Revontuliennuste 13.–16.3.2018

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Revontulien mahdollisuus koko maassa on hyvä ennustejakson aikana. Ensimmäisen vuorokauden aikana revontulien aktiivisuus on vähäistä mutta toisena ja kolmantena vuorokautena voidaan nähdä kevätkauden parhaimmat repot.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 407 km/s ja hiukkastiheys on ollut noin 6 ppcm^3, joskin viime tuntien aikana se on kohonnut noin 9 ppcm^3.

Auringon molemmilla navoilla on pienet korona-aukot ja näiden lisäksi pohjoisen pallonpuoliskon keskileveyksillä on itä-länsisuuntainen korona-aukko. Kp-indeksi kohosi maksimissaan lukemaan 1,67.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 5 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -3 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 1,90e+06 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä (pfu-arvo on määrittelemätön).

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Maapallo on hitaan aurinkotuulen alueella, mutta etelänavalta ulottuva korona-aukko saa aikaan CIR-ilmiöitä, jotka vahvistavat IMF-magneettikenttää ja aiheuttaa häiriöitä geomagneettiseen kenttään. Tästä seuraa rauhattomuutta ennustejakson ensimmäisen vuorokauden aikana. Häiriöt voimistuvat jonkin verran ennustejakson toisena ja kolmantena vuorokautena ja magneettisten myrskyjen kehittyminen on mahdollista.

Yö 13./14. on ennustejakson rauhallisin. Revontulia nähtäneen Lapissa ja jonkin verran himmeämpiä Pohjois-Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin vähäinen.

Yö 14./15. ja 15./16. voivat olla revontuliöitä koko maassa. Kp-indeksi odotetaan saavuttavan maksimilukeman 5, joka merkitsee G1-luokan magneettista myrskyä. Magneettinen häiriö kehittyy jo 14. päivänä jo iltapäivällä ja myrsky alkaa jo alkuillasta. Näin ollen revontulia voi esiintyä jo illan pimetessä.

Magneettinen myrsky jatkuu koko yön ja päivän koittaessa (15.) se laantuu jonkin verran aamun aikana. Myrsky voimistuu uudelleen 15. päivän iltana ja seuraavana yönä, jolloin revontulia nähtäneen ainakin Keski-Suomea myöten. Etelärannikolla hyvin himmeät revontulet ovat mahdollisia (Kp-indeksin maksimilukema on 4).

Revontulien näkyminen on mahdollista ennustejakson päätyttyäkin, sillä pitkäaikainen ennuste kertoo magneettisen rauhattomuuden jatkuvan usean vuorokauden ajan.

Pitkäaikainen revontuliennuste 12.3.–7.4.2018

Kevät on edistynyt ainakin revontulien osalta siten, että tulevat viikot ovat tilastollisesti revontulien aikaa. Vaikka Auringon aktiivisuus on hyvin lähellä minimiä, revontulia aiheutuu korona-aukoista, joita esiintyy juuri minimien aikana kaikkein runsaimmin. Puuttuvan aktiivisuuden korvaa korona-aukot ja revontulien tarkkailija voi edelleen tehdä mielenkiintoisia havaintoja harrastuksensa parissa.

Ap- ja Kp-indeksit

Ap- ja Kp-indeksien ennuste kertoo parista kolmesta
mahdollisesta revontulien näkymisjaksosta.
Piirros © Kari A. Kuure.

Ennustejaksolla on pari mielenkiintoista kautta, jotka toteutuessaan voivat tuottaa mukavia revontulia aivan etelärannikkoa myöten. Ensimmäinen näistä kausista alkaa parin vuorokauden kuluttua tämän ennusteen ilmestymisestä. Ap-indeksi lähtee nousuun jo 14.3  ja Kp-indeksi seuraa sitä 15.3. Ap-indeksi jatkaa nousuaan tasaisesti mutta Kp-indeksin arvo jämähtää lukemaan 4 kolmen vuorokauden ajaksi kunnes 18.3. se kohoaa lukemaan 5.

Lapissa revontulet näinä päivinä voivat olla kirkkaita ja hyvin loimuavia. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet ovat selkeästi näkyviä ja harvakseltaan säteitä muodostaen. Jakson kirkkaimmat revontulet nähtäneen 18.3., jolloin Kp-indeksi kohoaa lukemaan 5. Tällöin selkeästi näkyviä revontulia nähtäneen aivan etelärannikkoa myöten. Lapissa revontulet ovat joko koko taivaalla tai pääosin etelätaivaalla. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulia voisi luonnehtia loimuaviksi.

Aktiivisuus jakso päättyy kuin seinään, sillä molemmat indeksi putoavat pieniin lukemiin parin vuorokauden ajaksi. Tämän jälkeen parin kolmen vuorokauden ajan indeksien lukemat kohoavat ja saavuttavat huippulukemat 22.3. Kp-indeksi lukema pitäisi tuolloin olla 5.  Jos tämäkin toteutuu, silloin etelärannikolla nähtäisiin jälleen selkeitä revontulia. Muualla maassa revontulet voivat jälleen olla loimuavia.

Revontulien mahdollisuus nousee tämänkin jälkeen suhteellisen korkeaksi. Aktiivisuuden kehitys on toisinto muutaman vuorokauden takaisesta ja 26.3. nähtäneen taas kirkkaita revontulia lähes koko maassa, etelärannikolla ne ovat tietysti hieman himmeämpiä. Maaliskuun loppupuoli ja huhtikuun alku ovat sitten rauhallisempia ja revontulia nähtäneen vain Lapissa ja sielläkin varmimmin Pohjois-Lapissa.

Radiovuo

Radiovuon ennuste kertoo Auringon toiminnan
olevan hyvin rauhallista.
Piirros © Kari A. Kuure.

Radiovuon ennuste kertoo Auringon olevan hyvin rauhallinen eikä suurempia flarepurkauksia ole odotettavissa. Tämä tietysti näkyy myös revontulien kirkkaudessa, sillä energisiä (>2 MeV) elektroneja ei maapallon lähiavaruuteen ajaudu kovinkaan suuria määriä. Ilman elektroneja eivät revontuletkaan ole kovin kirkkaita sillä magneettinen myrskyäminen pääse kehittymään kirkkaita revontulia tuottaviin voimakkuuksiin.

Revontuliennuste 10.–13.3.2018

Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Lapissa ennustejakson aikana. Muualla revontulien näkymisen todennäköisyys on hyvin pieni.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 438 km/s ja hiukkastiheys on ollut noin 5 ppcm³ lyhytaikainen maksimia kohosi arvoon 25 ppcm³.

Auringon molemmilla navoilla on korona-aukot ja näiden lisäksi pohjoisen pallonpuoliskon keskileveyksillä on itä-länsisuuntainen korona-aukko. Maapallon kohtaaman nopean ja hitaan aurinkotuulen raja-alueen ilmiöt aiheuttivat pieniä häiriöitä magneettikenttään ja Kp-indeksin lukema kohosi maksimissaan lukemaan 4.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 9 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -5 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 1,40e+06 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä (pfu-arvo on määrittelemätön). Kp-indeksin vaihteluväli on ollut 1 – 4. 

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Maapallo on siirtynyt hitaan aurinkotuulen alueelle, jonka ei odoteta aiheuttavan merkittäviä magneettisia häiriöitä.

Kp-indeksin odotetaan painuvan mataliin 1–2 lukemiin muutaman tunnin kuluessa. Ennustejakson loppuun asti indeksi tulee pysyttelemään näissä arvoissa. Energisten elektronien määrä pysyttelee hyvin vähäisenä koko ennustejakson ajan.

Yöt 10./11., 11./12. ja 12./13. tulevat olemaan hyvin rauhallisia. Magneettisia häiriöitä ei odoteta esiintyvä kahtena ensimmäisenä yönä ja kolmantenakin odotetaan esiintyvän vain vähäistä rauhattomuutta pohjoisimmilla mittausasemilla. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa ennustejakson aikana. Muualla Lapissa revontulien mahdollisuus on pieni ja muualla Suomessa lähes olematon.

Revontuliennuste 7. – 10.3.2018

Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa 8./9. yönä. Muualla revontulien näkymisen todennäköisyys on hyvin pieni.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 434 km/s km/s ja hiukkastiheys on ollut noin 5 ppcm³ lyhytaikainen maksimia kohosi arvoon 18 ppcm³.

Auringon molemmilla navoilla on korona-aukot mutta ekvaattoritasossa ne ovat hyvin heikot ja hajanaiset eikä niillä odoteta olevan vaikutusta maapallon lähiavaruuden avaruussäähän.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimi -3 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 2,20e+06 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä (pfu-arvo on määrittelemätön). Kp-indeksin vaihteluväli on ollut 1 – 2. 

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Maapallo kohtaa hitaan ja nopean aurinkotuulen rajan siirtyen nopeaan koronaukon aiheuttamaan virtaukseen vielä tämän vuorokauden puolella. Muutoksen ei kuitenkaan odoteta aiheuttavan kovinkaan suuria häiriöitä maapallon magneettikenttään.

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2. 7./8. yönä ja 2–3 8./9. ja 9./10. öinä. Energisten elektronien määrä pysyttelee oletettavasti hyvin vähäisen, joten revontuletkin jäävät himmeiksi vaikka muut olosuhteet voisivatkin mahdollistaa niiden näkymisen.

Yö 7./8. on rauhallinen. Himmeitä ja hyvin rauhallisia revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa, mutta muualla niiden näkymisen todennäköisyys on hyvin pieni.

Yöt 8./9. ja 9.10. ovat hieman edellistä yötä aktiivisempia. Revontulia voidaan nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Muualla Suomessa revontulien näkymisen mahdollisuus on pieni.

Revontuliennuste 4. – 7.3.2018

Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa mutta muualla niiden todennäköisyys on hyvin pieni.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on ollut vain yksi (AR12700), ja sekin on kadonnut viimevuorokauden aikana. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 347 km/s ja hiukkastiheys on ollut noin 6–38 ppcm³.

Viimeisten tuntien aikana hiukkastiheys on pudonnut alle 5 ppcm³. Tämä merkitsee sitä, että maapallo on kohdannut kapean korona-aukon. Auringon molemmilla navoilla on keskileveyksille ulottuvat korona-aukot mutta ekvaattoritasossa ne ovat hyvin heikot ja hajanaiset eikä niillä odoteta olevan voimakasta vaikutusta maapallon lähiavaruuden avaruussäähän.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 12 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimi -7 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 1459 pfu (koko vuorokausi (koko vuorokausi 2,80e+07 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä. Kp-indeksin vaihteluväli on ollut 1 – 3. Suomessa vähäisiä magneettisia häiriöitä havaittiin Ranuan ja Oulujärven leveydelle.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Korona-aukosta aiheutuvia CIR-ilmiöitä voidaan odottaa esiintyvän etenkin 4./5. yönä. Ne ovat kuitenkin sen verran heikkoja, että niillä ei ole vaikutusta lähiavaruuden avaruussäähän.

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2. Energisten elektronien määrää ei pystytä ennustamaan mutta suuria muutoksia tiheyteen ei ole odotettavissa.

Yöt 4./5, 5./6. ja 6./7. ovat rauhallisia. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa mutta muualla niiden todennäköisyys on hyvin pieni.

Revontuliennuste 1.–4.3.2018

Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa mutta muualla niiden todennäköisyys on hyvin pieni.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on ollut vain yksi (AR12700) ja viime vuorokauden aikana oli pari B-luokan flarepurkausta. Ne eivät kuitenkaan vaikuttaneet lähiavaruuden avaruussäähän. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 527 km/s ja hiukkastiheys on ollut noin 8 ppcm³.

Maapallon lähiavaruuden säähän vaikuttaa edelleen Auringon etelänavalta ekvaattorin yli keskileveyksille ulottuva hyvin hajanainen korona aukko, joka kuitenkin on heikentynyt ekvaattorilla ja vahvistunut molemmilla navoilla.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 5 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimi -4 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 637 pfu (koko vuorokausi (koko vuorokausi 2,30e+07 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä. Kp-indeksin vaihteluväli on ollut 0,33–2,67. 

Kp-indeksin vaihteluväli on ollut 0,33–2,67. Suomessa vähäisiä magneettisia häiriötä näkyivät vain Sodankylän leveydelle.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Korona aukosta aiheutuvia CIR-ilmiöitä voidaan odottaa esiintyvän etenkin 1./2. ja 3./4. välisinä yönä. Ne ovat kuitenkin sen verran heikkoja, että niillä ei ole vaikutusta lähiavaruuden avaruussäähän.

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2. Energisten elektronien määrää ei pystytä ennustamaan.

Yöt 1./2., 2./3. ja 3./4. ovat rauhallisia. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa mutta muualla niiden todennäköisyys on hyvin pieni.

Pitkäaikainen revontuliennuste 26.2.–24.3.2018

Revontulia voi esiintyä koko maassa 17.–19.3. päivien välisinä öinä. Muulloin vain Lapissa revontulet ovat mahdollisia.

Auringon aktiivisuudesta

Kp- ja Ap-indeksit kertovat mahdollisista revontulista
maaliskuun puolivälin jälkeisinä öinä.
Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon aktiivisuus on vähäistä. Tämä johtuu siitä, että aktiivisuusminimi lähestyy ja se saavutetaan suunnilleen ensivuonna tähän aikaan. Tästä seuraa, että Auringossa esiintyvät flarepurkaukset ovat pieniä ja niitä sattuu harvoin. Lähestyvä aktiivisuusminimi näkyy myös auringonpilkkujen puutteena, pilkuttomia vuorokausia on aina vain enemmän.

Aktiivisuusminimin aikana revontulia nähdään harvemmin kuin muulloin. Revontulien syntymiseen tarvittavia elektroneja ja niitä kiihdyttäviä magneettikenttiä lähiavaruudessa on aina vain vähempi. Näin ollen kirkkaat loimuavat revontulet ovat hyvin harvinaisia muutamana seuraavana vuonna. Ainoa ilmiö, joka voi synnyttää revontulia, on korona aukot. Niissä avoin magneettikenttä suuntautuu poispäin Auringosta ja kiertyy spiraaliksi Auringon pyörimisen vaikutuksesta.

Korona aukon reunan läheisyydessä aurinkotuulten hiukkasten nopeus muuttuu hyvin nopeasti. Aukossa hiukkasnopeus on yleensä merkittävästi suurempi kuin aurinkotuulessa keskimäärin. Rajapintaa syntyy CIR-ilmiöksi sanottu ilmiö, joka vahvistaa magneettikenttää ja samalla myös kiihdyttää energisiä elektroneja entistä suurempiin nopeuksiin. Maapallon kohdatessa tällaisen korona aukon reunan, CIR-ilmiön vaikutuksesta voidaan nähdä kirkkaita revontulia keskellä aktiivisuus minimiä.

Radiovuoennuste kertoo hyvin rauhallisesta Auringosta
ennustejakson aikana. Kuva © Kari A. Kuure.

Korona aukot ovat pitkäikäisiä ilmiöitä Auringossa. Yksi yksittäinen aukko voi kestoltaan olla jopa 6 kk. Toki se sinä aikana muuttuu ja kehittyy mutta samalla se tulee toistuvasti maapallon kohdalle Auringon ja maapallon kiertoliikkeen vaikutuksesta. Näin ollen tietynlaista toistuvuutta ilmiön ja siten myös revontulissa on. Jakson pituus on noin 27 vuorokautta mikä on suunnilleen sama ajanjakso kuin Auringon pyöriminen itsenä ympäri ekvaattoriseudulla.

Ennuste

Kp- ja Ap-indeksit

Kp- ja Ap-indeksien ennusteen mukaan revontulia voitaneen odotella näkyväksi maaliskuun puolivälin jälkeisinä öinä. Erityisesti 17./18. ja 18. /19. öinä revontulet ovat hyvinkin mahdollisia, jopa koko Suomessa. Sen jälkeen seuraa pari rauhallisempaa yötä ja 21–23 päivien välisinä öinä revontulia voidaan nähdä Keski-Suomen leveyksille asti. Muina aikoina vain Pohjois-Lapissa ja ehkä Lapissa voidaan nähdä himmeitä revontulia.

Radiovuo

Radiovuon indeksin vaihtelu ennustejaksolla on 68–78 välillä. Tämä merkitsee sitä, että Auringossa ei esiinny voimakkaita flarepurkauksia lainkaan ja heikot purkaukset ylittävät taustakohinan tason silloin tällöin. Näin ollen purkausten aiheuttamia CME-pilviä tuskin esiintyy  ja revontulien syntyminen tällaisen pilven vaikutuksesta on epätodennäköistä.

Revontuliennuste 25.–28.2.2018

Ennustejakson ensimmäisenä yönä kirkkaita revontulia voidaan nähdä Lapissa ja hieman himmeämpiä Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on pieni. Ennustejakson toisena ja kolmantena yönä revontulia nähtäneen vain Pohjois-Lapissa.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 550 km/s ja hiukkastiheys on ollut noin 407 ppcm³.

Maapallon lähiavaruuden säähän vaikuttaa edelleen Auringon etelänavalta ekvaattorin yli keskileveyksille ulottuva hyvin hajanainen korona aukko.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 7 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimi -6 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuo oli 2614 pfu (9.10e+07  e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä. Kp-indeksin vaihteluväli on ollut 0,33–3. Suomessa magneettiset häiriötä näkyivät vain Sodankylän leveydelle.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Korona aukosta aiheutuvia CIR-ilmiöitä odotetaan esiintyvän etenkin 26.2. aamusta iltapäivään (Suomen aikaa), joten niistä johtuvat mahdolliset revontulet jäävät meiltä näkymästä.

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–5. Energisten elektronien määrää ei pystytä ennustamaan.

Yö 25./26. on revontuliyö Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Aamua kohti mentäessä revontulien kirkkaus ja aktiivisuus voi hieman kasvaa. Kp-indeksin odotetaan saavuttavan lukeman 4 jo alkuillasta, jolloin Lapissa revontulet voivat olla kirkkaita ja loimuavia ja niitä voidaan nähdä koko taivaalla. Pohjois-Suomessa revontulet ovat hyvin näkyvissä ja säteiden muodostuminen voi ajoittain olla voimakasta. Keski-Suomessa voitaneen nähdä rauhallisia revontulia, jossa säteitä muodostuu harvakseltaan. Etelä-Suomessa revontulet ovat rauhallisia ja suhteellisen himmeitä, ajoittain vain kameralla havaittavia.

Yöt 26./27. ja 27./28. ovat rauhallisempia kuin ensimmäinen yö. Kp-indeksin uskotaan kohoavan 26./27. –yönä lukemaan 3, jolloin revontulia nähtäneen Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Ennustejakson viimeisenä yönä Kp-indeksin maksimi lukemaksi ennustetaan 2, jolloin revontulia voitaneen hyvällä todennäköisyydellä odottaa vain Pohjois-Lapissa. Muualla Lapissa revontulet, jos niitä esiintyy, ovat himmeitä.

Harvinainen geomagneettikentän värähtely aiheutti hienot revontulet

Torstaina 22.2. kello 5.50 alkaen havaittiin maapallon geomagneettisessa kentässä harvinainen värähtely jonka jakson pituus oli 100 sekuntia. Mittauksia tehtiin (Rob Stammes) Norjan Lofooteilla ja samaan aikaa Ruotsin Abiskossa videoitiin (Oliver Wright) hienoja revontulia. Videossa revontulet ovat hyvin loimuavia ja kirkkaita. Revontulissa oli myös havaittavissa selvää kirkkaiden läikkien muodostumista.

Noin puolitoista tuntia kestänyt harmoninen värähtely on seurausta sisemmässä magnetosfäärissä tapahtuvasta varattujen hiukkasten kulkeutumisesta magneettisten napojen välillä (etelä ja pohjoinen). Tällä kertaa niiden korkeus oli sellainen, että syntyi resonanssi-ilmiö ja hiukkasten aiheuttama magneettikentän värähtely vahvistui ja aiheutti hienot revontulet. Normaalitilassa tämä sama ilmiö aiheuttaa kaaoksellista värähtelyä magneettikentässä.

Harmoninen värähtely, jota kutsutaan englanninkielisellä termillä Pulsation Continuous, lyhyemmin (PC), on hyvin harvinainen magneettikentän tila, joka toistuu pari kolme kertaa vuodessa.

Tapahtumasta uutisoi Spaceweather.com verkkosivut http://spaceweather.com/ tänään. 

Rob Stammesin magneetikentän havainnot ovat nähtävissä graafissa  http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=142794

ja Oliver Wright’in video revontulista Youtubessa https://www.youtube.com/watch?time_continue=3&v=4jhTtMP3EtI

Revontuliennuste 22.–25.2.2018

Markku Lintisen Yönsilmä-kamera tallensi nämä
revontulet 19.2.2018 kello 23.16 Tampereen Ursan
tähtitornilla. Kuva ©Markku Lintinen

.Ennustejaksolla revontulia voidaan nähdä Lapissa ja hieman himmeämpiä Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on pieni.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 461 km/s ja hiukkastiheyden maksimi noin 15 ppcm³, viimetunteina hiukkastiheys on ollut noin 7–8 ppcm³.

Maapallon lähiavaruuden säähän vaikuttaa edelleen Auringon etelänavalta ekvaattorin yli pohjoisnavalle ulottuva hyvin hajanainen korona aukko, jossa ei esiinny CIR-ilmiöitä. Tästä syystä häiriöt maapallon magneettikentässä ovat heikkoja. Suomessa magneettiset häiriötä näkyivät vain Sodankylän leveydelle.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 9 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimi -8 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuo oli 7036 pfu (3.00e+08 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä. Kp-indeksin vaihteluväli on ollut 1–2.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–3. Energisten elektronien määrää ei pystytä ennustamaan.

Yöt 22./23., 23./24. ja 24./25. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Jos energisten elektronien määrä pysyy tämän päivän tasolla, revontulia voidaan nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Lapissa säteiden muodostuminen on rauhallista. Pohjois-Suomessa voidaan nähdä rauhallinen revontulikaari, jossa säteiden muodostuminen on satunnaista. Keski-Suomessa revontulet ovat parhaimmillaankin himmeitä ja suurimman osan ajasta vain kameralla havaittavia. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.