Revontuliennuste 24.–27.10.2017

Korona-aukko näkyy tässä kuvassa Auringon pohjoisnavalta
ekvaattorin yli ulottuvana tummana alueena  kiekon oikealla
puoliskolla. Korona-aukossa hiukkasnopeus voi kohota
tavanomaista paljon suuremmaksi mutta samalla hiukkas-
tiheys on huomattavasti vähäisempää kuin muilla
alueilla. Korona-aukon osuessa maapallon magneettikenttään
seurauksena on magneettinen myrsky, mikä yleensä
näkyy voimistuneena revontulitoimintana. Kuva SDO.

Auringon toiminta viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä, taustasta erottuvaa flarepurkauksia ei ole tapahtunut. Auringossa on ollut kaksi aktiivista aluetta (2686 ja 2685) joissa on ollut pilkkuja. 

Aurinkotuulen maksiminopeus oli 413 km/s ja hiukkastiheys on vaihdellut 5–8 p/cm³.

Lähiavaruuden IMF-kentän voimakkuus on ollut maksimissaan 7 nT ja eteläsuuntaisen komponentin voimakkuus oli maksimissaan -3 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja on ollut vähän, vuon tiheys oli 518 pfu.

Kp-indeksin arvo on pysytellyt matalana lukemissa 1–2.

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussäähän vaikuttaa korona-aukko, joka ulottuu pohjoisnavalta pitkälle eteläisille keskileveyksille kapeana solana. Kp-indeksin odotetaan kohoavan vielä tämän vuorokauden aikana lukemiin 5–6 ja pysyttelevän huomisesta lähtien lukemassa 4–5 ainakin ennustejakson loppuun.

Yö 24./25. aikana saattaa esiintyä kirkkaita ja aktiivisia revontulia koko maassa. Suurimmat todennäköisyydet revontulien näkymiselle ajoittuu aamupuolelle yötä. Tosin energisten elektronien puute voi himmentää näkyvien revontulien kirkkautta etenkin Keski- ja Etelä-Suomessa.

Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita, loimuavia ja niissä esiintyy kirkkaita ja korkealle ulottuvia säteitä, laikkuja ja sykkimistä. Revontulikruunun näkyminen on hyvin todennäköistä ainakin Lapissa. 

Keski-Suomessa revontulet voivat olla kirkkaita ja aktiivisia, säteiden muodostuminen on todennäköistä. Etelä-Suomessa revontulet näkyvät rauhallisina kaarina joissa ajoitta voi näkyä säteiden muodostumista. Aamuyön tunteina revontulia voitaneen nähdä myös Baltiassa, etenkin Virossa.

Yöt 25./26. ja 26./27. ovat aavistuksen rauhallisempia kuin ennustejakson ensimmäinen yö. Lapissa revontulet ovat kirkkaita ja loimuavia, säteiden muodostuminen on runsasta ja koronan näkeminen on mahdollista. Pohjois-Suomessa kirkkaaseen revontulikaareen syntyy helposti säteitä ja tulet ovat loimuavia ja vyö polveileva. 

Keski-Suomessa näkyy suurimmanosan ajasta rauhallinen revontulikaari mutta ajoittain näkyy säteiden muodostumista ja poimuilua. Etelä-Suomessa revontulikaari on himmeähkö mutta siinä voi ajoittain näkyä hitaasti liikkuvia kirkkaimpia kohtia ja vähäistä poimuttumista. Baltian pohjoisosassa kamera voi tallentaa himmeää revontulivaloa.