Revontuliennuste 28. – 31.12.2024

Auringon aktiivisuus on edelleen hyvinkin voimakasta. Pilkkuryhmiä on 12, joista AR 13932 on edelleen luokiteltu magneettisesti beeta–gamma–deltaksi. Niinpä sille ennustetaankin 5 % X-luokan ja 35 % todennäköisyyttä M-luokan flarepurkauksia lähivuorokausina. Tämä pilkkualueen koko on yllättävän pieni mutta yksittäisiä pilkkuja siinä on 24. Neljä pilkkuryhmää on luokiteltu beeta–gammaksi, joilla myös on jonkinlainen todennäköisyys voimakkaisiin flarepurkauksiin.

Nämä revontulet eivät näkyneet paljain silmin, mutta tarttuivat Tampereen Ursan revontulikameraan tähtitornilla 28.12.2024 kello 01.47.53 Suomen aikaa. Tämän kaltaista toimintaa voidaan odottaa seuraavina öinä jos sää niiden näkymisen mahdollistaa. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa.

 

Maapallon lähiavaruudessa avaruussää on hieman muuttumassa. Viime vuorokausina aurinkotuuli on ollut suhteellisen harvaa mutta viime yönä ensimmäiset merkit aurinkotuulen tihentymän (Parkerin spiraali) kohtaamisesta on jo mitattu. IMF-kentän suunta on kääntynyt etelään, joskaan se ei ole kovin voimakas (n. –3 nT) mutta sekin osaltaan on lisäämässä revontuliherkkyyttä. Revontuliherkkyyshän näin keskellä talvea ei ole aivan syksyn ja kevään veroista.

Tällä hetkellä Maata kohti ei ole tulossa merkittäviä CME-pilviä, joten muutaman lähivuorokauden avaruussää on aika tavalla tavanomainen.

Ennuste

Yöt 28./29., 29. /30. ja 30./31. muodostuvat normaaleiksi. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä, lähinnä Keski-Suomessa revontulien todennäköisyys on jonkin verran pienempi kuin pohjoisessa ja aivan pienet mahdollisuudet ovat Etelä-Suomen pohjoisosassa (noin Tampereen leveydellä) silloin tällöin näkyville revontulille. Eteläisessä Suomessa on syytä seurata revontulikameroiden kuvia, joskin satunnaisesti näkyvät revontulet ovat yleensä kestoltaan vain muutaman minuutin mittaisia ja eikä niiden jatkostakaan oleva mitään takeita.