Revontuliennuste 7. – 10.3.2021

Auringossa on hajanainen koronaukkojen alue pääosin ekvaattorin pohjoispuolella. Se tuottaa jonkin verran vaikutuksia lähiavaruuden avaruussäähän etenkin hieman keskimääräistä nopeampana aurinkotuulena. Aurinkotuulen hiukkastiheys on kuitenkin normaali ja pysyttelee vakaana koko  ennustejakson ajan.

Erittäin vaikeasti havaittavissa oleva auringonpilkkuryhmä AR12807 on rengastettu kuvaan. Kuvaan on pinottu 20 raw-kuvaa HDR-menetelmällä, joissa yhdessäkään ko. pilkkuryhmää ei näkynyt vaikka, kuvat ovat täysin oikein valottuneita. Pinoamisen myötä Auringon pinnalle on ilmestynyt myös muita yksityiskohtia. Pinoaminen on siis erittäin tehokas menetelmä yksityiskohtien "esille kaivamiseen". Kuva © Kari A. Kuure.

 

Viime päivinä Auringossa on näkynyt pienialaisia ja muutaman pienen auringonpilkun sisältäviä pilkkuryhmiä. Ne eivät ole olleet kovinkaan aktiivisia, joten ne eivät ole vaikuttaneet avaruussäähän.

Ennuste

Yöt 7./8., 8./9. ja 9./3. ovat rauhallisia. Kp-indeksi ja korkeiden leveyksien K-indeksi pysyttelee matalissa lukemissa öisin: Kp-indeksi on lukemassa 3 ja K-indeksi lukemassa 2. Energisten elektronien määrä maapallon magneettikentässä on kohtalainen, joten revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa voi näkyä aika ajoin himmeähkö revontulivyö, jonka voi parhaiten havaita kamerakuvista.

Viikko 10. Viikon loppupuolella 12. – 13. päivinä Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4, jolloin on kohtuullisen hyvä mahdollisuus nähdä revontulia Keski-Suomen leveyksille asti ja kenties Etelä-Suomen alueella voitaneen nähdä hyvin himmeä revontulivyö. Tilanne jatkuu hieman häiriöisenä muutaman vuorokauden ajan.

 

 

Revontuliennuste 4. – 7.3.2021

Viime aikoina olemme saaneet nauttia revontulista, sillä useampana yönä niitä on näkynyt. Aktiiviset revontulet ilmaantuivat helmikuun 28. päivänä iltana Suomen taivaalle. Tampereella oli kylläkin pilvistä, mutta hyvin pienistä rakosista pilvipeitteessä saattoi nähdä, että kunnollinen revontulinäytelmä oli käynnissä. Parina seuraavanakin yönä revontulia tallentui Tampereen Ursan revontulikameraan, joskaan aivan niin kirkkaina kuin helmikuun lopulla.

Tapio Sarpolan ottama kuva 2.3. iltana Kemijärvellä, jossa revontulet olivat hyvin komeita.

 

Tällä hetkellä Auringossa on kaksi pilkkuryhmää, joskin ne ovat pieniä ja sisältävät vain hyvin pieniä pilkkuja. Molempien ryhmien magneettinen rakenne on beeta-luokkaa. C-luokan purkausten todennäköisyys on 10 – 15 %, joten merkittäviä flareja ei ole käytännössä odotettavissa. Maapallon magnetosfäärissä on normaalina pidettävä määrä energisiä elektroneja, joten kevätpäiväntasaukseen liittyvä revontuliherkkyys lupailee edelleen vähintään kohtalaisia revontulia hyvin laaja-alaisesti ehkä jopa Etelä-Suomea myöten.

Ennuste

Yö 4./5. Kp-indeksi ja korkeiden leveyksien K-indeksi pysyttelevät matalissa lukemissa, maksimin ollessa lukemassa 2. Revontulia on odotettavissa Lapissa ja sielläkin pohjoisosassa todennäköisemmin. Muualla revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Yö 5./6. on sitten magneettisen myrskyn aikaa. Kp-indeksi kohonnee yön aamupuolella lukemaan 6 ja korkeiden leveyksien K-indeksi lukemaan 4. Etenekin aamupuolella yötä revontulia voitaneen nähdä koko maassa. Etelässä revontulet ovat himmeämpiä, mutta Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet voivat olla hyvin vaikuttavia. Magneettinen myrsky laantuu vasta seuraavana päivänä, joten revontuli pitäisi havaita aina aamuhämärään, vaikka ne välillä himmenisivätkin.

Yö 6./7. on edellisiä öitä rauhallisempi. Kp-indeksi ja K-indeksi saavuttavat maksimilukeman 3 ja 2 (vastaavasti). Tällöin revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomessa ja Lapissa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on pienempi, mutta ei kuitenkaan aivan olematon.

Viikko 10 alkaa rauhallisesti. Vasta loppuviikosta magneettiset häiriöt lisääntyvät ja revontulia voitaneen nähdä muuallakin kuin Lapissa.

Viikko 11 voi olla varsinainen revontuliviikko. Kp-indeksin odotetaan nousevan lukemaan 6 ainakin yön 18./19. aika ja sen jälkeenkin tilanne rauhoittuu huomattavan hitaasti.

 

 

Pitkäaikainen revontuliennuste 1. – 27.3.2021

Maaliskuu on vuoden parasta aikaa revontulien näkyvyyden ja näyttävyyden suhteen. Vaikka Auringon toiminta ei vielä ole aktivoitunut pilkkujakson minimin ja vaihtumisen jälkeen, ollaan silti menossa jo parempia aikoja kohti. Se voi jo aavistaa tämän kertaisesta ennusteesta.

 

Maaliskuun revontulitilannen näyttää näinen ennusteen valossa melkoisen mielenkiintoiselta. Kuva © Kari A. Kuure.

Kuukausi alkoi räväkästi G2-luokan magneettisella myrskyllä, valitettavasti sen ajankohta oli sellainen, että täällä Euroopassa nähtiin vain aivan sen ensimmäiset tahdit, sillä huippu ajoittui siten että kirkkaimmat ja näyttävimmät revontulet nähtiin Pohjois-Amerikassa. Tämä myrsky oli nopea ja laantui myös nopeasti, siten että seuraava yö Euroopan puolella oli jo hyvin rauhallinen, jopa edellistä yötä rauhallisempi.

Tilanne jatkuu maaliskuussa siten, että viikot 9 ja 10 ovat rauhallisia ja vain satunnaisia revontulia on odotettavissa, ellei Auringosta ilmaannu Maata kohti lähestyvää CME-purkauspilveä. Viikon 10 lopulla on hieman rauhattomampi jakso ja se voi tuoda himmeitä revontulia myös Keski- ja Etelä-Suomen taivaalle.

Viikon 11 aikana sitten nähtäneen tämän ennustejakson kirkkaimmat revontulet. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 5 18. päivänä ja pysyttelevän siinä vielä seuraavanakin päivänä. Toteutuessaan revontulia voitaneen nähdä aivan etelärannikkoa myöten. Lisäksi myrsky laantuu hitaasti, joten parina seuraavanakin yön revontulia voitaneen nähdä Etelä-Suomen taivaalla tietysti Lapin ja Pohjois-Suomen lisäksi. Vasta 21. päivän jälkeen magneettikenttä näyttäisi rauhoittuvan hiljalleen normaaliksi.

Revontuliennuste 1. – 4.3.2021

Auringossa viimepäivinä näkynyt pilkkuryhmä on kiertynyt Auringon reunan yli näkymättömiin. Tällä hetkellä siis aktiivisia alueita ei ole näkyvissä lainkaan. Korona-aukkoja sen sijaan on muutama: etelänavalta kohti eteläisiä keskileveyksiä kurottuva kapea korona-aukko ei vaikuta avaruussäähän, mutta ekvaattorilla on jonkin verran idempänä pienehkö aukko, joka lähitulevaisuudessa voi tuottaa merkittävä häiriötilan maapallon magneettikenttään. 

 

Auringonpilkkuryhmä AR12804 oli pari päivää sitten hyvin lähellä Auringon reunaa. Tänään se on jo kiertynyt reunan taakse, eikä siinä tapahtuvat, mahdollisesti C-luokan flarepurkaukset vaikuta maapallon magneettikenttään. Kuva © Kari A. Kuure.

Ennuste

Yö 1./2. Kp-indeksi ja korkeiden leveyksien K-indeksi pysyttelevät lukemassa 3. Tällöin revontulia voidaan odottaa näkyvän Pohjois-Suomesta Lappiin. Keski-Suomessa on pieni mahdollisuus ja luultavasti revontulikamerat voivat tallentaa ainakin rauhallista vyötä jossakin vaiheessa yötä.

Yö 2./3./ näyttäisi muodostuvan hieman aktiivisemmaksi verrattuna edelliseen yöhön. Kp-indeksi kohonnee keskiyön tietämillä lukemaan 5, mutta korkeiden leveyksien K-indeksi jää lukemaan 3. K-indeksi kyllä saavuttaa lukeman 5 mutta se tapahtuu keskipäivän aikoihin, johtuen aurinkotuulen dynaamisesta paineesta, joka litistää magneettikenttää päiväpuolella. Tilanne näiltä osin palautuu normaaliksi viimeistään alkuillasta. Tässä tilanteessa revontulien nähtäneen Pohjois-Suomessa ja Lapissa. Keski-Suomessa revontulien mahdollisuus on kohtalainen ja Etelä-Suomen pohjoisosassa on pieni mahdollisuus revontulille.

Yö 3./4. on sitten rauhallinen. Kp-indeksi saavuttaa lukeman 3 ja korkeiden leveyksien K-indeksi lukeman 2, joten Lapissa on kohtuullinen mahdollisuus nähdä revontulia. Pohjois-Suomessa on pieni mahdollisuus mutta etelämpänä sitten ollaan jo hyvin olemattomissa todennäköisyyksissä.

Viikko 9. Loppuviikko meneekin sitten rauhallisissa merkeissä. Ennustettu Kp-indeksi pysyttelee matalissa lukemissa, joten kovin suuria toiveita revontulista Lappia lukuun ottamatta ei kannata elätellä. Lauantaina 6. maaliskuuta Kp-indeksin ennustetaan kohoavan lukemaan 4, mutta sekin voi johtua jälleen aurinkotuulen paineesta maapallon magneettikenttään.

Viikko 10. on myös erittäin rauhallinen. Ennustettu Kp-indeksi pysyttelee lukemassa 2, joten revontulet ovat mahdollisia vain Lapissa.

 

Revontuliennuste 26.2. – 1.3.2021

Auringossa on tällä hetkellä kohtalaisen kokoinen auringonpilkkuryhmä. Sen koko on 190 miljoonasosaa, magneettinen rakenne on beeta ja siinä on kymmenen erillistä pilkkua. Pilkkuryhmä sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla lähellä länsireunaa. Sen todennäköisyys tuottaa C-luokan flarepurkauksia on noin 40 % lähimmän vuorokauden aikana. M-luokan purkausten todennäköisyys on vähäinen, noin 5 % ja voimakkaimpia purkauksia lähes olematon, noin 1 % tai alle.

Ennuste

Yöt 26./27., 27./28. ja 28./1. ovat kaikki rauhallisia. Maapallon kohtaama aurinkotuuli on aluksi harvaa, mutta tihenee tasaisesti hiukan tulevien vuorokausien aikana. Eteläiseltä napa-alueelta kohti ekvaattoria ulottuu kapea korona-aukko mutta se ei vaikuta vielä ainakaan maapallon avaruussäähän. Kp-indeksi ja korkeiden leveyksien K-indeksi pysyttelevät matalissa (<2) lukemissa koko ennustejakson ajan. Näin ollen himmeitä revontulia voitaneen nähdä aika ajoittain Pohjois-Lapissa. Etelämpänä revontulien näkyminen on hyvin epätodennäköistä.

 

Revontuliennuste 23. – 26.2.2021

Auringosta tapahtui 20 ja 21 päivinä pienehköt koronan massapurkaukset. Purkausten pääsuunnat eivät kuitenkaan olleet kohti Maata. Jälkimmäinen purkauksista laajenee siten, että sen kärki hipaisee maapallon magneettikenttää vielä lähimmän vuorokauden aikana. Sen vaikutukset jäävät lyhytaikaiseksi, joskin suhteellisen näyttäviksi revontuliksi.

Ennuste

Yö 23./24. Kp-indeksi on koko yön lukemassa 5. Korkeiden leveyksien K-indeksi kohonnee alkuillasta lukemaan 5, joka on G1 tason myrskylukema. Huippunsa K-indeksi saavuttaa jo heti illan pimentyessä, joten revontuliakin pitäisi silloin näkyä. Jos myrsky saavuttaa ennustetun voimakkuuden, revontulet ovat mahdollisia etelärannikkoa myöten. 

Myrsky laantuu hyvin nopeasti, aamuyön kuluessa oltaneen normaalitilanteessa (K3). K-indeksi kuitenkin lähtee uudelleen nousuun ja vielä aamun aikana se saavuttaneen lukeman 4. Toisin sanoen vielä aamuhämärissäkin Keski-Suomen leveydellä on mahdollista nähdä revontulia. Valitettavasti kirkas kuutamo latistaa revontulien näyttävyyttä.

Yöt 24./25. ja 25./26. ovat sitten hyvin rauhallisia. Kp-indeksi ja korkeiden leveyksien K-indeksi pysyttelevät lukemien 1 – 3 välillä, jolloin Lapissa ja Pohjois-Suomessa on kohtuullisen hyvä mahdollisuus nähdä revontulia. Edelleen kirkas kuutamo heikentää revontulien näyttävyyttä.

Viikko 9. Maaliskuun 1 päivänä Kp-indeksin odotetaan kohoavan myrskylukemiin. Lukemat kuitenkin laskevat viimeistään keskiviikkoon mennessä tavanomaiselle tasolle. Revontulet ovat siis mahdollisia koko maassa viikon alkaessa parina yönä. Loppuviikko sitten sujuukin siten, että vain Lapissa on mahdollisuus nähdä revontulia. Kuutamo on edelleen kirkas, mutta Kuun nousuaika siirtyy myöhemmäksi yö yöltä, joten sen vaikutus revontulien näyttävyyteen alkuillasta ja yöstä alkaa heiketä.

Viikko 10 on aluksi hyvin rauhallinen. Vain Lapissa tai ehkä vain Pohjois-Lapissa revontulet ovat mahdollisia. Loppuviikosta magneettikentän rauhattomuus kasvaa ja Pohjois-Suomen leveyksillä revontulet ovat jälleen mahdollisia. Kuu on kapeneva sirppi -vaiheessa, joten se ei enää häiritse revontulien havaitsemista.