Auringossa tapahtui eilen kello 13.18 Suomen aikaan
huippunsa saavuttanut pieni, voimakkuudeltaan C4.79 flarepurkaus. Se syntyi
pilkkuryhmässä 2736, joka syntyi 19. päivänä. Pilkkuryhmä oli jo ennen
flarepurkausta hyvin aktiivinen, sillä vähäisempiä B6-luokan purkauksia tapahtui
alueella jo tunteja ennen pääpurkausta. Näin on tilanne jatkunut myös
pääpurkauksen jälkeen ja voimaikkain jälkipurkaus tapahtui tänä aamuna kello
2.15 Suomen aikaa, jolloin tapahtuneen purkauksen voimakkuus oli B7.2.
Pääpurkauksen yhteydessä syntyi pienehkö CME-pilvi, jonka
kulkusuunta johtaa sen maapallon magneettikentän ulottuville 23. päivän
jälkipuoliskolla, noin kello 17 aikaan. Tällöin Kp-indeksin ennustetaan
kohoavan nopeasti lukemaan 6 ja pysyttelevän tässä arvossa useita tunteja.
Tilanne rauhoittuu sen jälkeen hitaasti yön kuluessa.
Pilkkuryhmän koko on jo tässä vaiheessa pienenemässä mutta
C-luokan flarepurkausten todennäköisyydeksi lasketaan edelleen noin 55 %. Jos
uusia purkauksia syntyy ja varsinkin jos ne saavat aikaan CME-pilviä, niin
revontuliaktiivisuus voi jatkua vielä muutaman vuorokauden.
Ennuste
Yöt 21./22. ja 22./23. ovat hyvin rauhallisia. Kp-indeksin
odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2, jolloin himmeitä revontulia on mahdollista
nähdä vain Lapissa. Muualla Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.
Yö 23./24. on aktiivista revontuliaikaa jo heti illan
pimentyessä, jos ennusteet CME-pilven vaikutuksista toteutuvat. Kp-indeksin
lukema kohoaa lukemaan 6 jo alkuillasta ja pysyttelee siinä pitkään. Näin ollen
kirkkaita ja aktiivisia revontulia voitaneen nähdä koko Suomen alueella, ja
ovat revontulet mahdollisia myös Suomen lahden etelärannalla Baltiassa. Lapin
eteläosassa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaimmassa vaiheessaan
lähellä zeniittiä ja revontulikoronan (kruunun) näkemisen mahdollisuus on
suuri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida kunhan pysyt aiheessa. Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Toimituksen kelvottomiksi katsomat viestit saavat arvoisensa lopun.