivisuudessa. Revontulia ei juuri ole näkynyt kuin korkeintaan Lapissa ja sielläkin usein vain Pohjois-Lapissa.

Tilanteeseen ei ole odotettavissa muutosta muutamaan vuoteen, joten jokaisesta himmeästikin revontulien näkymisistä tulisi ottaa kaikki irti vaikka valokuvaten tai muuten vain ihastellen.

Ap- ja Kp-indeksit

Pitkäaikainen ennuste indeksien vaihteluun antaa viitteitä revontulien hieman parempaan näkymiseen muutamana yönä. Ensimmäinen tällainen jakso on 9.–11.2. jolloin Kp-indeksin huippuarvoksi ennustetaan lukemaan 4. Ap-indeksin symmetrisyys ko. ajankohtana voi merkitä sitä, että revontulia voi näkyä Keski-Suomea myöten 10.2. sekä aamuyöstä, että iltayöstä. Edellisenä ja seuraavana päivänä revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomessa ja Lapissa.

Toinen yhtä lyhyt ja Ap-indeksin symmetrisyydeltään samanlainen jakso on 15.–17.2., jolloin revontulien mahdollisuus on kohtuullinen 16.2. niin aamu- kuin iltayöstä. Tällöin Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4.

Muina aikoina Kp-indeksin lukemat pysyttelevät 2–3 ja tällöin revontulien mahdollisuus on vain Lapissa tai Pohjois-Lapissa. Sielläkin revontulien kirkkaus riippuu elektronien määrästä lähiavaruudessa, elektronien ollessa vähissä, revontulet ovat himmeitä tai niitä ei näy lainkaan vaikka Kp-lukemien perusteella niitä voisi olettaa näkevänsä. Tällöin Kp-indeksin lukeminen vähäinen kohoaminen johtuu aurinkotuulen protonien vuorovaikutuksesta maapallon geomagneettisen kentän kanssa. Protonit konvergoituvat magneettisessa nielussa magneettisten napojen yläpuolella paljon laajemmalle alueelle kuin elektronit, joten niiden aikaansaama revontulivalo on hyvin himmeää ja normaalioloissa sitä ei pystytä näkemään.

Radiovuon pitkäaikainen ennuste. Kuva © Kari A. Kuure.

Radiovuo

Radiovuon ennuste on suorastaan tylsä, lukemat ovat koko ennustejakson ajan lukemissa 69 ja 70. Tämä merkitsee sitä, että Auringossa ei juuri ole taustakohinaa voimakkaampaa aktiivisuutta ja näin ollen myös auringonpilkut puuttuvat tai niitä on korkeintaan yksi hyvin pieni ryhmä tai mahdollisesti vain yksi pilkku.