Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden
aikana kohtalaista. Auringonpilkkuryhmiä on ollut 12 ja niissä tapahtunut voimakkain
flarepurkaus oli tasoltaan M1.0. Sen lisäksi havaittiin vain C-luokkaan kuuluvia
purkauksia.
 |
Auringoss on ollut runsaasti pilkkuryhmiä, vaikka ne ovat olleetkin suhteellisen rauhallisia. Kuva on viime lauantailta, jolloin vallitsi erinomainen keli kuvata Aurinkoa. Kuva © Kari A. Kuure. |
Maapallon magneettikenttä on ollut jonkin verran rauhaton.
Siihen vaikutti IMF-kenttä, jonka maksimi voimakkuus oli 7 nT ja Bz-suuntainen
kenttä –6 nT. Energisiä elektroneja (>2 MeV) oli geosynkronisella radalla
mitattuna 6 680 pfu, joka on suhteellisen korkea lukema.
Kevätpäiväntasauksen läheisyys voi olla yksi selitys
korkealle elektronien määrälle. Kuten revontulitilastoista selviää, maalis- ja
huhtikuu ovat runsainten revontulten aikaa. Tämä johtuu siitä, että maapallon magneettikentän
asento suhteessa Auringon magneettikentän suuntaan mahdollistaa aurinkotuulen
plasman hiukkasten pääsyn Maan magneettikenttään hieman tavallista helpommin. Vastaava
tilanne on myös syksyllä syyspäiväntasauksen aikana. Tilannetta voimistaa myös
se, että huhtikuun alkupuolella Auringon ekvaattoritaso on ekliptikan tasossa. Todellisuudessa
selitys ei tietystikään ole aivan näin yksinkertainen, joten katso lisätietoja
kohdasta enemmän tästä ilmiöstä!
Lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa heikosti negatiivinen
CH HSS ja positiivinen CME, joka kuitenkin ohittaa maapallon liike suunnassa
etu- pohjoispuolelta. CME havaittiin 16.3. Jos jotain vaikutuksia tällä
CME-pilvellä on, niin sen odotetaan saapuvan 20.3. vuorokauden aikana.
Ennuste
Yö 18./19. on Lapissa ja Pohjois-Suomessa
revontuliyö. Myös Keski-Suomen alueella voidaan nähdä himmeitä ja rauhallisia revontulia.
Etelämpänä niitä tuskin nähdään.
Yö 19./20. on hieman samantapainen kuin edellinen yö.
Maapallon magneettikentän ennustetaan olevan hieman aktiivisempi, joten
revontulet ovat aina Etelä-Suomen pohjoisosaan asti mahdollisia.
Etelärannikolla niitä ei kuitenkaan nähdä.
Yö 20./21. on selvästi rauhallisempi kuin kaksi
edellistä yötä. Revontulia nähtäneen Lapissa. Pohjois-Suomessa on pieni
mahdollisuus revontulille, mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään tämän hetkisen
tiedon mukaan arvioituna.
Lisätietoja
Tarkempi analyysi revontulien esiintyvyydestä paljastaa,
että revontuliesiintyvyyden huippu onkin kaksiosainen huippujen osuessa juuri
mainittuihin ajankohtiin. Ilmiötä kutsutaan usein Russell–McPherron
-ilmiöksi, johtuen näiden tutkijoiden julkaisemasta tutkimuksesta vuodelta 1973
nimeltään ”Semiannual variation of geomagnetic activity” Journal of Geophysical Research -lehdessä. https://doi.org/10.1029/JA078i001p00092
. Artikkeli on kuitenkin maksumuurin takana, joten siihen pääsy muualta kuin
yliopistojen kirjastojen sivuilta lienee mahdotonta tai tulee kalliiksi.
Edellisen tutkimuksen lisäksi tutkijat H. Zhao, Q.-G.
Zong ovat julkaisseet vuonna 2012 Advancing Earth and
Space Sciences lehdessä vapaasti luettavan artikkelin ”Seasonal and
diurnal variation of geomagnetic activity: Russell-McPherron effect during
different IMF polarity and/or extreme solar wind conditions”. Se löytyy
osoitteesta https://doi.org/10.1029/2012JA017845
.
Tämä artikkelin mukaan Kevätpäiväntasauksen aikaan Aurinkoa
kohti suuntautuva IMF (negatiivinen suunta) peilautuu GSM-koordinaatiston
Z-akselille ja muuttuu tehokkaaksi etelään suuntautuvaksi komponentiksi;
syyspäiväntasauksen aikaan Auringosta poispäin suuntautuva IMF (positiivinen
suunta) peilautuu Z-akselille etelään suuntautuvalla projektiolla. R-M-ilmiö,
jossa IMF:n polariteetti on positiivinen/negatiivinen, osoittaa IMFBz:n
etelänpuoleisen komponentin puolivuosittaisen vaihtelun GSM-koordinaatistossa,
joka johtuu IMF:stä 1 γ:n GSEQ-koordinaatistossa.