Revontuliennuste 12. – 15.2.2024

Auringon aktiivisuus on jatkunut parin viime vuorokauden aikana suhteellisen voimakkaana. Helmikuun 9. päivänä tapahtuneen X-luokan flarepurkauksen jälkeen voimakkaita purkauksia on tullut viisi lisää. Nämä kaikki ovat olleet M-luokan putkauksia, joiden voimakkuus on ollut kymmenes osa siitä, mitä perjantain X-luokan purkaus oli. Tosin lauantaina kello 23.36 UT aikaan tapahtunut purkaus oli voimakkuudeltaan M9.04, joten aika lähellä oltiin tuolla arvolla siirtymiselle X-luokaan.

Perjantaina 9.2.2024 kello 13.14 UT aikaan pilkkuryhmässä AR13575 (S35 W107) tapahtunut flarepurkaus saavutti maksimin X3.2. Kuva on purkauksen voimakkaimasta vaiheesta. Kuva NASA/SDO/SpaceWeatherLive.com.

Näihin flarepurkauksiin liittyi myös CME-pilvien irtaantuminen. Perjantaina (9.2.2024) kello 13.25 ja lauantaina (10.2.2024) kello 4.24 UT aikaan tapahtuneet purkaukset olivat halo-CME (IV) -tyyppiä, vaikka ne eivät täysin Maata kohden olekaan tulossa. SWPC:n ENLIL-mallinnuksen mukaan näiden CME-pilvien reitti vie ne maapallon ohi eteläpuolelta. Sen sijaan aktiivisen alueella AR 13576 10.2. kello 23.36 UT tapahtunut purkaus (halo-CME (II)) näyttää tulevan kohti, vaikkakin menee hieman pohjoispuolelta ohi. Tämä pilvi näyttää syntyneen kahdesta peräkkäisestä purkauksesta, joka ei ole mitenkään tavallista.

Lisäksi CME-pilvi on nopeampi ja saavuttaa edellään olevat pilvet juuri samaan aikaan, kun ne saapuvat maapallonradan etäisyydelle Auringosta. Yhdistyneiden CME-pilvien vaikutus maapallon magneettikentässä alkaa tuntua tänään alkuillasta, vaikka varsinainen magneettisen myrskyn voimakkaimmat hetket ovatkin vasta varhain huomen aamulla Suomen aikaa.

Aikaisemmin SWPC:n mallinuksella on ollut hieman vaikeuksia ajoituksen suhteen, joten pitäisin sen suhteen toteutumista hieman epävarmana. Kirjoittaessani tätä ennustetta NASAn mallinnusta ei vielä ole päivitetty (viimeisin on 2024-02-11 kello 00.00 UT), eikä siinä näy saapumassa olevia CME-pilviä.

Ennuste

Yö 12./13. muodostunee aktiiviseksi. Saapuvien CME-pilvien vaikutus saa Maan magneettikentän aluksi rauhattomaksi. Illan kuluessa kehittyy G1-luokan magneettinen myrsky, joka voimistuu G2:ksi aamuyöllä saavuttaen suurimman voimakkuutensa aamu yöstä tai vasta aamulla. Revontulia nähtäneen koko maassa etelärannikkoa myöten myrskyn aktiivisemman vaiheen aikana.

Yö 13./14. Magneettinen myrsky ja sitä seuraava rauhattomuus jatkuvat koko päivän. Iltaan mennessä myrsky on laantunut, joten iltayöstä revontulia nähtäneen vain Keski-Suomen leveydelle asti. Magneettikenttä kuitenkin aktivoituu uudelleen ja myöhemmin aamuyöllä saavutetaan jälleen G1-luokan myrskyn taso, ja revontulet ovat mahdollisia koko maassa. Tämä myrsky laantuu viimeistää aamulla Suomen aikaa. CME-pilvien mentyä ohi maapallon kohtaama aurinkotuuli on hyvin harvaa, vaikka hiukkasnopeus onkin suuri (n. 600 km/s).

Yö 14./15. Näyttää muodostuvan tavanomaiseksi. Aurinkotuulen hiukkasvuon tiheys on lähellä nollaa ja nopeus on edelleen suuri (noin 400 km/s). Yön aikana hiukkastiheys alkaa hiljalleen kivuta normaaliin arvoihin ja nopeuskin on laskusuunnassa. Revontulia voi odottaa näkyvän lähinnä Lapissa. Jossain määrin myös Pohjois-Suomessa on mahdollista revontulien näkymiseen mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään.