Revontuliennuste 31.3. – 3.4.2025

Auringon tila on ollut aktiivinen. Alueella AR 14048 havaittiin M1.6 -luokan flarepurkaus eilen kello 16.42 UTC. Pilkkuryhmä on kiertynyt paremmin näkyville, joten sen rakenne näkyy paremmin. Nyt se on luokiteltu magneettisesti beeta–gamma:ksi ja sen aktiivisuutta seurataan tarkasti. Sama ryhmä tuotti eilisen aikana peräti kuusi M-luokan flarepurkausta. Ryhmälle ennustetaan 5 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus lähivuorokausina. 

Aktiivinen auringonpilkkuryhmä 4048 on vielä Auringon itäreunalla, mutta tässä eilen vety–alfa -aallonpituudella otetussa kuvassa sen rakenne alkaa jo hiljalleen paljastua. Ylempänä olevan pilkun 4046 itäpuolella (vasemmalle pilkusta) näkyy (valkoinen alue) jonkin verran aktiivista toimintaa kuvan otto hetkellä. Se ei kuitenkaan ole varsinainen flarepurkaus vaan liittyy yleiseen aktiivisuuteen erisuuntaisten magneettikenttien rajalla. Pilkku on magneettisesti positiivinen (Auringosta poispäin) ja aktiivinen alue on negatiivisen (Aurinkoon päin) kentän aluetta. Kuva © Kari A. Kuure.

Kaksi muutakin pilkkuryhmää on luokiteltu beeta–gamma:ksi ja niillä on samat todennäköisyydet voimakkaisiin purkauksiin. Ne vain eivät vielä ole olleet kovinkaan aktiivisia.

Viime vuorokausina maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttanut napaisuudeltaan positiivinen HC HSS -virtaus on vaimenemassa. Aurinkotuulen nopeus hidastui noin 450 km/s ja IMF-kentän voimakkuus vaihteli 5–6 nT ja Bz-komponentti +6 … –5 nT välillä.

Maapallon magneettikenttä on ollut rauhallisen ja hieman häiriintyneen välillä. Geosynkronisella radalla mitattujen energisten elektronien (>2 MeV) määrä oli runsas (max 2 680 pfu). Yli 10 MeV protonien määrä oli hieman kohonnut pysyen kuitenkin aurinkomyrskyn S1 arvon alapuolella. Tämä arvioidaan olevan seurausta X1,1 -luokan flarepurkauksesta 28.3. vuorokauden aikana.

Ennuste

Yöt 31./1., 1./2. ja 2./3. muodostuvat tavanomaisiksi. Revontulia nähtäneen Pohjois-Lapissa, Etelä-Lapissa on jonkin verran pienempi todennäköisyys niiden näkymiselle. Etelämpänä Suomessa revontulia tuskin nähdään.

 

 

Revontuliennuste 29.3. – 31.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaisen matalalla tasolla, kunnes eilen kello 15.20 – 15.21 UTC havaittiin yllättäen X1.1 -luokan flarepurkaus. Se syntyi pilkkuryhmän AR 14046 alueella, joka juuri oli kiertymässä Auringon itäreunalla näkyviin. Tämän pilkkuryhmän aktiivisuus jatkui vielä ja kello 18.01 UTC havaittiin M1.0 luokan flarepurkaus. Purkaukseen liittyi myös voimakas radioemissio (tyyppi IV), joka havaittiin kello 15.14 UTC ja radiohäiriöitä HF-radiotaajuuksilla. Tähän flareen liittyi myös CME-purkauksen syntyminen. Tätä kirjoittaessani sen mallinnusta ei vielä ole julkaistu.

Nämä revontulet leiskuivat Pirkanmaalla 26.3. iltana. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa.

Pilkkuryhmä 4046 on magneettisesti melko yksinkertainen beetaluokkaan kuuluva, sillä on positiivinen ja negatiivinen magneettinen napa. Visuaalisesti pilkkuryhmä (rakenneluokitus Cho) koostuu isosta pilkusta, jolla on penubra ja parista sitä seuraavasta pilkusta, joilla ei ole penubria. Magneettikentän polariteetti ryhmän alueella on vastakkainen vallitsevaan Auringon magneettikenttään nähden. Jos pilkkuryhmä kehittyy edelleen, seuraavien pilkkujen ympärille voi kehittyä penubria, jolloin kokoryhmän magneettinen rakenne monimutkaistuu ja luokitustakin muutetaan.

Tänään maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa vielä aurinkotuulen nopea virtaus (CH HSS), jonka polariteetti on positiivinen. Huomisesta alkaen kohtaamme tämän virtauksen reuna-alueen, jolloin plasman tiheys lähtee nousuun ja nopeus vähenee. Samaan aikaan planeettamme lähestyy vähäinen CME, jonka kohtaamme 31. vuorokauden aikana samaan aikaan aurinkotuulen tihentymän (CIR) kanssa. Tämä aiheuttanee magneettista rauhattomuutta 30.3. alkaen eikä magneettisen myrskyn mahdollisuutta ole pois suljettu, joskaan se ei ole tässä vaiheessa todennäköistä.

Ennuste

Yö 29./30. Maan magneettikenttä on jonkin verran rauhaton, joten revontulia nähtäneen Lapista Pohjois-Suomen alueella. Keski-Suomessa on pieni mahdollisuus revontulien näkymiselle. Etelämpänä niitä tuskin nähdään.

Yöt 30./31. ja 31./1. ovat hyvinkin rauhallisia. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja jälkimmäisenä yön Pohjois-Lapissa. Etelämpänä reposten mahdollisuus on hyvin pieni.

 

 

Revontuliennuste 26. – 29.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viimevuorokausina vähäistä. Auringonpilkkuryhmiä on vain neljä ja nekin ovat magneettisesti rauhallisia alfa ja beeta -luokkiin kuuluvia. Vain yksi ryhmä (AR 14036) on luokkaa beeta–gamma. Tämäkin ryhmä on kiertymässä Auringon länsireunan taakse tämän ennustejakson aikana.

Auringon aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia. Voimakkaimpien flarepurkaukset tulenevat olemaan lähinnä C-luokan tapahtumia.

IMF -kenttä on ollut hieman voimistumassa ja sen Bz-komponentti on ollut kohti etelää viimeisten tuntien aikana. Aurinkotuulen nopeus on ollut luokkaa 400 km/s.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäätilaan alkaa vaikuttaa korona-aukkoon liittyvä nopean virtauksen (HSS) alue. Virtauksen alueella IMF-kentän suunta on positiivinen siis kohti Aurinkoa. Itse korona-aukko sijaitsee Auringon eteläisillä keskileveyksillä ja on laaja. Virtauksen odotetaan lisäävän energisten elektronien määrä geosynkronisella radalla 27.3. asti.  Aurinkotuulen ollessa riittävän nopeaa, magnetosfääri painuu kohti Maata kasvaneen dynaamisen paineen vaikutuksesta, josta on seurauksena mitattujen elektronien määrän väheneminen. Määrä kuitenkin palautuu yli 1000 pfu arvon, kun tuulen aiheuttama paine hellittää.

Yli 10 MeV protonien määrän odotetaan pysyttelevän pitkäaikaisessa arvossaan. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos pilkkualueella 4036 tapahdu merkittävää flarepurkausta ennen sen kiertymistä Auringon länsireunan taakse 27.3. vuorokauden aikana.

HSS -virtauksen jälkipuoliskolla maapallo kohtaa aurinkotuulen tihentymän (CIR) ensiyön aikana ja se voi saada aikaan G1-luokan magneettisen myrskyn, joka kuitenkin vaimenee jonkin verran vielä tämän ennustejakson aikana. Tihentymän jälkeen lähiavaruuden tilaan vaikuttaa jälleen nopea virtaus.

Ennuste

Yö 26./27. muodostuneen revontuliyöksi. Illan pimetessä revontulia nähtäneen laajasti ja yön aikana saavutetaan magneettisen myrkyn G1 raja. Myrsky kestänee aamuntunneille asti ja revontulia nähtäneen koko maassa. Aamuhämärän aikaan revontulitoiminta vaimenee, joskin magneettikenttä jää rauhattomaan tilaan.

Yöt 27./28. ja 28./29. Maapallon magneettikenttä on edelleen rauhattomassa tilassa ja revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomen leveydelle sekä mahdollisesti heikkoa viherrystä on näkyvissä myös Keski-Suomen leveyksillä. Jos sää on selkeä horisonttiin asti, Tampereen Ursan tähtitornin kamerat voivat tallentaa kaukana pohjoisessa näkyviä revontulia lähes vaakasuoralla havaintolinjalla. Tällöin lähimmät revontulet voivat olla Pohjois-Suomen yläpuolella.

 

 

Revontuliennuste 23. – 26.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut matalalla tasolla viimeksi kuluneen vuorokauden aikana, vaikka auringonpilkkuryhmiä on ollut 13. Ne ovat kuitenkin pieniä ja yksittäisiä pilkkuja on ollut vähän sekä niiden magneettiset rakenteet ovat olleet yksinkertaisia, pääosin alfa tai beeta -luokkia. Vain yksi ryhmä (AR 14036 on ollut magneettisesti beeta–gamma. Voimakkain flarepurkaus oli M1.2 -luokkaa ja se tapahtui pilkkualueella AR 14028. Matalasta aktiivisuudesta johtuen lähivuorokausien aikana ei todennäköisesti nähdä kuin yksittäisiä M-luokan flarepurkauksia, jos niitäkään.

Pirkanmaalla nähtiin suhteellisen kirkkaat revontulet 22./23. välisenä yön. Revontulikaaret olivat rauhallisia vaikka jonkin verran säteiden muodostumista havaiottiin. Kuva © Kari A. Kuure/ Tampereen Ursa.

 

Lähiavaruuden avaruussäähän vaikutti viimeksi kuluneen vuorokauden aikana maapallon kohtaama CME-pilvi, jonka IMF-kentän Bz -suunta oli enimmäkseen negatiivinen, siis etelään ja maksimissaan Bz= –17 nT. Aurinkotuulen nopeus on ollut hieman koholla keskimääräisestä ja huippunopeudet olivat noin 550 km/s. Samaan aikaan geosynkronisella satelliittiradalla mitattiin normaaleja tai hieman suurempia määriä energisiä elektroneja (>2 MeV). Näin ollen avaruussää oli otollinen magneettisen myrskyn kehittymiselle ja revontulia nähtiinkin viime yönä Lapista Etelä-Suomen leveyksille. Taivaanvahtiin tätä kirjoittaessani ei ollut raportoitu revontulista etelärannikolta.

CME-pilven vaikutus heikkenee tämän vuorokauden kuluessa, mutta maapallon magneettikenttä pysyttelee rauhattomassa tai jopa myrskyisessä tilassa ainakin seuraavan vuorokauden puolelle asti.  Tämän ennustejakson lopulla aurinkotuulen tihentymä (CIR) voimistunee mutta samaan aikaan IMF-kenttä suunta kääntyy positiiviseksi. Magneettikentän suunta ei välttämättä estä magneettisen myrskyn syntyä mutta se ei kuitenkaan ole omiaan edistämään sitä. Ennusteen mukaan 25.3 onkin jonkinlainen mahdollisuus heikolle magneettiselle myrskylle, sillä korona-aukosta johtuva aurinkotuulen nopea virtaus (CH HSS) kohtaa maapalon magneettikentän.

Ennuste

Yö 23./24. Magneettinen myrsky (G1) on mahdollinen jo alkuillasta alkaen. Näin ollen revontulia voi näkyä koko maassa etelärannikkoa myöten. Keskiyön tienoilla myrsky laantuu jonkin verran, joten aamuyön tunteina revontulien näkymisalue siirtyy kohti pohjoista. Aamuhämärän aikaan viimeiset revontulet nähtäneen Etelä-Suomen taivaalla.

Yö 24./25. Maapallon magneettikenttä on edellisen yön jäljiltä rauhattomassa tilassa. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomeen heti puolenyön jälkeen. Pohjois-Lapissa astronominen pimeys on jo päättynyt mutta muualla Suomessa pimeyttä riittää vielä jonkin aikaa. Mutta Lapissakin astronomisen hämärä aikana revontulet ovat vielä hyvin näkyvissä, jos niitä esiintyy.

Yö 25./26. Magneettinen myrsky on mahdollinen alkuillasta alkaen. Ennusteen epävarmuus on kuitenkin jo kohtuullisen suuri. Revontulet ovat mahdollisia jo illasta alkaen koko maassa ja yön aikana myrsky voi vielä voimistuakin luokkaan G2. Jos näin käy, niin silloin revontulia nähtäneen koko maassa aina aamuhämärään asti.

 

 

 

Revontuliennuste 20. – 23.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaista viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Voimakkain flarepurkaus oli pilkkualueella AR 14031 (beeta–gamma) tapahtunut M1.54 -luokan purkaus kello 22.40 (maksimi). Muissa pilkkuryhmissä havaittiin hieman kasvua ja Auringon kiekon keskeltä havaittiin massapurkaus, joka ei kuitenkaan lähtenyt kohti Maata, vaan kohti luodetta.

Näin kometa revontulet ilmaantuivat Tampereen taivaalle keskiviikkoiltana kello 22 aikoihin. Kuva © Kari A. Kuure /Tampereen Ursa.

Ennusteen mukaan M-luokan flarepurkaukset ovat edelleen mahdollisia tämän ennustejakson aikana.

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on ollut keskimääräistä nopeampaa ja siinä on havaittu joitakin transientteja sekä nopean hiukkasvirtauksen vaikutusta. Maaliskuun 18 – 19. aikana maapallon vastaanottama (aurinkotuulen) energialisä oli voimakkaimmillaan reilusti yli 100 GW. Myös eilen illalla hiukkasvirta toi lisäenergiaa yli 50 GW teholla ja se näkyikin G1-luokan magneettisena myrskynä muutaman tunnin ajan. Nyt tilanne on ohi ja aurinkotuulen tuoma energiateho on tavanomaisella tasollaan.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa tämän vuorokauden aikana edelleen jo mainitut transientit ja nopeiden hiukkasten virtaus (HSS) ja sen negatiivinen magneettinen napaisuus. Mutta muutosta on tulossa, sillä jo huomenna tai viimeistään ylihuomenna (22.3.) avaruussäähän vaikuttaa aurinkotuulen tihentymä (CIR), joka saattaa kohottaa magneettikentän aktiivisuutta.

Ennuste

Yö 20./21. muodostunee aktiiviseksi. Revontulet ovat todennäköisiä Keski-Suomen leveydelle asti ja myös Etelä-Suomen alueella revontulet ovat mahdollisia. Etelärannikolla on pieni mahdollisuus mutta jos jotain näkyy, niin revontulet ovat hyvin himmeitä ja rauhallisia.

Yö 21./22. Avaruussää näyttää rauhoittuneen ja revontulet ovat mahdollisia lähinnä Lapissa. Pohjois-Suomessa on pieni mahdollisuus niiden näkymiselle. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 22./23. on jälleen ehkä aktiivista aikaa. Revontulet ovat todennäköisiä Pohjois-Suomen leveydelle ja Keski-Suomessa niiden todennäköisyys on kohtalainen. Hyvin himmeitä revontulia voitaneen havaita Etelä-Suomen pohjoisosan leveydellä mutta etärannikolla niitä tuskin nähdään.

 

 

 

Revontuliennuste 18. – 21.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana kohtalaista. Auringonpilkkuryhmiä on ollut 12 ja niissä tapahtunut voimakkain flarepurkaus oli tasoltaan M1.0. Sen lisäksi havaittiin vain C-luokkaan kuuluvia purkauksia.

Auringoss on ollut runsaasti pilkkuryhmiä, vaikka ne ovat olleetkin suhteellisen rauhallisia. Kuva on viime lauantailta, jolloin vallitsi erinomainen keli kuvata Aurinkoa. Kuva © Kari A. Kuure.

Maapallon magneettikenttä on ollut jonkin verran rauhaton. Siihen vaikutti IMF-kenttä, jonka maksimi voimakkuus oli 7 nT ja Bz-suuntainen kenttä –6 nT. Energisiä elektroneja (>2 MeV) oli geosynkronisella radalla mitattuna 6 680 pfu, joka on suhteellisen korkea lukema.

Kevätpäiväntasauksen läheisyys voi olla yksi selitys korkealle elektronien määrälle. Kuten revontulitilastoista selviää, maalis- ja huhtikuu ovat runsainten revontulten aikaa. Tämä johtuu siitä, että maapallon magneettikentän asento suhteessa Auringon magneettikentän suuntaan mahdollistaa aurinkotuulen plasman hiukkasten pääsyn Maan magneettikenttään hieman tavallista helpommin. Vastaava tilanne on myös syksyllä syyspäiväntasauksen aikana. Tilannetta voimistaa myös se, että huhtikuun alkupuolella Auringon ekvaattoritaso on ekliptikan tasossa. Todellisuudessa selitys ei tietystikään ole aivan näin yksinkertainen, joten katso lisätietoja kohdasta enemmän tästä ilmiöstä!

Lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa heikosti negatiivinen CH HSS ja positiivinen CME, joka kuitenkin ohittaa maapallon liike suunnassa etu- pohjoispuolelta. CME havaittiin 16.3. Jos jotain vaikutuksia tällä CME-pilvellä on, niin sen odotetaan saapuvan 20.3. vuorokauden aikana.

Ennuste

Yö 18./19. on Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontuliyö. Myös Keski-Suomen alueella voidaan nähdä himmeitä ja rauhallisia revontulia. Etelämpänä niitä tuskin nähdään.

Yö 19./20. on hieman samantapainen kuin edellinen yö. Maapallon magneettikentän ennustetaan olevan hieman aktiivisempi, joten revontulet ovat aina Etelä-Suomen pohjoisosaan asti mahdollisia. Etelärannikolla niitä ei kuitenkaan nähdä.

Yö 20./21. on selvästi rauhallisempi kuin kaksi edellistä yötä. Revontulia nähtäneen Lapissa. Pohjois-Suomessa on pieni mahdollisuus revontulille, mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään tämän hetkisen tiedon mukaan arvioituna.

 

Lisätietoja

Tarkempi analyysi revontulien esiintyvyydestä paljastaa, että revontuliesiintyvyyden huippu onkin kaksiosainen huippujen osuessa juuri mainittuihin ajankohtiin. Ilmiötä kutsutaan usein Russell–McPherron -ilmiöksi, johtuen näiden tutkijoiden julkaisemasta tutkimuksesta vuodelta 1973 nimeltään ”Semiannual variation of geomagnetic activity” Journal of Geophysical Research -lehdessä. https://doi.org/10.1029/JA078i001p00092 . Artikkeli on kuitenkin maksumuurin takana, joten siihen pääsy muualta kuin yliopistojen kirjastojen sivuilta lienee mahdotonta tai tulee kalliiksi.

Edellisen tutkimuksen lisäksi tutkijat H. Zhao, Q.-G. Zong ovat julkaisseet vuonna 2012 Advancing Earth and Space Sciences lehdessä vapaasti luettavan artikkelin ”Seasonal and diurnal variation of geomagnetic activity: Russell-McPherron effect during different IMF polarity and/or extreme solar wind conditions”. Se löytyy osoitteesta https://doi.org/10.1029/2012JA017845 .

Tämä artikkelin mukaan Kevätpäiväntasauksen aikaan Aurinkoa kohti suuntautuva IMF (negatiivinen suunta) peilautuu GSM-koordinaatiston Z-akselille ja muuttuu tehokkaaksi etelään suuntautuvaksi komponentiksi; syyspäiväntasauksen aikaan Auringosta poispäin suuntautuva IMF (positiivinen suunta) peilautuu Z-akselille etelään suuntautuvalla projektiolla. R-M-ilmiö, jossa IMF:n polariteetti on positiivinen/negatiivinen, osoittaa IMFBz:n etelänpuoleisen komponentin puolivuosittaisen vaihtelun GSM-koordinaatistossa, joka johtuu IMF:stä 1 γ:n GSEQ-koordinaatistossa.

 

 

Revontuliennuste 15. – 18.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Auringonpilkkualuita on kymmen ja ne ovat onnistuneet tuottamaan vain yhden M1.16 -luokan flarepurkauksen alueella, joka ei ole numeroitu kello 22.21 UTC. Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän suunnilleen samalla tasolla kuin tähänkin asti. Pieni mahdollisuus X-luokan flarepurkaukselle näyttäisi olevan 17. 3. aikana tai sen jälkeen.

Nämä revontulet tallentuivat Tampereen Ursa tähtitornin pohjoiskameraan maaliskuun 14./15. välisenä
yönä ollessaan kirkkaimmillaan. Vaalea yötaivas on lähes täysikuun valaisema, joten kontrastiero taustataivaan ja revontulien välillä on pieni. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa.

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on nopeaa (n. 600 km/s) ja harva, johtuen nopeasta CH HSS -virtauksesta. IMF-kenttä on ollut tavanomaisissa lukemissa, joskin Bz kenttä on ollut kohti etelää enimmäkseen viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Tähän tilanteeseen ei odoteta merkittäviä muutoksia vielä tälle ennustejaksolla.

Maapallon magneettikentässä geosynkronisen radan mittaussatelliiteilla on havaittu merkittävä energisten (> 2 MeV) elektronien määrä. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana maksimi lukema oli liki 4 000 pfu. Fii-kulma on vaihdellut positiivisen ja negatiivisen välillä.

G2-luokan magneettinen myrsky koettiin 14.3. aamuna, mutta se vaimeni nopeasti aamuhämärän alkaessa.

Ennuste

Yöt 15./16., 16./17. ja 17./18. Maapallon magneettikenttä pysyttelee suhteellisen aktiivisena, tosin pieniä heilahduksia puoleen, jos toiseenkin on odotettavissa. Kaikkina öinä revontulien mahdollisuus on hyvä Lapista Keski-Suomen leveydelle asti. Etelä-Suomen pohjoisosassa on pieni mahdollisuus himmeille revontulille. Etelärannikolla revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 12. – 15.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaisella tasolla viimeisen vuorokauden aikana. Voimakkain flarepurkaus (M1.1) tapahtui pilkkualueella 4024 ke3llo 13.04 UTC. Tämä lisäksi havaittiin useita C-luokan purkauksia. Pilkkualue 4019 (beeta–delta) on havaittu nopeaa kasvua ja sen pilkkumäärä on lisääntynyt. Myös pilkkualueen 4022 pilkkumäärä on kasvanut. Kaikkiaan auringonpilkkuryhmiä on kahdeksan.

Auringon aktiivisuuden ennustetaan pysyttelevän suhteellisen aktiivisena tämän ennustejakson ajan. M-luokan purkauksia tullaan näkemään ja X-luokan flarepurkauksen mahdollisuus on jonkin verran kohonnut erityisesti nopeassa kasvussa olevilla pilkkualueilla.

Aurinkotuulen nopeus ja tiheys ovat palautumassa normaaliin nopean CH HSS -virtauksen heikennyttyä. Magneettikentän Bz komponentti on edelleen negatiivinen. Aurinkotuulen tihentymä (CIR) kohdataan vielä tämän vuorokauden aikana. Sen polariteetti on edelleen negatiivinen ja vaikutus maapallon lähiavaruuden avaruussäähän on voimakkaimmillaan 13–14. maaliskuuta.

Geosynkronisella radalla mitataan edelleen suhteellisen runsasta energisten (> 2 MeV) elektronien määriä (n. 1 000 pfu). Korkeahko elektronien määrä on omiaan lisäämässä revontulitoimintaa. Energisten protonien (> 10 MeV) määrä on ollut hienoisessa kasvussa mutta se ei vielä ole kovin merkittävää, eikä sen odoteta aiheuttavan S1 (heikkoa)säteilymyrskyä.

Maapallon geomagneettinen kenttä on ollut hieman rauhaton viimeksi kuluneen vuorokauden aikana ja tilan odotetaan jatkuvan lähivuorokausina.

Ennuste

Yöt 12./13., 13./14. ja 14./15. tulevat olemaan tavanomaisia revontuliöitä. Revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Jonkinlainen mahdollisuus revontulille on myös Keski-Suomessa ja himmeitä revontulia on mahdollista nähdä satunnaisesti myös Tampereen leveydellä. Etelärannikolla revontulia tuskin nähdään.

Kirkas kuutamo (täysikuu 14.3.) vähentää revontulien ja taustataivaan välistä kontrastia, joten näkyvät revontulet vaikuttavat haalistuneilta.

 

Revontuliennuste 9. – 12.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana maltillista. Voimakkain flarepurkaus oli vain C6-luokkaa. Pilkkuryhmiä on viisi, joista vain yksi on beeta–gamma -luokkaan kuuluva. Lähivuorokausina odotetaan havaittavan M-luokan flaretoimintaa. 

Hienot, koko yön kestäneet revontulet tallentuivat Tampereen Ursan videokameraan. Tämä kuva otettiin 8.3.2025 kello 23.39.02 Suomen aikaa. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

 

Aurinkotuulen tiheys putosi eilen aamulla vain muutamassa tunnissa 20 –30 hiukkasesta jopa vain 2 hiukkaseen kuutiosenttimerissä. Samaan aikaan aurinkotuulen nopeus kohosi päivän aikana yli 500 km/s (maksimi 616 km/s). Maapallo oli kohdannut HSS virtauksen. Aamupäivällä IMF-kentän Bz-komponentti oli heikosti pohjoiseen mutta noin kello 16 UTC aikaan se kääntyi voimakkaasti (Bz = –13 nT) etelään ja on siitä lähtien ollut etelän suuntainen. Tämä puolestaan johti aktiiviaseen revontulitoimintaa viime yönä.

Kiirunan magnetometri putosi myrskylukemiin kello 19.30 UTC tienoilla. Samoin kävi myös Suomen magnetometrilinjalla aina Nurmijärven havaintoasemaa myöten. Voimakkaimmat magnetometrien heilahdukset havaittiin tietysti Huippuvuorilta alkaen aina Oulujärven ja Mekrijärven havaintoasemille saakka.

Revontuliaktiivisuus näkyi myös Kp-indeksissä. SWPC Kp-indeksiennusteessa illaksi ja yöksi ennustettiin Kp-lukemia 5– ja Potsdamissa vastaavat lukema (alustavasti) myös havaittiin. Myös Potsdamin ap-indeksin lukema kohosi 39:ään. Aamupuolella yötä molemmat havaitut indeksilukemat ovat hieman pienentynet, joten revontulitoimintakin näyttää hieman laantuneen. Sama tietysti vahvistaa monet revontulikamerat ympäri Suomea.

Taivaanvahtiin raportteja revontulista on virrannut aina etelärannikkoa myöten, tässä vaiheessa lähinnä iltayöstä tehdyistä havainnoista mutta varmasti niitä on tullut tässä vaiheessa, kun luet tätä, niin myös aamupuolen havainnoista.

Ennuste

Voimakkaan magneettisen myrskyn mahdollisuus on olemassa parina seuravana vuorokautena. Kolmantena vuorokautena, mahdollisuus on olemassa, joskin hieman pienempänä. Vaikka magneetista myrskyä ei kehittyisikään, magneettikenttä on joka tapauksessa aika voimakkaasti epävakaisessa tilassa tämä ennustejakson ajan. Tämä tietysti johtuu maapallon kohtaamasta nopean aurinkotuulen virtauksesta (CH HSS) ja siihen liittyvästä negatiivisestä polariteetista. Ennustejakson viimeisenä vuorokautena vaikutus hiipuu jonkin verran.

Yöt 9./10. ja 10./11. ovat suhteellisen aktiivisia revontuliöitä. Revontulia nähdään koko maassa ja etenkin ensiyönä aivan etelärannikkoa myöten revontulet ovat mahdollisia. Etelärannikolla revontulet ovat todennäköisimpiä aamupuolella yötä. Muualla maassa niitä nähtäneen koko yön ajan.

Yö 11./12. on jonkin verran rauhallisempi. Revontulet ovat edelleen mahdollisia Etelä-Suomea myöten ja niitä nähtäneen iltayöstä alkaen etenkin maamme pohjoisosassa.