Ennustejaksolla revontulia todennäköisesti ei nähdä.
Pieni mahdollisuus on Pohjois-Suomessa. jossa voitaneen nähdä himmeää
revontulivaloa ennustejakson aikana. Muualla Suomessa revontulien näkymisen
mahdollisuus on hyvin pieni.
Avaruussää
Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut
vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on ollut yksi mutta sekin
hyvin pieni. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 614 km/s mutta on
pudonnut siitä lukemaan 467 km/s. Hiukkastiheys on ollut noin 4–6 ppcm3 ja
hetkellinen maksimi noin 6,6 ppcm3.
Auringon meille näkyvällä puolella on ekvaattoritasolla hyvin heikko ja
hajanainen korona-aukko.
Kp-indeksi on pysytellyt 0,33–2 lukemissa.
IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 5 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz)
maksimi -4 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon vuorokausiarvo oli 3,50e+08
e/(cm2-ster-day), vastaten 5437 pfu ja lyhytaikainen maksimiarvo oli 20 707
pfu geosynkronisen radan etäisyydellä.
Ennuste
Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä.
Korona-aukko ei kuitenkaan vaikuta ennustejakson avaruussäähän. Vähäinen
vaikutus voi olla nopean ja hitaan aurinkotuulen rajapinnassa, joka sijaitsee
maapallon läheisyydessä koko ennustejakson ajan.
Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän
lukemissa 1–2 koko ennustejakson ajan.
Yöt 15./16., 16./17.
ja 17./18. ovat hyvin rauhallisia. Huolimatta korkeasta elektronivuosta, revontulien
todennäköisyys on vähäinen ja vain Pohjois-Suomessa yön pimeimpinä hetkinä
pohjoisella taivaalla voi näkyä himmeää revontulivaloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida kunhan pysyt aiheessa. Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Toimituksen kelvottomiksi katsomat viestit saavat arvoisensa lopun.