Revontuliennuste 1.2.–4.2.2018

Revontulia nolla. Kuva © Tampereen Ursa.ry.

Ennustejaksolla vain Pohjois-Lapissa voidaan nähdä himmeitä revontulia.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä, pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on vain yksi. 

Aurinkotuulen nopeus on ollut jonkin verran kasvussa viimeisen vuorokauden aikana ja on noin 410 km/s. Suurin mitattu nopeus oli 448 km/s. Hiukkastiheys saavutti hetkellisesti 18,1 ppcm³ lukeman mutta on sen jälkeen pudonnut arvoon 7,7 ppcm³.

IMF-kentän maksimiarvo viimeksi kuluneen vuorokauden aikana oli 8 nT ja on nyt hieman alle 5 nT. Eteläsuuntaisen kentän (Bz) maksimiarvo oli -5 nT ja nyt magneettikentän Bz-komponentin suunta on pohjoiseen ja voimakkuus hieman alle 1 nT.

Energisiä (>2 MeV) elektroneja on ollut hyvin vähän geosynkronisen radan etäisyydellä. Kp-indeksin lukema on pysytellyt viimeksi kuluneen vuorokauden aikana lukemissa 0,33 –3.

Ennuste

Maapallo on tänään heikossa aurinkotuulen tihentymässä, jossa hiukkastiheys on luokkaa 8 ppcm³ ja hiukkasnopeus noin 400 km/s. Tilanne muuttuu ennustejakson toisena päivänä, jolloin maapallo joutuu aurinkotuulen harvempaan virtaukseen. Hiukkastiheys putoaa noin 4 ppcm³ ja virtausnopeus kasvaa noin 550 km/s nopeuteen. Kp-indeksin odotetaan vaihtelevan arvojen 1–2 välillä. Energisten elektronien määrässä ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia.

Yöt 1./2, 2./3. ja 3./4. ovat hyvin rauhallisia. Himmeitä revontulia voidaan nähdä vain Pohjois-Lapissa. Muualla maassa revontulien mahdollisuus on lähes olematon.

Revontuliennuste 29.1–1.2.2018

Ei vieläkkään revontulia Pirkanmaalle!
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla vain Pohjois-Lapissa voitaneen nähdä himmeitä revontulia edes jonkinlaisella todennäköisyydellä!

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä, pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Auringon koronaan on syntynyt heikko aukko, jonka napaisuus on negatiivinen (sama kuin Auringon etelänavalla, magneettisesti pohjoisnapa). Sen sijainti on sellainen että korona aukossa oleva nopea aurinkotuuli on kohdannut maapallon magneettikentän parin viime vuorokauden aikana.

Korona- aukko siirtyy tulevina vuorokausina pois tästä asemasta ja maapallo kohtaakin 31 päivän alkaessa aurinkotuulen tiheämmät mutta samalla hitaammat osat. Korona-aukon 600 km/s hiukkasnopeudesta on jo tullut alaspäin ja 31. päivänä aurinkotuulen nopeus on pudonnut tavanomaiseen 400 km/s. Heikkoja CIR-ilmiöitä voi esiintyä ennustejakson ensimmäisen vuorokautena.

Aurinkotuulen maksiminopeus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana 420 km/s. IMF-kentän voimakkuus oli maksimissaan 5 nT ja eteläsuuntaisen kentän voimakkuus oli -4 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien määrä geosynkronisen radan etäisyydellä oli hyvin matala, vuo oli 186 pfu. Kp-indeksi on ollut 2–3 lukemissa.

Ennuste

Kp-indeksin ennuste kolmelle seuraavalle vuorokaudelle ei tuo mitään uutta: indeksin lukema vaihtelee 2–3 lukemien välillä.

Yöt 29./30.1. ja 30./31.1. ovat hyvin rauhallisia. Kp-indeksin lukema saavuttaa maksimiarvon 3 keskiyön tienoilla tai aamuyöstä ja tällöin revontulia voitaneen odottaa näkevänsä Pohjois-Suomessa ja Lapissa. Elektronien vähäinen määrä tekee niistä kuitenkin hyvin himmeitä.

Yö 31.1./1.2. on edellisiä öitä rauhallisempi. Kp-indeksin odotetaan kohoavan maksimiarvoon 2 ja tämä merkitsee vain himmeitä revontulia Lapissa, mahdollisesti vain Pohjois-Lappiin, sillä jos elektronien määrä pysyy lähiavaruudessa vähäisenä, kirkkaita reposia on turha odotella. Muualla maassa revontulien mahdollisuus on lähes olematon. 

Pitkäaikainen revontuliennuste 29.1.–24.2.2018

Kp- ja Ap-indeksien pitkäaikainen ennuste.
Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon pitkäaikaisen vähäisen aktiivisuuden lisäksi keskitalven tilastollinen kuoppa revontulien näkyvyydessä on näkynyt viimeviikkojen revontuliaktiivisuudessa. Revontulia ei juuri ole näkynyt kuin korkeintaan Lapissa ja sielläkin usein vain Pohjois-Lapissa.

Tilanteeseen ei ole odotettavissa muutosta muutamaan vuoteen, joten jokaisesta himmeästikin revontulien näkymisistä tulisi ottaa kaikki irti vaikka valokuvaten tai muuten vain ihastellen.

Ap- ja Kp-indeksit

Pitkäaikainen ennuste indeksien vaihteluun antaa viitteitä revontulien hieman parempaan näkymiseen muutamana yönä. Ensimmäinen tällainen jakso on 9.–11.2. jolloin Kp-indeksin huippuarvoksi ennustetaan lukemaan 4. Ap-indeksin symmetrisyys ko. ajankohtana voi merkitä sitä, että revontulia voi näkyä Keski-Suomea myöten 10.2. sekä aamuyöstä, että iltayöstä. Edellisenä ja seuraavana päivänä revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomessa ja Lapissa.

Toinen yhtä lyhyt ja Ap-indeksin symmetrisyydeltään samanlainen jakso on 15.–17.2., jolloin revontulien mahdollisuus on kohtuullinen 16.2. niin aamu- kuin iltayöstä. Tällöin Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4.

Muina aikoina Kp-indeksin lukemat pysyttelevät 2–3 ja tällöin revontulien mahdollisuus on vain Lapissa tai Pohjois-Lapissa. Sielläkin revontulien kirkkaus riippuu elektronien määrästä lähiavaruudessa, elektronien ollessa vähissä, revontulet ovat himmeitä tai niitä ei näy lainkaan vaikka Kp-lukemien perusteella niitä voisi olettaa näkevänsä. Tällöin Kp-indeksin lukeminen vähäinen kohoaminen johtuu aurinkotuulen protonien vuorovaikutuksesta maapallon geomagneettisen kentän kanssa. Protonit konvergoituvat magneettisessa nielussa magneettisten napojen yläpuolella paljon laajemmalle alueelle kuin elektronit, joten niiden aikaansaama revontulivalo on hyvin himmeää ja normaalioloissa sitä ei pystytä näkemään.

Radiovuon pitkäaikainen ennuste. Kuva © Kari A. Kuure.

Radiovuo

Radiovuon ennuste on suorastaan tylsä, lukemat ovat koko ennustejakson ajan lukemissa 69 ja 70. Tämä merkitsee sitä, että Auringossa ei juuri ole taustakohinaa voimakkaampaa aktiivisuutta ja näin ollen myös auringonpilkut puuttuvat tai niitä on korkeintaan yksi hyvin pieni ryhmä tai mahdollisesti vain yksi pilkku.

Revontuliennuste 26.–29.1.2018

Revontulia ei ole odotettavissa. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Revontulien mahdollisuus on hyvin pieni lähes koko maassa. Vain Pohjois-Lapissa voidaan odottaa näkyvän himmeitä revontulia ennustejakson aikana.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut hyvin vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut.

Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 458 km/s, joskin se on ollut nousussa viime tuntien aikana. Hiukkastiheys on 6 – 9 ppcm³ ja sekin on ollut kasvamaan päin viimetuntien aikana. IMF-kentän suunta on vaihdellut nopealla syklillä viime vuorokauden aikana ja kentän maksimivoimakkuus on ollut 10 nT. Eteläsuuntaisen komponentin maksimivoimakkuus oli -9 nT ja on viimetuntien aikana heikentynyt ja vaihtanut suuntaa, ollen nyt 1,3 nT (suunta pohjoiseen).

Energisten (>2 MeV) elektronien määrä viime vuorokauden aikana on ollut vähäinen, geosynkronisen radan etäisyydellä havaittiin vähäinen 137 pfu vuontiheys. Kp-indeksin lukema on vaihdellut lukemien 1 ja 3 välillä.

Ennuste

Auringon aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan muutoksia ennustejakson aikana. Kp-indeksin vaihteluväli on 1–3 ja energisten elektronien määrään ei odoteta suuria muutoksia.

Molemmilta navoilta ulottuu keskileveyksille hyvin kapeat, sormimaiset korona-aukot. Pohjoisen napaisuudeltaan positiivinen korona-aukko on sellaisessa asemassa, että se voisi vaikuttaa lähiavaruuden avaruussäähän. Olosuhteet ovat kuitenkin sellaiset, että sillä kuitenkin on hyvin vähän vaikutusta lähiavaruuden tilaan.

Energisten elektronien määrän odotetaan pysyttelevän vähäisenä, joten revontulet, jos niitä näkyy, ovat himmeitä koko maassa.

Yöt 26./27., 27./28. ja 28./29. ovat hyvin rauhallisia. Ensimmäisenä yönä himmeitä revontulia voitaneen nähdä vain Lapissa. Muualla revontulien mahdollisuus on häviävän pieni. Toisena ja kolmantena yönä vain Pohjois-Lapissa himmeitä revontulia voitaneen nähdä. Muualla maassa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Revontuliennuste 23.–26.1.2018

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Pohjois-Lappia lukuun ottamatta revontulia tuskin näkyy ennustejakson aikana.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut hyvin vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut.

Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 584 km/s ja hiukkastiheys on 4 – 7 ppcm3. IMF-kentän suunta on vaihdellut nopealla syklillä viime vuorokauden aikana ja kentän maksimivoimakkuus on ollut 9 nT. Eteläsuuntaisen komponentin maksimivoimakkuus on saavuttanut viimetuntien aikana -5 nT voimakkuuden.

Energisten (>2 MeV) elektronien määrä viime vuorokauden aikana on ollut vähäinen, geosynkronisen radan etäisyydellä havaittiin 449 pfu vuontiheys. Kp-indeksin lukema on vaihdellut lukemien 1,33 ja 3 välillä.

Ennuste

Auringon aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan muutoksia ennustejakson aikana. Kp-indeksin vaihteluväli on 1–2 ja energisten elektronien määrään ei odoteta suuria muutoksia. Hyvin kapea, Auringon etelänavalta keskileveyksille kurottuva korona aukko ja siihen liittyvä nopeampi aurinkotuuli voi aiheuttaa hyvin heikon CIR-ilmiön 25. päivänä aikana. Sen ei kuitenkaan odoteta aiheuttava magneettisia häiriöitä Maan geomagneettiseen kenttään.

Yöt 23./24., 24./25. ja 25./26. ovat rahallisia. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä vain Pohjois-Lapissa. Muualla revontulien mahdollisuus on häviävän pieni.

Revontuliennuste 20.–23.1.2017

Elämme keskitalven revontuletonta aikaan.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Revontulia voitaneen nähdä ennustejakson aikana Lapissa ja korkeintaan Pohjois-Suomessa. Muualla revontulien mahdollisuus koko ennustejaksolla on lähes olematon.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut hyvin vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on ollut yksi (AR12696) ja se on tuottanut viime tuntien aikana B1,72-luokan flarepurkauksen.

Aurinkotuulen nopeus on olut maksimissaan 404 km/s ja hiukkastiheys on 14,4 ppcm3. IMF-kentän suunta on vaihdellut nopealla syklillä viime vuorokauden aikana ja kentän maksimivoimakkuus on ollut 7,87 nT. Eteläsuuntaisen komponentin maksimivoimakkuus on saavuttanut viimetuntien aikana -8,58  nT voimakkuuden.

Energisten (>2 MeV) elektronien määrä viime vuorokauden aikana on ollut vähäinen, geosynkronisen radan etäisyydellä havaittiin 216 pfu vuontiheys. Kp-indeksin lukema on vaihdellut lukemien 1 ja 3 välillä.

Ennuste

Kp-indeksin odotetaan nousevan lukemaan 4 vielä tämän vuorokauden puolella. Magneettinen häiriö aiheutuu hitaan ja hieman nopeamman aurinkotuulen vuorovaikutuksesta (CIR) maapallon lähiavaruudessa. Vuorovaikutus on kuitenkin sen verran heikko, että se ei kykene saamaan aikaan magneettista myrskyä. Samaan aikaan elektronien määrä maapallon lähiavaruudessa on edelleen pieni.

Parina seuraavana yönä Kp-indeksin arvon odotetaan jäävän maksimissaan lukemaan 3. maapallon kohdatessa yksinomaan hieman hitaampaa aurinkotuulta.

Yö 20./21. on suhteellisen rauhallinen. Lapissa revontulet ovat himmeitä ja jonkin verran säteitä muodostavia. Pohjois-Suomessa voidaan nähdä himmeitä revontulikaaria. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Yöt 21./22. ja 22./23. ovat ensimmäistä yötä rauhallisempia. Vain Pohjois-Lapissa revontulet ovat mahdollisia ja sielläkin ne ovat hyvin himmeitä. Etelämpänä revontulia tuskin nähtäneen.

Revontuliennuste 17.–20.1.2018

Pirkanamaalle ei ole revontulia odotettavissa.
Kuva © Tampereen Ursary.

Revontulia ei juuri ole odotettavissa lähivuorokausien aikana. Vain Pohjois-Lapissa ja ennustejakson viimeisenä yönä Lapissa voidaan nähdä himmeitä ja hyvin rauhallisia revontulia, joskin niiden todennäköisyys ei kovinkaan suureksi kohoa.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on ollut yksi. Aurinkotuulen maksiminopeus oli viimeksi kuluneen vuorokauden aikana 488 km/s mutta on sen jälkeen hidastunut on nyt noin 365 km/s. Hiukkastiheys oli noin 7,5 ppcm³ ja sen jälkeen se on pudonnut tiheyteen 3,5 ppcm³.

IMF-kentän maksimi voimakkuus oli noin 6 nT ja on nyt noin 4 nT. Eteläsuuntaisen komponentin maksimi oli noin -3 nT mutta viimeksi kuluneen vuorokauden aikana siinä on ollut vaihtelua hyvin runsaasti.  Nyt kenttä osoittaa pohjoiseen ja on voimakkuudeltaan noin 2,5 nT.

Energisiä (>2 MeV) elektroneja on geosynkronisella radalla hyvin vähän, vuon arvo on vain 138 pfu.

Ennuste

Auringon aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan suurta muutosta koko ennustejakson ajan. Samoin geomagneettisen kentän aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän vähäisenä, Kp-indeksin arvon odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–3.

Yöt 17./18. ja 18./19. ovat hyvin rauhallisia. Hyvin himmeitä revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa mutta muualla Suomessa revontulien mahdollisuus on äärimmäisen pieni.

Yö 19./20. on hieman edellisiä öitä aktiivisempi. Kp-indeksin arvon odotetaan nousevan lukemaan 3 yön aikana. Jos ennuste toteutuu ja elektroneja on geosynkronisella radalla riittävästi, himmeitä ja hyvin rauhallisia revontulia voitaneen nähdä Lapin alueella. Muualla Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni.

Revontuliennuste 14.–17.1.2018

Pirkanmaalle ei ole revontulia odotettavissa.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Revontulia voitaneen tulevina öinä nähdä Lapissa. Sielläkin ne ovat himmeitä ja rauhallisia, säteiden muodostuminen on vähäistä.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on hyvin vähäistä, pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole. Aurinkotuulen nopeus saavutti viimeksi kuluneen vuorokauden aikana 505 km/s maksiminopeuden ja on pysytellyt tässä nopeudessa viime tuntien ajan.

Aurinkotuulen hiukkastiheyden maksimi oli 32 ppcm³ mutta se on pudonnut viimetuntien aikana alle 10 ppcm³. IMF-kentän maksimivoimakkuus oli noin 15 nT ja eteläsuuntaisen kentän maksimi oli -9 nT. Viime tunteina kentän suunta on ollut pohjoiseen. Energisten (> 2 MeV) elektronien määrä geosynkronisen radan etäisyydellä on ollut erittäin vähäinen, vuo on ollut luokkaa 100 pfu.

Kp-indeksi on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana lukemissa 0,3–3. Muutaman viime tunnin aikana indeksin arvo on kuitenkin kohonnut lukemaan 5, joka merkitsee G1-luokan magneettista myrskyä. Ilmeisenä syynä Kp-indeksin vahvistumiseen on aurinkotuulessa esiintyvät CIR-ilmiöt (hitaan ja nopean aurinkotuulen keskinäinen vuorovaikutus), jotka aiheuttavat magneettikentän voimistumista, suunnan nopeaa vaihtelua ja elektronien ohjautumisen magneettisten napojen yläpuolella oleviin nieluihin.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän vähäisen seuraavien kolmen vuorokauden aikana. Aurinkotuulen nopeus tulee hiljalleen vähenemään ja keskimääräinen hiukkastiheys hieman kasvaa. CIR-ilmiöiden odotetaan heikkenevän ennustejakson lopulla.

Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän korkeissa lukemissa tämän päivän ajan ja laskeman maksimiarvoon 3 iltapäivän kuluessa. Ensiyön jälkeen Kp-indeksin odotetaan edelleen pienenevän ja kahtena seuraavana yönä lukemat ovat jälleen hyvin matalia.

Yöt 14./15. ja 15./16. ovat rauhallisia. Revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Ne ovat kuitenkin hyvin rahallisia ja Pohjois-Suomessa myös himmeitä. Säteiden muodostuminen on todennäköisintä Pohjois-Lapissa. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Yö16./17. on hyvin rauhallinen, Kp-indeksin maksimiarvoksi odotetaan 2, joka merkitsee himmeiden revontulien näkymistä vain Pohjois-Lapissa. Muualla Suomessa revontulien näkymisen mahdollisuus on lähes olematon.

Revontuliennuste 11. – 14.1.2018

Vain himmeitä revontulia on odotettavissa Pirkanmaalle
ennustejakson kolmantena yönä.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Lapin eteläpuolella revontulia nähtäneen ennustejakson kolmantena yönä Keski-Suomen leveyksille asti. Etelä-Suomessa revontulia tuskin näkyy.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana hyvin vähäistä. Siellä on ollut ainoastaan yksi pilkkuja sisältänyt hyvin heikko aktiivinen alue. 

Aurinkotuulen nopeus on maksimissaan ollut 504 km/s mutta se on ollut laskusuunnassa viimeisen 12 tunnin aikana. Aurinkotuulen hiukkastiheys on pysytellyt suunnilleen samanlaisena koko vuorokauden ajan noin 6 ppcm³ lukemissa. Lyhytaikaisesti hiukkasvuontiheys kävi lukemassa 9,5 ppcm³.

IMF-kentän voimakkuus oli maksimissaan 7 nT ja etelänsuuntainen komponentti -3 nT. Kentän suunta voittopuolisesti on kuitenkin ollut pohjoiseen. Kp-indeksi on pysytellyt viimeksi kuluneen vuorokauden aikana hyvin matalissa lukemissa, vaihteluväli oli 0,33–1,33.

Ennuste

Auringon aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan muutoksia mihinkään suuntaan. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän hyvin matalissa lukemissa 1–2 parin ensimmäisen vuorokauden aikana ja kohoavan lukemaan 4 tammikuun 13. päivän aamupuolella.. Kp-indeksi kuitenkin tasoittuu nopeasti lukemaan 3 aamun valjettua ja pysyttelevän siinä ennustejakson loppuun.

Yöt 11./12. ja 12./13. ovat hyvin rauhallisia. Vain Lapissa voidaan odottaa näkyvän himmeitä ja hyvin rauhallisia revontulia, joissa esiintyy satunnaisesti säteiden muodostumista. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on lähes olematon.

Yö 13./14. on hieman aktiivisempi kuin edellinen yö. Rauhallisia revontulia nähdään Lapissa ja Pohjois-Suomessa ja säteiden muodostuminen on mahdollista vaikkakaan ei kovin runsasta. Keski-Suomessa voidaan odottaa himmeitä revontulia ja vähäistä säteiden muodostumista. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on vähäinen.

Pitkäaikainen revontuliennuste 8.1–3.2.2018

Kp-indeksin vaihtelu on vähäistä.
Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon aktiivisuudessa on odotettavissa vain vähäistä vaihtelua ja se näkyy ennustejaksolla revontulien vähäisen todennäköisyytenä ja himmeinä revontulina.

Kp- ja Ap-indeksit

Indeksien vaihtelu on vähäistä ennustejaksolla. Korkeimmat odotettavissa olevat lukemat ovat noin 4 ja ne saavutetaan 15. 1. ja 20.1. muutoin Kp-indeksin arvo pysyttelee alle 3 lukemissa. Ap-indeksi noudattaa samoja linjoja suurimmat lukemat ovat 15.1.

Ennustejaksolla vain Lapissa on revontulien mahdollisuus hyvä, vaikka sielläkään revontulet näkyessään eivät ole sieltä parhaimmasta päästä. Revontulien loimottelu on vähäistä ja säteiden muodostuminen on rauhallista. Pohjois-Suomessa revontulien näkymiselle on pienet mahdollisuudet ja silloin revontulet ovat siellä lähinnä rauhallisia kaaria. Keski-Suomessa voidaan nähdä himmeää revontulivaloa mainittuina ajankohtina. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on lähes olematon.

Radiovuo

Auringossa esiintyvät  flaret ovat vähäisiä.
Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon magneettinen toiminta tulee ennustejaksolla olemaan hyvin rauhallista. Radiovuon maksimilukema tulee olemaan 72, joka tarkoittaa lähinnä taustakohinan tasoista flaretoimintaa. Näin ollen flaretoiminnasta aiheutuvia radioliikenteen häiriöitä ja yhteyskatkoksia ei ole odotettavissa herkimmilläkään radiotaajuuksilla.