Revontulia voi esiintyä koko maassa 17.–19.3. päivien
välisinä öinä. Muulloin vain Lapissa revontulet ovat mahdollisia.
Auringon aktiivisuudesta
Kp- ja Ap-indeksit kertovat mahdollisista revontulista maaliskuun puolivälin jälkeisinä öinä. Kuva © Kari A. Kuure. |
Auringon aktiivisuus on vähäistä. Tämä johtuu siitä, että
aktiivisuusminimi lähestyy ja se saavutetaan suunnilleen ensivuonna tähän
aikaan. Tästä seuraa, että Auringossa esiintyvät flarepurkaukset ovat pieniä ja
niitä sattuu harvoin. Lähestyvä aktiivisuusminimi näkyy myös auringonpilkkujen
puutteena, pilkuttomia vuorokausia on aina vain enemmän.
Aktiivisuusminimin aikana revontulia nähdään harvemmin kuin
muulloin. Revontulien syntymiseen tarvittavia elektroneja ja niitä kiihdyttäviä
magneettikenttiä lähiavaruudessa on aina vain vähempi. Näin ollen kirkkaat
loimuavat revontulet ovat hyvin harvinaisia muutamana seuraavana vuonna. Ainoa
ilmiö, joka voi synnyttää revontulia, on korona aukot. Niissä avoin
magneettikenttä suuntautuu poispäin Auringosta ja kiertyy spiraaliksi Auringon
pyörimisen vaikutuksesta.
Korona aukon reunan läheisyydessä aurinkotuulten hiukkasten
nopeus muuttuu hyvin nopeasti. Aukossa hiukkasnopeus on yleensä
merkittävästi suurempi kuin aurinkotuulessa keskimäärin. Rajapintaa syntyy
CIR-ilmiöksi sanottu ilmiö, joka vahvistaa magneettikenttää ja samalla myös
kiihdyttää energisiä elektroneja entistä suurempiin nopeuksiin. Maapallon
kohdatessa tällaisen korona aukon reunan, CIR-ilmiön vaikutuksesta voidaan
nähdä kirkkaita revontulia keskellä aktiivisuus minimiä.
Radiovuoennuste kertoo hyvin rauhallisesta Auringosta ennustejakson aikana. Kuva © Kari A. Kuure. |
Korona aukot ovat pitkäikäisiä ilmiöitä Auringossa. Yksi
yksittäinen aukko voi kestoltaan olla jopa 6 kk. Toki se sinä aikana muuttuu ja
kehittyy mutta samalla se tulee toistuvasti maapallon kohdalle Auringon ja
maapallon kiertoliikkeen vaikutuksesta. Näin ollen tietynlaista toistuvuutta
ilmiön ja siten myös revontulissa on. Jakson pituus on noin 27 vuorokautta mikä
on suunnilleen sama ajanjakso kuin Auringon pyöriminen itsenä ympäri
ekvaattoriseudulla.
Ennuste
Kp- ja Ap-indeksit
Kp- ja Ap-indeksien ennusteen mukaan revontulia voitaneen
odotella näkyväksi maaliskuun puolivälin jälkeisinä öinä. Erityisesti 17./18.
ja 18. /19. öinä revontulet ovat hyvinkin mahdollisia, jopa koko Suomessa. Sen
jälkeen seuraa pari rauhallisempaa yötä ja 21–23 päivien välisinä öinä
revontulia voidaan nähdä Keski-Suomen leveyksille asti. Muina aikoina vain
Pohjois-Lapissa ja ehkä Lapissa voidaan nähdä himmeitä revontulia.
Radiovuo
Radiovuon indeksin vaihtelu ennustejaksolla on 68–78
välillä. Tämä merkitsee sitä, että Auringossa ei esiinny voimakkaita
flarepurkauksia lainkaan ja heikot purkaukset ylittävät taustakohinan tason
silloin tällöin. Näin ollen purkausten aiheuttamia CME-pilviä tuskin
esiintyy ja revontulien syntyminen tällaisen
pilven vaikutuksesta on epätodennäköistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida kunhan pysyt aiheessa. Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Toimituksen kelvottomiksi katsomat viestit saavat arvoisensa lopun.