torstai 9. huhtikuuta 2020

Revontuliennuste 9. – 12.4.2020


Aurinkotuulessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Maapallon kohtaama aurinkotuuli on edelleen ekvaattoriseudun hitaamman ja Eteläisen pallonpuoliskon nopeamman aurinkotuulen raja-aluetta, jossa esiintyy hyvin herkästi lyhytaikaisia häiriöitä. Näitä lyhytaikaisia häiriöitä ei kuitenkaan voi ennustaa kuin satelliittimittausten perusteella noin tuntia ennen kuin ne näkyvät maapallon ilmakehässä. Tässä tilanteessa revontulibongarien tulee seurata revontulikameroita ja satelliittien mittausdataa aktiivisesti, jotta lyhyet revontulipurkaukset tulisivat havaituiksi ja kuvatuiksi.

Ennuste

Yö 9./10. on hyvin rauhallinen: Kp- ja K-indeksi pysyttelevät matalissa (<2) lukemissa, joten revontulien mahdollisuus muualla kuin Lapissa on pieni. Lapissa yöt vaalenevat hyvää vauhtia, joten revontulille jää aikaa vain yön pimein aika noin kello 1 ja 2 välillä.

Yö 10./11. on aavistuksen aktiivisempi kuin edellinen yö. Kp-indeksin odotetaan kohoavan aamun tunteina lukemaan 4 ja K-indeksi lukemaan 3. Toteutuessaan revontulia voidaan nähdä Keski-Suomen myöten.

Yö 11./12 on hieman samankaltainen kuin edellinen yö. Kp- ja K-indeksien odotetaan kohoavan lukemaan 3, jolloin revontulia voitaneen nähdä ainakin Pohjois-Suomessa ja Keski-Suomessa on mahdollisuus nähdä ainakin hyvin himmeitä ja rahallisia revontulia.




tiistai 7. huhtikuuta 2020

Pitkäaikainen revontuliennuste 6.4. – 2.5.2020


Auringon aktiivisuusminimin jatkuessa odotettavissa olevat avaruussään aiheuttamat ilmiöt, kuten revontulet, ovat vähäisiä ja voimakkuudeltaan matalia. Nyt käsiteltävä ennustejakso ei tee tässä suhteessa poikkeusta.

Ennusteessa on kaksi aktiivista jaksoa, jonka aikana voidaan nähdä revontulia. Kuva © Kari A. Kuure.

Huhtikuun puolivälissä (15.4.) on ennusteen mukaan tulossa pienehkö mutta useamman vuorokauden kestävä avaruussään rauhattomuuden jakso, jonka aikana nähtäneen revontulia ehkä Keski-Suomea myöten. Häiriö alkaa nopealla Kp-indeksin kasvulla lukemaan 4 ja sen mentyä ohi, kestää muutama vuorokausi, kunnes ollaan jälleen normaalitilanteessa.

Toinen, suunnilleen yhtä voimakas, mutta lyhytaikaisempi häiriötila koetaan 26. – 27.4., jolloin Kp-indeksi saavuttaneen lukeman 4. Häiriötilan kesto voi olla lyhytaikainen (muutaman tunnin) tai se voi kestää hieman pidempään (48 h). Revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Suomessa ja etenkin Keski-Suomessa, jossa yötaivas on vielä riittävän hämärä revontulien näkymiseen.




maanantai 6. huhtikuuta 2020

Revontuliennuste 6. – 9.4.2020


Lyhyt revontulipurkaus nähtiin 4.4. kello yhden jälkeen. Purkaus oli yllättävän lyhyt ja se selittyy osittain sillä, että mitattu Kp-indeksi jäi lukemaan 1+. Ennuste ko. ajalle oli lukema 4.

Kevään revontulet näkyivät 4.4. kello 1 tietämillä näin kirkkaina. Kuva © Tampereen Ursa ry.


Avaruussäässä ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia edellisiin vuorokausiin verrattuna. Maapallon kohtaama aurinkotuuli on edelleen nopean ja hitaan aurinkotuulen raja-aluetta ja sen seurauksena CH CIR-ilmiöt voivat tuottaa lyhytaikaisia alimyrskyjä, jotka näkyvät revontulina.

Ennuste

Maapallon magneettikentässä on jälleen tavallista vähemmän energisiä elektroneja. Tämä vaikuttaa mahdollisten revontulien kirkkauteen ja aktiivisuuteen.

Yöt 6./7., 7./8. ja 8./9. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Kp- ja K-indeksi pysyttelevät hyvin matalissa lukemissa (< 2), joten revontulia ei ole odotettavissa aivan Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Siellä pimeinkin yötaivas alkaa olla sen verran vaalea, että ainakin himmeimmät revontulet katoavat näkyvistä hyvin helposti. Tässä suhteessa kevään edetessä tilanne huononee yö yön perään. Nauttinen hämärä päättyy 22.4. jonka jälkeen edes kaikkein kirkkaimpia revontulia tuskin nähtäneen.




perjantai 3. huhtikuuta 2020

Revontuliennuste 3. – 6.3.2020


Yö 30./31. osoittautui aktiiviseksi revontuliyöksi, sillä revontulia nähtiin koko maassa, tosin kirkkaudeltaan ja aktiivisuudeltaa vaihtelevina. Tampereella parhaimmat tulet nähtiin 31. päivän puolella kello 1.00 ja 1.30. välillä.




Ennuste

Kp-indeksi ja korkeiden leveyksien K-indeksit tulevat olemaan jälleen matalissa, 1 –3 lukemissa. Matalimmat K-indeksin lukemat saavutetaan öiden aikana, joten revontulet eivät ole kovinkaan todennäköisiä muualla kuin Lapissa ja korkeintaan Pohjois-Suomessa.

Mutta jälleen tai edelleen maapallon kohtaama aurinkotuuli on hitaan ekvaattoriseudun ja nopeamman etelänapaseudun raja-aluetta. Ja edelleen on mahdollista, että CH CIR -ilmiöt aiheuttavat sellaisia häiriöitä maapallon magneettikenttään, että ne näkyvät lyhyinä alimyrskyinä, joiden aikaiset revontulet voivat on kirkkaita ja nopeasti liikkuvia.

Näitä lyhytaikaisia alimyrskyjä on mahdoton ennustaa, joten ikkunasta tai revontulikameroista katsomalla saa parhaimman ”ennusteen” niiden näkymisestä. Jos illan pimennyttyä taivalla näkyy hentoa viherrystä tai peräti himmeä revontulivyö, niin bongarien on syytä olla varuillaan ainakin yön pimeimpiin hetkiin asti. Näin kävi myös 30./31. yönä, jolloin illan pimentyessä himmeä revontulivyö enteili tulevasta.

tiistai 31. maaliskuuta 2020

Revontuliennuste 31.3. – 3.4.2020


Aurinkotuulen tiheys Auringon ekvaattorilla ja sen pohjoispuolella keskileveyksille on vähäinen ja nopeus noin 500 km/s. Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla puolestaan on nopeaa aurinkotuulta (nopeus noin 750 km/s). Näiden kahden virtauksen raja-alue (CH SIR) on juuri maapallon kohdalla. Rajapinnalle on tyypillistä, että siihen voi kehittyä häiriöitä, jotka puolestaan voivat näkyä maapallon magneettikentän lyhytaikaisena rauhattomuutena. Rauhattomuus voi olla sen verran voimakasta, että syntyy magneettisia alimyrskyjä, vaikka muutoin olisikin kohtuullisen rauhallista.

Ennuste

Yöt 31./1., 1./2. ja 2./3. ovat suhteellisen rauhallisia. Kp-indeksin ja korkeiden leveyksien K-indeksien arvojen ennustetaan pysyttelevän lukeman 3 alapuolella. K-indeksi on päiväaikaan jopa lukemassa 4 mutta se vaimenee yötä kohti matalampiin lukemiin. Revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja ajoittain Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on pieni mutta ei kuitenkaan olematon, jos CH SIR alueelle syntyy häiriöitä.


maanantai 30. maaliskuuta 2020

Pitkäaikainen revontuliennuste 30.3. – 25.4.2020


Avaruussään rauhallisuus jatkuu koko seuraavan neljän viikon ajan. Huhtikuun puolivälin tienoilla saattaa esiintyä ajoittaista rauhattomuutta, mutta silloinkaan ei sen odoteta kehittyvän magneettiseksi myrskyksi. Revontulia nähdään tällä jaksolla hyvin vähän, jos ei lainkaan. Lappi voi olla poikkeus etenkin ennustejakson parina ensimmäisenä viikkoina, sillä vähäinenkin magneettinen rauhattomuus voi siellä näkyä himmeinä revontulina. Valitettavasti merkittävää rauhattomuutta ei ole odotettavissa.

Koko talven jatkunut rauhallisuus avaruussäässä jatkuu ennustejakson ajan. Kuva © Kari A. Kuure.

Lapissa yöt alkavat olla jo vaaleita etenkin ennustejakso loppupuolella, joten aivan heikot viherrykset taivaalla eivät edes tule näkyviksi. Lapin revontulikausi alkaakin olla päätöksessään.

Tampereen leveydellä viimeisin pimeä yö on 17.4., jonka jälkeen yöt ovat lyhyitä ja vain hämäriä. Revontulikausi siis jatkuu vielä Keski- ja Etelä-Suomen rajalla jonkin matkaa toukokuulle. 

Etelä-Suomessa yön pimeyttä riittää toukokuulle ja sen jälkeen hämärä on sen verran syvää, että mahdolliset revontulet näkyisivät, jos magneettiset häiriöt yltyisivät myrskylukemiin. Avain etelärannikolla revontulikausi jatkuu keskeytyksettä, vaikka vain kirkkaimmat tulet on mahdollista siellä nähdä.

lauantai 28. maaliskuuta 2020

Revontuliennuste 28. – 31.3.2020


Avaruussäässä ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Maapallon kohtaaman aurinkotuulen nopeus on edelleen nopean ja hitaan virtauksen rajamailla, joten lyhytaikaiset häiriöt ovat mahdollisia. Muodostuuko niista sitten alimyrskyjä, onkin jo toinen kysymys.

Ennuste

Yöt 28./29. ja 29./30. ovat rauhallisia. Kp-indeksi ja korkeiden leveyksien K-indeksi ovat matalissa lukemissa, enimmäkseen lukeman 1 alapuolella. Tällöin revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa mutta mahdollisuus on hyvin vähäinen muualla Suomessa.

Yö 30./31. voi olla hieman aktiivisempi. Kp-indeksi pysyttelee edelleen alhaisissa lukemissa, mutta korkeiden leveyksien K-indeksi odotetaan kohoavan jopa lukemaan 4. Valitettavasti tämä tapahtuu 30. päivän iltapäivässä, mutta palautuminen normaaliin tilaan kestää ehkä sen verran, että revontulien mahdollisuus on kasvanut ainakin Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Sään salliessa myös etelämpänä olisi syytä olla valppaana ja seurata niin revontulikameroita kuin indeksien kehitystä, sillä revontulet voivat yllättää etelässäkin asuvan bongarin.



keskiviikko 25. maaliskuuta 2020

Revontuliennuste 25. – 28.3.2020


Avaruussäässä ei ole tapahtumassa suuria muutoksia, joten revontuletkin ovat vähäisiä tällä ennustejaksolla.

Ennuste

Yöt 25./26., 26./27. ja 27./28. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Kp- ja korkeiden leveyksien K-indeksit pysyttelevät pienissä lukemissa, joten vain Pohjois-Lapissa on vähäiset mahdollisuudet nähdä himmeitä revontulia.

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on kuitenkin nopean ja hitaan virtauksen raja-aluetta, joten lyhytaikaiset ja revontulia tuottavat ilmiöt ovat mahdollisia. Niitä vain on mahdoton ennustaa muista tiedoista kuin satelliittihavainnoista ja korkeintaan tunti ennen kuin ne tuottavat tulia taivaalle.




maanantai 23. maaliskuuta 2020

Pitkäaikainen revontuliennuste 23.3. – 18.4.2020


Pitkäaikainen geomagneettinen ennuste kertoo, että ennustejaksolla olisi odotettavissa kaksi häiriötilaa, jolloin revontulet ovat mahdollisia suuressa osassa maatamme. Ensimmäinen jaksoista sijoittuu 27. – 29.3. päiville, jolloin Kp-indeksi kohoaa nopeasti lukemaan 4. Paluu normaaliin tilaan tapahtuu parin seuraavan vuorokauden kuluessa. Kevätpäiväntasauksen läheisyys voi vielä tehostaa revontulien näkymistä.

Geomagneettinen ennuste kertoo kahdesta magneettisesta häiriötilasta ennsutejaksolla. Kuva © Kari A. Kuure.


Seuraava aktiivisempi jakso sijoittuu ennusteen loppuun, jolloin 15.4. Kp-indeksin odotetaan jälleen kohoavan lukemaan 4. Paluu normaaliin tilaan kestää kolmen vuorokauden verran.

Jos muut tekijät sattuvat kohdalleen, Kp-indeksin arvolla 4 nähdään revontulia Etelä-Suomea myöten. Näiden muiden tekijöiden osalta tarkastelen tilannetta lähemmin kolmen vuorokauden ennusteissa.

Kevään edistymisen myötä pimeät yöt lyhenevät ja revontulibongarien pitääkin siirtää havaintojaan kohti yön pimeintä aikaa. Kesäaikaan siirtymisen (29.3.) jälkeen tämä pimein aika on kello 1 – 2 riippuen siitä, missä päin maatamme kukin havaitsija on havaintojaan tekemässä. 

Revontulikausi alkaa hiljalleen hiipua Lapissa mutta eteläisessä Suomessa se jatkuu vielä ainakin kuukauden päivät, voimakkaimpien magneettisten myrskyjen osalta vielä pitempäänkin. Tosin, näin Auringon aktiivisuusminimin aikaan kovin voimakkaita myrskyjä ei ole odotettavissa.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Revontuliennuste 22. – 25.3.2020


Avaruussään rauhallisuus ei ole muuttunut viime vuorokausina. Edellisen ennusteen ensimmäisenä yönä 19./20. nähtiin himmeitä revontulia koko maassa, vaikka pohjoisessa ja Lapissa ne olivat etelää kirkkaampia. Taivaanvahtiin on tähän mennessä tullut 24 havaintoilmoitusta ko. yöltä. Revontulien laaja näkyvyysalue osoittaa kevätpäiväntasauksen ajankohdan revontuliherkkyyden, sillä Kp- ja korkeiden leveyksien K-indeksit olivat alle 3 lukemissa aamuyöllä ja iltayöstä jopa lukemassa 1. Samaan aikaan energisten elektronien määrä maapallon magneettikentässä oli hyvin vähäinen (421 pfu) ja aurinkotuulennopeus oli noin 500 km/s.

Himmeitä revontulia tallentui Tampereen Ursan tähtitornin videokameraan 21.3.2020 vuorokauden vaihtumisen jälkeen. Kuva © Tampereen Ursa ry.
Ennuste

Seuraavien kolmen yön ennuste ei lupaile muutoksia avaruussäähän. Kp-indeksi pysyttelee yön aikana lukemassa 2 ja korkeiden leveyksien K-indeksi on vieläkin matalampi lukemassa 1. Energisten elektronien määrä on myös vähäinen. Näin ollen kaikki ennustejakson yöt ovat yleisesti ottaen hyvin rauhallisia.

Revontuliennusteen kannalta tilanne on kuitenkin hieman vaikea, sillä etenkin yön 23/24. aikana aurinkotuulen tiheys näyttäisi vähenevän ja nopeuden kasvavan lähes kaksinkertaiseksi. Nämä muutokset johtuvat Auringon eteläisen pallonpuoliskon nopean ja ekvaattoriseudun tiheämmän ja samalla hitaamman aurinkotuulen rajapinnan osumisesta maapallon lähiavaruuteen.

Tilanne on otollinen synnyttämään pieniä alimyrskyjä, jolloin himmeitä revontulia voi esiintyä, vaikka muutoin olosuhteet indeksien perusteella ei niitä tuottaisikaan. Myös seuraava 24./25. päivien välisen yön tilanne on samanlainen ja revontulien mahdollisuus koko maassa on olemassa.