Pitkäaikainen revontuliennuste 26.2.–24.3.2018

Revontulia voi esiintyä koko maassa 17.–19.3. päivien välisinä öinä. Muulloin vain Lapissa revontulet ovat mahdollisia.

Auringon aktiivisuudesta

Kp- ja Ap-indeksit kertovat mahdollisista revontulista
maaliskuun puolivälin jälkeisinä öinä.
Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon aktiivisuus on vähäistä. Tämä johtuu siitä, että aktiivisuusminimi lähestyy ja se saavutetaan suunnilleen ensivuonna tähän aikaan. Tästä seuraa, että Auringossa esiintyvät flarepurkaukset ovat pieniä ja niitä sattuu harvoin. Lähestyvä aktiivisuusminimi näkyy myös auringonpilkkujen puutteena, pilkuttomia vuorokausia on aina vain enemmän.

Aktiivisuusminimin aikana revontulia nähdään harvemmin kuin muulloin. Revontulien syntymiseen tarvittavia elektroneja ja niitä kiihdyttäviä magneettikenttiä lähiavaruudessa on aina vain vähempi. Näin ollen kirkkaat loimuavat revontulet ovat hyvin harvinaisia muutamana seuraavana vuonna. Ainoa ilmiö, joka voi synnyttää revontulia, on korona aukot. Niissä avoin magneettikenttä suuntautuu poispäin Auringosta ja kiertyy spiraaliksi Auringon pyörimisen vaikutuksesta.

Korona aukon reunan läheisyydessä aurinkotuulten hiukkasten nopeus muuttuu hyvin nopeasti. Aukossa hiukkasnopeus on yleensä merkittävästi suurempi kuin aurinkotuulessa keskimäärin. Rajapintaa syntyy CIR-ilmiöksi sanottu ilmiö, joka vahvistaa magneettikenttää ja samalla myös kiihdyttää energisiä elektroneja entistä suurempiin nopeuksiin. Maapallon kohdatessa tällaisen korona aukon reunan, CIR-ilmiön vaikutuksesta voidaan nähdä kirkkaita revontulia keskellä aktiivisuus minimiä.

Radiovuoennuste kertoo hyvin rauhallisesta Auringosta
ennustejakson aikana. Kuva © Kari A. Kuure.

Korona aukot ovat pitkäikäisiä ilmiöitä Auringossa. Yksi yksittäinen aukko voi kestoltaan olla jopa 6 kk. Toki se sinä aikana muuttuu ja kehittyy mutta samalla se tulee toistuvasti maapallon kohdalle Auringon ja maapallon kiertoliikkeen vaikutuksesta. Näin ollen tietynlaista toistuvuutta ilmiön ja siten myös revontulissa on. Jakson pituus on noin 27 vuorokautta mikä on suunnilleen sama ajanjakso kuin Auringon pyöriminen itsenä ympäri ekvaattoriseudulla.

Ennuste

Kp- ja Ap-indeksit

Kp- ja Ap-indeksien ennusteen mukaan revontulia voitaneen odotella näkyväksi maaliskuun puolivälin jälkeisinä öinä. Erityisesti 17./18. ja 18. /19. öinä revontulet ovat hyvinkin mahdollisia, jopa koko Suomessa. Sen jälkeen seuraa pari rauhallisempaa yötä ja 21–23 päivien välisinä öinä revontulia voidaan nähdä Keski-Suomen leveyksille asti. Muina aikoina vain Pohjois-Lapissa ja ehkä Lapissa voidaan nähdä himmeitä revontulia.

Radiovuo

Radiovuon indeksin vaihtelu ennustejaksolla on 68–78 välillä. Tämä merkitsee sitä, että Auringossa ei esiinny voimakkaita flarepurkauksia lainkaan ja heikot purkaukset ylittävät taustakohinan tason silloin tällöin. Näin ollen purkausten aiheuttamia CME-pilviä tuskin esiintyy  ja revontulien syntyminen tällaisen pilven vaikutuksesta on epätodennäköistä.