Revontuliennuste 2. – 5.4.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaista viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Pilkkuryhmät 4048 (beeta–gamma–delta) ja 4046 (beeta–gamma) tuottivat molemmat yhden M-luokan flarepurkauksen ja näiden lisäksi runsaasti myös C-luokan purkauksia. Pilkkuryhmälle 4048 ennustetaan kohtalaista 20 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flare ja niihin liittyviä tai liittymättömiä protonipurkauksia.

Tämä äreännäköinen auringonpilkkuryhmä on tuottanut useita M-luokan purkauksia viimepäivinä. Osasuurennos 1.4. CaK-aallonpituudella otetusta kuvasta. Kuva © Kari A. Kuure.

 

Maata kohti ei kuitenkaan ole tulossa merkittävämpiä CME-pilviä. Sen sijaan Maata kohti tulee vaikuttamaan nopea virtaus (CH HSS), jolla on negatiivinen (Auringosta poispäin) polariteetti. Sitä ennen maapallo kohtaa heikon aurinkotuulen tihentymän (CIR), joka nostaa hiukkastiheyttä jonkin verran. Tämä saattaa aiheuttaa Maan magneettikenttään rauhattomuutta tai jopa G1 – G2 -luokan magneettisen myrskyn tämänhetkisten arvioiden mukaan 4.4.2025.

Maapallon kohtaama aurinkotuulen nopeus on suunnilleen tavanomaista (noin 400 k/s) ja hiukkastiheys hieman koholla (n. 10 pcm³). IMF-kenttä on tätä kirjoittaessani kääntynyt etelään, joskaan kenttävoimakkuus ei ole kovinkaan suuri (–1,2 nT).

Protonivuo (>10 MeV) on kohonnut yli 100 pfu, maksimin ollessa 147 pfu. Tämä aiheuttanee muutoksi ionosfäärissä ja radiohäiriöt voivat olla voimakkaita.

Maapallon geostarinäärisellä radalla mitattu energisten elektronien (>2MeV) määrä on ollut runsasta (3 630 pfu). Runsas elektronien määrä on omiaan mahdollistamaan revontulien näkymistä.

Ennuste

Yöt 2./3. ja 3./4. ovat rauhallisia. Ainoastaan Pohjois-Lapissa on kohtalainen mahdollisuus nähdä revontulia, Etelä-Lapissa mahdollisuus on olemassa, mutta selvästi heikompana. Muualla Suomessa revontulia tuskin nähdään.

Yö 4./5. Tämänhetkisen ennusteen mukaan yön aikana saavutettaisiin magneettisen myrskyn (G1) raja aamupuolella yötä. Revontulien mahdollisuus on kohtalainen koko maassa siten, että kirkkaimmat revontulet nähtäneen Pohjois-Suomen alueella. Lapissa revontulet voivat olla etelätaivaalla.

Jos Fram2-lento (SolarMaxMission) jatkuu tänne asti, niin yönä 4./5. on parhaimmat mahdollisuudet revontulikuvien ottamiseen niin avaruudesta kuin maanpinnalta, jos säätila sen mahdollistaa.

 

 

Revontuliennuste 31.3. – 3.4.2025

Auringon tila on ollut aktiivinen. Alueella AR 14048 havaittiin M1.6 -luokan flarepurkaus eilen kello 16.42 UTC. Pilkkuryhmä on kiertynyt paremmin näkyville, joten sen rakenne näkyy paremmin. Nyt se on luokiteltu magneettisesti beeta–gamma:ksi ja sen aktiivisuutta seurataan tarkasti. Sama ryhmä tuotti eilisen aikana peräti kuusi M-luokan flarepurkausta. Ryhmälle ennustetaan 5 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus lähivuorokausina. 

Aktiivinen auringonpilkkuryhmä 4048 on vielä Auringon itäreunalla, mutta tässä eilen vety–alfa -aallonpituudella otetussa kuvassa sen rakenne alkaa jo hiljalleen paljastua. Ylempänä olevan pilkun 4046 itäpuolella (vasemmalle pilkusta) näkyy (valkoinen alue) jonkin verran aktiivista toimintaa kuvan otto hetkellä. Se ei kuitenkaan ole varsinainen flarepurkaus vaan liittyy yleiseen aktiivisuuteen erisuuntaisten magneettikenttien rajalla. Pilkku on magneettisesti positiivinen (Auringosta poispäin) ja aktiivinen alue on negatiivisen (Aurinkoon päin) kentän aluetta. Kuva © Kari A. Kuure.

Kaksi muutakin pilkkuryhmää on luokiteltu beeta–gamma:ksi ja niillä on samat todennäköisyydet voimakkaisiin purkauksiin. Ne vain eivät vielä ole olleet kovinkaan aktiivisia.

Viime vuorokausina maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttanut napaisuudeltaan positiivinen HC HSS -virtaus on vaimenemassa. Aurinkotuulen nopeus hidastui noin 450 km/s ja IMF-kentän voimakkuus vaihteli 5–6 nT ja Bz-komponentti +6 … –5 nT välillä.

Maapallon magneettikenttä on ollut rauhallisen ja hieman häiriintyneen välillä. Geosynkronisella radalla mitattujen energisten elektronien (>2 MeV) määrä oli runsas (max 2 680 pfu). Yli 10 MeV protonien määrä oli hieman kohonnut pysyen kuitenkin aurinkomyrskyn S1 arvon alapuolella. Tämä arvioidaan olevan seurausta X1,1 -luokan flarepurkauksesta 28.3. vuorokauden aikana.

Ennuste

Yöt 31./1., 1./2. ja 2./3. muodostuvat tavanomaisiksi. Revontulia nähtäneen Pohjois-Lapissa, Etelä-Lapissa on jonkin verran pienempi todennäköisyys niiden näkymiselle. Etelämpänä Suomessa revontulia tuskin nähdään.

 

 

Revontuliennuste 29.3. – 31.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaisen matalalla tasolla, kunnes eilen kello 15.20 – 15.21 UTC havaittiin yllättäen X1.1 -luokan flarepurkaus. Se syntyi pilkkuryhmän AR 14046 alueella, joka juuri oli kiertymässä Auringon itäreunalla näkyviin. Tämän pilkkuryhmän aktiivisuus jatkui vielä ja kello 18.01 UTC havaittiin M1.0 luokan flarepurkaus. Purkaukseen liittyi myös voimakas radioemissio (tyyppi IV), joka havaittiin kello 15.14 UTC ja radiohäiriöitä HF-radiotaajuuksilla. Tähän flareen liittyi myös CME-purkauksen syntyminen. Tätä kirjoittaessani sen mallinnusta ei vielä ole julkaistu.

Nämä revontulet leiskuivat Pirkanmaalla 26.3. iltana. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa.

Pilkkuryhmä 4046 on magneettisesti melko yksinkertainen beetaluokkaan kuuluva, sillä on positiivinen ja negatiivinen magneettinen napa. Visuaalisesti pilkkuryhmä (rakenneluokitus Cho) koostuu isosta pilkusta, jolla on penubra ja parista sitä seuraavasta pilkusta, joilla ei ole penubria. Magneettikentän polariteetti ryhmän alueella on vastakkainen vallitsevaan Auringon magneettikenttään nähden. Jos pilkkuryhmä kehittyy edelleen, seuraavien pilkkujen ympärille voi kehittyä penubria, jolloin kokoryhmän magneettinen rakenne monimutkaistuu ja luokitustakin muutetaan.

Tänään maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa vielä aurinkotuulen nopea virtaus (CH HSS), jonka polariteetti on positiivinen. Huomisesta alkaen kohtaamme tämän virtauksen reuna-alueen, jolloin plasman tiheys lähtee nousuun ja nopeus vähenee. Samaan aikaan planeettamme lähestyy vähäinen CME, jonka kohtaamme 31. vuorokauden aikana samaan aikaan aurinkotuulen tihentymän (CIR) kanssa. Tämä aiheuttanee magneettista rauhattomuutta 30.3. alkaen eikä magneettisen myrskyn mahdollisuutta ole pois suljettu, joskaan se ei ole tässä vaiheessa todennäköistä.

Ennuste

Yö 29./30. Maan magneettikenttä on jonkin verran rauhaton, joten revontulia nähtäneen Lapista Pohjois-Suomen alueella. Keski-Suomessa on pieni mahdollisuus revontulien näkymiselle. Etelämpänä niitä tuskin nähdään.

Yöt 30./31. ja 31./1. ovat hyvinkin rauhallisia. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja jälkimmäisenä yön Pohjois-Lapissa. Etelämpänä reposten mahdollisuus on hyvin pieni.

 

 

Revontuliennuste 26. – 29.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viimevuorokausina vähäistä. Auringonpilkkuryhmiä on vain neljä ja nekin ovat magneettisesti rauhallisia alfa ja beeta -luokkiin kuuluvia. Vain yksi ryhmä (AR 14036) on luokkaa beeta–gamma. Tämäkin ryhmä on kiertymässä Auringon länsireunan taakse tämän ennustejakson aikana.

Auringon aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia. Voimakkaimpien flarepurkaukset tulenevat olemaan lähinnä C-luokan tapahtumia.

IMF -kenttä on ollut hieman voimistumassa ja sen Bz-komponentti on ollut kohti etelää viimeisten tuntien aikana. Aurinkotuulen nopeus on ollut luokkaa 400 km/s.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäätilaan alkaa vaikuttaa korona-aukkoon liittyvä nopean virtauksen (HSS) alue. Virtauksen alueella IMF-kentän suunta on positiivinen siis kohti Aurinkoa. Itse korona-aukko sijaitsee Auringon eteläisillä keskileveyksillä ja on laaja. Virtauksen odotetaan lisäävän energisten elektronien määrä geosynkronisella radalla 27.3. asti.  Aurinkotuulen ollessa riittävän nopeaa, magnetosfääri painuu kohti Maata kasvaneen dynaamisen paineen vaikutuksesta, josta on seurauksena mitattujen elektronien määrän väheneminen. Määrä kuitenkin palautuu yli 1000 pfu arvon, kun tuulen aiheuttama paine hellittää.

Yli 10 MeV protonien määrän odotetaan pysyttelevän pitkäaikaisessa arvossaan. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos pilkkualueella 4036 tapahdu merkittävää flarepurkausta ennen sen kiertymistä Auringon länsireunan taakse 27.3. vuorokauden aikana.

HSS -virtauksen jälkipuoliskolla maapallo kohtaa aurinkotuulen tihentymän (CIR) ensiyön aikana ja se voi saada aikaan G1-luokan magneettisen myrskyn, joka kuitenkin vaimenee jonkin verran vielä tämän ennustejakson aikana. Tihentymän jälkeen lähiavaruuden tilaan vaikuttaa jälleen nopea virtaus.

Ennuste

Yö 26./27. muodostuneen revontuliyöksi. Illan pimetessä revontulia nähtäneen laajasti ja yön aikana saavutetaan magneettisen myrkyn G1 raja. Myrsky kestänee aamuntunneille asti ja revontulia nähtäneen koko maassa. Aamuhämärän aikaan revontulitoiminta vaimenee, joskin magneettikenttä jää rauhattomaan tilaan.

Yöt 27./28. ja 28./29. Maapallon magneettikenttä on edelleen rauhattomassa tilassa ja revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomen leveydelle sekä mahdollisesti heikkoa viherrystä on näkyvissä myös Keski-Suomen leveyksillä. Jos sää on selkeä horisonttiin asti, Tampereen Ursan tähtitornin kamerat voivat tallentaa kaukana pohjoisessa näkyviä revontulia lähes vaakasuoralla havaintolinjalla. Tällöin lähimmät revontulet voivat olla Pohjois-Suomen yläpuolella.

 

 

Revontuliennuste 23. – 26.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut matalalla tasolla viimeksi kuluneen vuorokauden aikana, vaikka auringonpilkkuryhmiä on ollut 13. Ne ovat kuitenkin pieniä ja yksittäisiä pilkkuja on ollut vähän sekä niiden magneettiset rakenteet ovat olleet yksinkertaisia, pääosin alfa tai beeta -luokkia. Vain yksi ryhmä (AR 14036 on ollut magneettisesti beeta–gamma. Voimakkain flarepurkaus oli M1.2 -luokkaa ja se tapahtui pilkkualueella AR 14028. Matalasta aktiivisuudesta johtuen lähivuorokausien aikana ei todennäköisesti nähdä kuin yksittäisiä M-luokan flarepurkauksia, jos niitäkään.

Pirkanmaalla nähtiin suhteellisen kirkkaat revontulet 22./23. välisenä yön. Revontulikaaret olivat rauhallisia vaikka jonkin verran säteiden muodostumista havaiottiin. Kuva © Kari A. Kuure/ Tampereen Ursa.

 

Lähiavaruuden avaruussäähän vaikutti viimeksi kuluneen vuorokauden aikana maapallon kohtaama CME-pilvi, jonka IMF-kentän Bz -suunta oli enimmäkseen negatiivinen, siis etelään ja maksimissaan Bz= –17 nT. Aurinkotuulen nopeus on ollut hieman koholla keskimääräisestä ja huippunopeudet olivat noin 550 km/s. Samaan aikaan geosynkronisella satelliittiradalla mitattiin normaaleja tai hieman suurempia määriä energisiä elektroneja (>2 MeV). Näin ollen avaruussää oli otollinen magneettisen myrskyn kehittymiselle ja revontulia nähtiinkin viime yönä Lapista Etelä-Suomen leveyksille. Taivaanvahtiin tätä kirjoittaessani ei ollut raportoitu revontulista etelärannikolta.

CME-pilven vaikutus heikkenee tämän vuorokauden kuluessa, mutta maapallon magneettikenttä pysyttelee rauhattomassa tai jopa myrskyisessä tilassa ainakin seuraavan vuorokauden puolelle asti.  Tämän ennustejakson lopulla aurinkotuulen tihentymä (CIR) voimistunee mutta samaan aikaan IMF-kenttä suunta kääntyy positiiviseksi. Magneettikentän suunta ei välttämättä estä magneettisen myrskyn syntyä mutta se ei kuitenkaan ole omiaan edistämään sitä. Ennusteen mukaan 25.3 onkin jonkinlainen mahdollisuus heikolle magneettiselle myrskylle, sillä korona-aukosta johtuva aurinkotuulen nopea virtaus (CH HSS) kohtaa maapalon magneettikentän.

Ennuste

Yö 23./24. Magneettinen myrsky (G1) on mahdollinen jo alkuillasta alkaen. Näin ollen revontulia voi näkyä koko maassa etelärannikkoa myöten. Keskiyön tienoilla myrsky laantuu jonkin verran, joten aamuyön tunteina revontulien näkymisalue siirtyy kohti pohjoista. Aamuhämärän aikaan viimeiset revontulet nähtäneen Etelä-Suomen taivaalla.

Yö 24./25. Maapallon magneettikenttä on edellisen yön jäljiltä rauhattomassa tilassa. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomeen heti puolenyön jälkeen. Pohjois-Lapissa astronominen pimeys on jo päättynyt mutta muualla Suomessa pimeyttä riittää vielä jonkin aikaa. Mutta Lapissakin astronomisen hämärä aikana revontulet ovat vielä hyvin näkyvissä, jos niitä esiintyy.

Yö 25./26. Magneettinen myrsky on mahdollinen alkuillasta alkaen. Ennusteen epävarmuus on kuitenkin jo kohtuullisen suuri. Revontulet ovat mahdollisia jo illasta alkaen koko maassa ja yön aikana myrsky voi vielä voimistuakin luokkaan G2. Jos näin käy, niin silloin revontulia nähtäneen koko maassa aina aamuhämärään asti.

 

 

 

Revontuliennuste 20. – 23.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaista viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Voimakkain flarepurkaus oli pilkkualueella AR 14031 (beeta–gamma) tapahtunut M1.54 -luokan purkaus kello 22.40 (maksimi). Muissa pilkkuryhmissä havaittiin hieman kasvua ja Auringon kiekon keskeltä havaittiin massapurkaus, joka ei kuitenkaan lähtenyt kohti Maata, vaan kohti luodetta.

Näin kometa revontulet ilmaantuivat Tampereen taivaalle keskiviikkoiltana kello 22 aikoihin. Kuva © Kari A. Kuure /Tampereen Ursa.

Ennusteen mukaan M-luokan flarepurkaukset ovat edelleen mahdollisia tämän ennustejakson aikana.

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on ollut keskimääräistä nopeampaa ja siinä on havaittu joitakin transientteja sekä nopean hiukkasvirtauksen vaikutusta. Maaliskuun 18 – 19. aikana maapallon vastaanottama (aurinkotuulen) energialisä oli voimakkaimmillaan reilusti yli 100 GW. Myös eilen illalla hiukkasvirta toi lisäenergiaa yli 50 GW teholla ja se näkyikin G1-luokan magneettisena myrskynä muutaman tunnin ajan. Nyt tilanne on ohi ja aurinkotuulen tuoma energiateho on tavanomaisella tasollaan.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa tämän vuorokauden aikana edelleen jo mainitut transientit ja nopeiden hiukkasten virtaus (HSS) ja sen negatiivinen magneettinen napaisuus. Mutta muutosta on tulossa, sillä jo huomenna tai viimeistään ylihuomenna (22.3.) avaruussäähän vaikuttaa aurinkotuulen tihentymä (CIR), joka saattaa kohottaa magneettikentän aktiivisuutta.

Ennuste

Yö 20./21. muodostunee aktiiviseksi. Revontulet ovat todennäköisiä Keski-Suomen leveydelle asti ja myös Etelä-Suomen alueella revontulet ovat mahdollisia. Etelärannikolla on pieni mahdollisuus mutta jos jotain näkyy, niin revontulet ovat hyvin himmeitä ja rauhallisia.

Yö 21./22. Avaruussää näyttää rauhoittuneen ja revontulet ovat mahdollisia lähinnä Lapissa. Pohjois-Suomessa on pieni mahdollisuus niiden näkymiselle. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 22./23. on jälleen ehkä aktiivista aikaa. Revontulet ovat todennäköisiä Pohjois-Suomen leveydelle ja Keski-Suomessa niiden todennäköisyys on kohtalainen. Hyvin himmeitä revontulia voitaneen havaita Etelä-Suomen pohjoisosan leveydellä mutta etärannikolla niitä tuskin nähdään.