Auringossa on kolmen viimevuorokauden aikana tapahtunut peräti kolme X-luokan purkausta. Ensimmäinen niistä tapahtui tiistaina 7.10 kello 19.10 UTC ja oli voimakkuudeltaan X2,19 alueella AR 13842. Toinen tapahtui alueella AR 13848 keskiviikkona 9.10. kello 1.56 UTC ja sen voimakkuus oli X1,8. Saman päivänä myös alueella AR 13842 kello 15.45 UTC tapahtui X1,4 -luokan flarepurkaus. Samainen aktiivinen pilkkualue purki voimaansa vielä kello 23.12 UTC, mutta hieman heikommin, sillä flaren voimakkuudeksi mitattiin ”vain” M7,6.
 |
| Tässä SOHO:n LASCO C3 kameralla otetussa kuvassa on useita mielenkiintoisia kohteita. Päähuomio arvatenkin kiinnittyy komeetta Tsuchinshan-ATLAS:seen, joka on Maasta nähtynä juuri ohittamassa Aurinkoa. Sen lisäksi Auringosta on kohoamassa halo(II)-CME, joka on jo edennyt purkausen jälkeen parisen tuntia. Kolmas kohde, joka näkyy, on Merkurius, joka on kirkas piste Auringosta vasemmalle. Kuva SOHO/LASCO C3. |
Jos flarepurkaus tapahtuu Auringon kiekon meille näkyvällä osalla, niin siitä lähteneet protonit saavuttavat maapallon alle puolessa tunnissa. Saapuvat protonit lisäävät ionosfäärin ionien määrä ja aiheuttavat HF-radioaallolla radiohäiriöitä etenkin napa-alueilla mutta myös muualla, jos purkaus on ollut riittävän voimakas. X- ja M-luokan purkaukset yleensä ovat riittävän voimakkaita.
Flarepurkaukset aiheuttavat usein myös koronamassapurkauksia (CME), jotka poistuvat Auringosta magneettikentän ohjaamina. CME-pilvellä tavallisesti kestää pari vuorokautta saavuttaa planeettamme, jos se on tulossa kohti. Aivan suoraan kohti pilven ei tarvitse tulla, sillä matkansa aika se laajenee kaikkiin suuntiin ja tämän seurauksena myös hieman ohi menevillä pilvillä voi olla ainakin jonkinlainen vaikutus maapallon magneettikenttään. Jos CME tapahtuu Auringon keskilinjan länsipuolella (oikealla) magneettikentän Parkerin spiraalin vaikutuksesta muodostunut pilvi ohjautuu melko suoraan maapallon reitille ja vaikutukset voivat olla tästä syystä merkittävästi voimakkaampia.
Edellä kerrotuista tiistain flarepurkauksista aiheutunut CME-purkaus havaittiin tiistaina kello 20.48 UTC ja se oli tyypiltään halo(IV)-CME. Merkintä halo(IV) tarkoittaa sitä, että ko. CME-pilvi on tulossa maapalloa kohti kutakuinkin suoraan. Toinen ja kolmas X-luokan flarepurkaukset keskiviikkona tuottivat molemmat halo(II)-CME pilvet. Halo(II)-CME on sellainen CME, jonka kulmaleveys on yli 90° mutta vähemmän kuin 180°. Kulmaleveys mitataan asteina maapallolta nähtynä 90° välein, sen mukaan kuinka laajalle alueelle CME-pilvi levittäytyy. Tällainen halo(II)-CME voi laajentuessaan ”hipaista” maapallon magneettikenttään ja sen seurauksena voi syntyä jonkinasteinen magneettinen häiriö tai jopa mahdollisesti G1-luokan magneettinen myrsky, riippuen kuitenkin muista asiaan vaikuttavista tekijöistä.
Tällä kertaa edellä kerrotut CME-pilvet tulevat vaikuttamaan lähivuorokausien avaruussäähän maapallon lähiavaruudessa ja siten myös revontulien esiintymiseen.
Ennuste
Yö 10./11. Tulossa olevat CME-pilvet törmäävät maapallon magneettikenttään tänään iltapäivällä tai viimeistään illalla Suomen aikaa. Ne aiheuttavat voimakkaan magneettisen myrskyn, jonka voimakkuus saavuttaa luokan G4 (Kp=8). Revontulet ovat mahdollisia kaikkialla Suomessa ja sen lisäksi myös koko Baltiassa.
Yö 11./12. Magneettinen myrsky hieman vaimenee päivän aikana mutta illan pimetessä ollaan edelleen G2-luokan (Kp=6) myrskyssä. Yötä myöten hieman heikkenemistä tapahtuu mutta aamun valjetessa edelleen myrskyää G1-luokan (Kp=5) voimalla. Revontulia on mahdollisuus nähdä jälleen koko Suomessa ja alkuillasta myös Suomenlahden eteläpuolella Virossa.
Yö 12./13. Magneettinen myrsky näyttäisi hieman laantuvan voimakkaaksi häiriötilaksi iltaan mennessä. Revontulet ovat edelleen mahdollisia koko Suomen alueella. CME-pilvien mentyä ohi, niiden jälkipuolella on hyvin harvaa aurinkotuulta, jolla voi olla samanlainen vaikutus kuin korona-aukolla Auringon pilkkujakson minimin aikana. Sekin siis voi aiheuttaa magneettisia häiriöitä ja revontulia, riippuen siitä kuinka paljon elektroneja on maapallon magneettikentässä. Jos elektroneja on runsaasti, revontulet ovat silloin todennäköisiä. Valitettavasti tällaisessa tilanteessa elektronien määrän ennustaminen on mahdotonta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida kunhan pysyt aiheessa. Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Toimituksen kelvottomiksi katsomat viestit saavat arvoisensa lopun.