Revontuliennuste 20. – 23.10.2025

Magneettinen myrsky on tällä erää ohitettu. Myrskyn voimakkuus oli suurin lokakuun 18. päivän iltana kello 21 – 00 välillä, jolloin se oli G2-luokkaa (Kp=6). Myrsky oli seurausta lokakuun 15. päivänä Auringosta tapahtuneesta CME-purkauksesta, jonka aiheuttama pilvi törmäsi maapallon magneettikenttään. Tätä kirjoittaessani, myrsky on laantunut ja seuraavat vuorokaudet tässä suhteessa tulevat olemaan hyvin rauhallisia. Rauhallisuus jatkunee pitkään (vähintään viikon) ellei Auringossa tapahdu uusia CME-purkauksia, jotka tuovat CME-pilvet maapallon lähelle.

Tampereen Ursan pohjoiseen suunnattu revontulikamera tallensi tämän hienon kuvan 18./19. yönä. Revontulimyrsky oli näyttävä, sillä siinä esiintyi runsaasti punaisia ja sinipunaisia revontulia ja vihreät revontulet olivat kirkkaita ja ajoittain erittäin loimuavia. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

 

Tällä hetkellä Auringossa on kahdeksan pilkkuryhmää, jotka kaikki ovat magneettisesti joko alfa- tai beetaluokkiin kuuluvia. Näiden luokkien pilkut ovat yleensä rauhallisia eikä odotettavissa ole kovinkaan voimakkaita purkauksia. Tilanne voi kuitenkin nopeasti muuttua, vaikka sellaista muutosta ei olekaan näkyvissä.

Aurinkotuulen nopeus on kohtaisen korkea (556 km/s) tätä kirjoittaessani. Tämä johtuu negatiivisen polaarisuuden virtauksesta (CH HSS), joka jatkuu tämä ennustejakson ajan, mutta mahdollisesti pitempäänkin.

Ennuste

Yö 20./21. Revontulet ovat todennäköisiä Lapista Pohjois-Suomeen alueella ja Keski-Suomessa ne ovat mahdollisia. Etelämpänä niiden todennäköisyys on vähäinen.

Yöt 21./22. ja 22./23. Revontulia voi odottaa näkevänsä Lapissa, joskin sielläkin ne ovat suhteellisen rauhallisia. Pohjois-Suomessa revontulien näkyminen on mahdollista mutta ei kuitenkaan kovin todennäköistä. Etelässä revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 17. – 20.10.2025

 Auringon aktiivisuus on keskittynyt pilkkualueelle AR 14246, sillä kaikki flarepukaukset eilisen aina tapahtuivat tällä aktiivisella alueella. Joukossa oli neljä M-luokan purkausta, joista voimakkain oli M1.3 kello 14.98 UTC aikaan. Näiden lisäksi tapahtui kaikkiaan 8 C-luokan purkausta, joista suurin osa tässä samassa ryhmässä. Pilkkuryhmä onkin luokiteltu magneettiselta rakenteeltaan beeta–gamma–deltaksi. Toinen alue AR 14248, jonka magneettinen rakenne on beeta–gamma, oli sen sijaan rauhallinen. Loput pilkkuryhmistä ovat joko alfa tai beeta rakenteisia.

Aurinkotuulen nopeus on ollut laskusuunnassa, päätyen noin 400 km/s. Sen jälkeen se on kuitenkin noussut ja nyt sen nopeus on noin 470 km/s. IMF-kenttä on ollut heikko, noin 2–5 nT ja sen suunta on ollut enimmäkseen neutraali.

Tänään odotetaan Maata kohti tulevien CME-pilvien alkavan vaikuttaa niin lähiavaruuden avaruussäähän kuin Maan magneettikenttään. Saapuvia CME-pilviä on useampia, joten lähivuorokausina on odotettavissa jonkin verran magneettista rauhattomuutta.

Ennuste

Yö 17./18. Revontulet ovat todennäköisiä Lapista Pohjois-Suomeen alueella ja Keski-Suomessa ne ovat mahdollisia. Kirkkaimmat tule nähtäneen aamupuolella yötä. Etelämpänä niitä tuskin nähdään, vaikkakin niiden näkymistä ei voi poissulkea.

Yö 18./19. Magneettiselle myrkylle on pieni mahdollisuus, vaikka sitä ei varsinaisesti ennustetakkaan. Revontulet ovat todennäköisiä Lapista Keski-Suomeen ja Etelä-Suomessa ne ovat mahdollisia, ei kuitenkaan etelärannikolla, jossa niitä tuskin nähdään.

Yö 19./20. Magneettinen rauhattomuus on tässä vaiheessa jo palautunut normaalitilaan ja revontulet ovat todennäköisi Lapissa. Pohjois-Suomessa ne ovat mahdollisia mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään.

 

 

Revontuliennuste 14. – 17.10.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalainen viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Aktiivisuus on ollut seurausta erityisesti pilkkualueella AR 14246 (beeta–gamma–delta) tapahtuneista flarepurkauksista. Ensimmäinen niistä, voimakkuudeltaan M1.9 saavutti maksiminsa kello 5.26 UTC. M2.7 kello 9.19 UTC ja M1.2 kello 13.18 UTC. 

Nämä revontulet tallentuivat Tampereen Ursan revontulikameraan 11./12. välisenä yönä. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

Ensimmäinen ja viimeinen purkaus aiheuttivat myös CME-purkaukset, joista jälkimmäiseen liittyi tyypin II radiosweeppaus. Nopeudeksi mitattiin 570 km/s ja mallinnukset laskevat CME-pilven saapuvan maapallon kiertoradalle perjantaina (17.10.) illalla. Ennusteeseen liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia ja todennäköisesti CME saapuu aikaisemmin.  Tähän liittyy se, että aikaisemmat (13.10. lähteneet) CME-pilvet saapunevat 15. ja 16. vuorokausien aikana.

Aurinkotuuli on ollut suhteellisen nopeaa (n. 700 km/s), joka johtuu korona-aukon (CH HSS) nopeasta virtauksesta. Virtauksen fii-kulma on olut negatiivisella sektorilla. IMF-kentän suunta on vaihdellut mutta suurimman osan ajasta se on ollut neutraali tai kohti pohjoista.

Maapallon magneettikentässä ilmeni G1-luokan myrsky 13.10. aamupuolella ja sen jälkeen magneettikenttä on ollut rauhattomassa tilassa ja tämän rauhattomuuden ajatellaan jatkuvan. G1-luokan magneettisen myrskyn todennäköisyys on kohtalainen vielä tänään ja huomisen aikana, mutta todennäköisesti G1-luokan myrsky syntyy 16.10. iltana.

Samaan aikaan on olemassa (~10 %) mahdollisuus pienelle (S1) säteilymyrskylle, joka johtuu energisten protonien (>10 MeV) määrän kasvusta. Tämän lisäksi on odotettavissa kohtalaisen voimakkaita (R1–R2) radiokelien häiriöitä koko ennustejakson ajan ja voimakkaita (> R3) radiokelin huononemiselle ennustetaan 10 % todennäköisyyttä. Nämä johtunevat pilkkuryhmän 4246 edelleen jatkuvasta ja todennäköisestä jatkumisesta.

Ennuste

Yö 14./15. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa. Pohjois-Suomessa niiden mahdollisuus on pieni ja etelämpänä niitä tuskin nähdään.

Yö 15./16. Revontulet ovat mahdollisia Etelä-Suomen leveydelle asti aamupuolella yötä. Etelärannikolla niiden näkyminen ei ole pois suljettu mahdollisuus, mutta todennäköisiä ne eivät ole.

Yö 16./17. Revontulet koko maassa ovat todennäköisiä jo iltayöstä alkaen. Lapissa ne todennäköisesti ilmaantuvat osittain etelänpuolen taivaalle, korona on odotettavissa Pohjois-Suomessa ja Keski- ja Etelä-Suomessa niitä nähtäneen korkealla taivaalla. Etelärannikolla ne ovat myös todennäköisiä, vaikkakin niiden kirkkaus ei aivan huippuluokkaa saavutakaan.

Kuu on viimeisessä neljänneksessään 15.10. joten se kohoaa taivaalle aamupuolella yötä. Sen matala korkeus ei kuitenkaan pilaa revontulien näkymistä.

 

Revontuliennuste 11. – 14.10.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana matalla tasolla. Ainoastaan heikkoa C-luokan flare-toimintaa havaittiin. Pilkkualue 4248 on tyypiltään beeta–gamma, mutta ei ole tuottanut merkittäviä tapahtumia. Muut pilkkualueet (5) ovat beeta- tai alfatyyppiä  eikä niille ennusteta merkittävää aktiivisuutta.

Aurinkotuuli on ollut keskimääräistä, nopeuden vaihdellessa 300 – 400 km/s välillä. IMF-kentän suunta on ollut enimmäkseen etelään.

Maapallon geomagneettinen kenttä on ollut rauhallinen. Tilanne on kuitenkin hieman muuttumassa, sillä maapallo kohtaa korona-aukon, jonka polaarisuus on negatiivinen. Näin syyskaudella se ei kuitenkaan aiheuta sinällään kovinkaan merkittävää magneettisen rauhattomuuden kasvua. Se kuitenkin työntää edellään CIR-virtausta, joka on turbulenttinen ja sen magneettikenttä on kaoottinen. Virtauksen tiheys on myös suurempi, joten magneettisten häiriöiden mahdollisuus on olemassa lähivuorokauden aikana.

Ennuste

Yö 11./12. Maan magneettikenttää ennustetaan kehittyvän voimakas magneettinen häiriö, eikä heikon magneettisen myrskynkään (G1) mahdollisuutta ole poissuljettu. Revontulet ovat mahdillisia heti illan pimennyttyä Lapissa ja Pohjois-Suomessa, jonkinlainen mahdollisuus revontulille on myös Keski-Suomessa, jossa revontulia näkyy kuitenkin todennäköisemmin vasta puolen yön jälkeen. Tällöin myös Etelä-Suomessa revontulet ovat mahdollisia, etelärannikolla niitä tuskin nähdään.

Yö 12. /13. Magneettinen rauhattomuus jatkuu koko edeltävän päivän ja illan pimetessä sen odotetaan kehittyvät magneettiseksi myrskyksi (G1). Jos tämä toteutuu, revontulia nähtäneen koko massa. Lapissa niiden voidaan odottaa olevan hyvin aktiivisia ja kirkkaita, etelämpänä jonkin verran rauhallisempia.

Yö 13./14. Edellisten vuorokausien magneettikentän rauhattomuus jatkunee kuitenkin vaimeten. Yö muodostunee tavanomaiseksi, jolloin revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulet eivät ole todennäköisiä, ellei lähitunteina Auringossa tapahdu voimakasta CME- tai flarepurkausta.

 

Revontuliennuste 8. – 11.10.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden ajan melko vähäistä. Pilkkualueita on seitsemän, joista vain yksi, AR14236, on tyypiltään beeta–gamma. Loput ovat joko alfa- tai beetatyyppiä. Pilkkualueiden suhteellisen yksinkertaiset magneettiset rakenteet näkyivät myös flarepurkausten voimakkuuksissa ja määrässä. Vain kaksi C-luokan flarepurkausta havaittiin: alueella 4236 kello 11.29 UTC (C5.6) ja alueella 4233 kello 20.07 (C9.1). Tähän jälkimmäiseen liittyi heikko CME ja tyypin II radiosweepaus. Syntynyt CME on hidasliikkeinen ja sen suunta ei ole kohti maapalloa. Auringon aktiivisuudessa lähivuorokausina ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia tämä ennustejakson aikana.

 

Auringonpilkkujakson 25 pilkkuluvut ovat laskusuunnassa, maksimi on ollut vuosi sitten lokakuussa. Laskevalla rampilla yleensä nähdään voimakkaita flarepurkauksia ja niihin liittyviä ilmiöitä kuten CME-pilviä. Näin on ollut tälläkin kerralla, vaikka ei ehkä aivan niin montaa kertaa kuin olisi ollut odotettua. Toistaiseksi ei ole koettu äärimmäisen voimakkaita flarepurkauksia tällä pilkkujaksolla kuin muutaman kerran. Toistaiseksi viimeisi X-luokan purkaus oli kesäkuun 19. päivänä, jolloin purkauksen voimakkuus oli X1.9. Kuva SpaceweatherLive.com.

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on ollut nopeudeltaan hieman keskiarvoa nopeampaa (n. 400 km/s) ja keskimääräisen tiheää. Auringon korona-aukon polariteetti on ollut positiivinen. Tämä on näkynyt IMF-kentän Bz-komponentin eteläsuuntaisena, joskin aika heikkona kenttänä (maks. Bz= –6 nT).

Maapallon geosynkronisella radalla on mitattu suhteellisen suuria energisten elektronien määriä, maksimin ollessa yli 2 MeV elektroneille 10 500 pfu kello 17.20 UTC. Yli 10 MeV elektronien määrä on pitkäaikaisessa tausta-arvossaan.

Ennuste

Yö 8./9. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Pohjois-Suomen ja osin Keski-Suomen alueelle. Kirkkaimmat revontulet näkyvät puolen yön jälkeen. Keski-Suomen eteläosassa ja Etelä-Suomen pohjoisosassa revontulien mahdollisuus on hieman heikompi, mutta jos niitä näkyy, ne ovat yleensä himmeähköjä ja hyvin rauhallisia. Etelärannikolla revontulia tuskin nähdään.

Yöt 9./10. ja 10./11. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa, Etelä-Lapissa niiden mahdollisuus on pienempi ja jos jotain näkyy, niin revontulet ovat hyvin himmeitä.

 

 

Revontuliennuste 5. – 8.10.2025

Maapallon magneettikenttä on rauhoittumassa yli viikon kestäneestä aktiivisesta ja myrskyisästä tilasta. Magneettiset myrskyt aiheutuivat laaja korona-aukko, jonka polariteetti oli positiivinen. Lisäksi asiaan vaikutti Russell-McPherron -efekti, jolloin Maan ja Auringon magneettikentät kytkeytyvät toisiinsa tavallista helpommin tasauspäivien aikoihin. Näin syksyllä voimakkaimmat revontulet nähdään silloin, kun Auringon ekvaattoriseudun korona-aukon polariteetti on positiivinen ja keväällä polariteetin ollessa negatiivinen. Positiivinen polariteetti tarkoittaa sitä, että magneettivuon suunta on Auringosta poispäin ja negatiivinen sitä, että kenttä on kohti Aurinkoa. Tätä kirjoittaessani, kentän suunta on vaihtumassa positiivisesta negatiiviseksi.

Nämä revontulet näkyivät Tampereen Ursan tähtitornin länsikamerassa 29.9. päivän iltayöstä. Punaisia revontulia esiintyy säännöllisesti silloin, kun magneettinen myrsky on voimakas. Ne syntyvät hyvin korkealla haapi-atomien viritystilan purkautuessa. Kuva © Kari A. Kuure/ Tampereen Ursa ry.

 

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut kohtalaisen matalalla tasolla. Pilkkuryhmiä on kahdeksan, joista kaksi (4230 ja 4236) ovat tyypiltään beeta–gamma. Loput ovat alfa- tai beetatyyppiä. Beeta–gammaluokan pilkkuryhmä ovat aina potentiaalisia voimakkaiden flarepurkausten syntypaikkoja, joskin niiden ilmaantuminen ei ole mitenkään varmaa. Molemmille pilkkualueelle ennustetaan 5 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkauksia ja energisiä protoneita. Todennäköisyys on hieman taustaa korkeampi, mutta ei vielä mitenkään korkea tai että purkaukset olisivat todennäköistä.

Aurinkotuulen nopeus on hidastumassa, vaikka se onkin vielä hieman nopeampaa kuin keskimääräisesti. Tätä kirjoittaessani nopeus on 551 km/s. Aurinkotuulen tiheys on ollut hyvin vähäinen korona-aukon kohdistuessa kohti Maata. Tiheys on ollut alle yksi hiukkasta kuutio settimetrissä, kun ”normaali tilanteessa” niitä on 2 – 5 p/cm³. Tilanne tässä suhteessa ei tule muuttumaan tämä ennustejakson aikana.

Maapallon kohtaaman IMF-kentän suunta on ollut keskimäärin muutaman nanoTeslan verran etelään, joskin vähemmässä määrin myös pohjoissuunnan tiloja on esiintynyt. Eilen kello 17.12 aikaan havaittiin halo(II) -luokan CME-purkaus. Se on hidas ja sillä ei odoteta olevan kovinkaan suurta vaikutusta maapallon magneettikentän tilaan muutaman vuorokauden kuluttua. Sen sijaan 2.10. kello 23.36 UTC aikaan lähtenyt CME saapuu Maan tuntumaan SWPC:n WSA-ENLIL-mallinnuksen mukaan 7.10. päivän iltana, jolloin hiukkastiheys kohonnee yli 10 p/cm³ lukemaan. Näin tiheän CME-saapuessa, sillä voi olla jo merkittäviä vaikutuksia 7./8. yön maapallon magneettiseen tilaan. Vaikutus kuitenkin riippuu IMF:n ja CME:n omasta magneettikenttien suunnista.

Ennuste

Yöt 5./6. ja 6./7. Revontulet ovat mahdollisia ja jopa todennäköisiä Lapista Pohjois-Suomen alueella. Keski-Suomessa ne ovat mahdollisia ja Etelä-Suomessa niiden mahdollisuus on pieni. Etelärannikolla revontulia tuskin nähdään.

Yö 7./8. Revontulet ovat mahdollisia laaja-alaisesti aina Etelä-Suomen leveydelle asti. Iltayöstä myös etelärannikolla on jonkinlainen mahdollisuus nähdä revontulia. Jos CME-pilvi saapuu ennusteen mukaisesti, tilanne alkaa purkautua jo aamupuolella yötä ja revontulet himmenevät jo ennen aamun sarastusta. Vain Lapissa ja Pohjois-Suomessa voidaan odottaa revontulien näkyvän aamuhämärään asti.

 

Revontuliennuste 2. – 5.10.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaisen voimakasta. Auringonpilkkuryhmät ovat tuottaneet useita M-luokan flarepurkauksia kolmen viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Syyskuun 30. päivänä kello 9.36 havaittiin CME, jonka suunta vie kuitenkin sen maapallon ohi.

Nämä revontulet tallentuivat TU:n pohjoiskameraan keskiviikkoaamuna kello 3.32.Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

Aurinkotuuli on ollut hyvinkin nopeaa viimeisen vuorokauden aikana. Huippunopeus oli 880 km/s (1.10. kello 17.00 UTC) ja tälläkin hetkellä nopeus on yli 700 km/s. Aurinkotuulen tiheys on ollut hyvin pieni, vain noin 1 p/cm3. Näin nopea ja harva aurinkotuuli on seurausta korona-aukosta, joka on suoraan Maan kohdalla.

Geomagneettinen myrsky jatkuu ennusteen mukaan vielä tänään ainakin iltaan asti ja ensiyön aikana magneettikenttä on vielä voimakkaasti aktiivisessa tilassa. Seuraavina öinä aktiivisuus on laantumaan päin mutta pysyttelee kuitenkin kohtalaisen aktiivisena.

Ennuste

Yö 2./3. Revontulet ovat mahdollisia hyvin laajalti. Vaikka magneettista myrskyä ei tälle yölle ole ennustettukaan, aktiivisia revontulia on mahdollisuus nähdä Etelä-Suomen alueella asti. Etelärannikolla revontulien mahdollisuus on kuitenkin hyvin pieni.

Yö 3./4. Revontuliaktiivisuus on edelleen korkea. Etenkin iltayöstä revontulia on mahdollisuus nähdä edelleen Etelä-Suomen alueellakin, vaikka ne eivät enää ole kovinkaan kirkkaita.  Keski-Suomessa niiden näkyminen on selvästi todennäköisempää.

Yö 4./5. Tämä yö on vaikeasti ennustettavissa. Todennäköisesti revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa mutta Keski- ja Etelä-Suomessa niiden näkyminen ei ole todennäköistä.

 

 

Revontuliennuste 30.9. – 3.10.2025

Viimeyönä nähtiin todella hienot revontulet, jotka johtuivat hitaan ja heikon CME:n kohtaamisesta. Pilven magneettikentän suunta oli B_z= –13 nT. CME ei olisi yksistään aiheuttanut ainakaan näyttäviä revontulia mutta siihen liittyi Russell-McPherron -efektinä tunnettu Maan ja Auringon magneettikenttien geometriasta johtuva revontuliherkkyys tasauspäivien läheisyydessä. Taivaanvahtiin on tehty raportteja revontulista tätä kirjoittaessani jo hyvin runsaasti.

Lähes kokotaivaan revontulet tallentuivat Tampereen Ursan sääkameroihin. Tämä kuva on koilliskamerasta. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

Auringossa on 12 pilkkuryhmää, joista kolme on beeta–gamma -luokkaan kuuluvia. Beeta–gamma -luokan pilkkuryhmät ovat yleensä aktiivisia ja ne tuottavat hyvin usein M-luokan tai silloin tällöin myös X-luokan flarepurkauksia. Näin tapahtui myös eilen, kaksi kolmesta M-luokan flaresta tapahtui beeta–gamma -luokan pilkkuryhmässä. Yksi M-luokan flarepurkaus tapahtui beetaluokan pilkkuryhmässä.

Auringon ekvaattorilla on pienehkö korona-aukko, joka aiheuttama nopea aurinkotuuli saavuttaa Maan lokakuun 2. päivän aikana.

Ennuste

Yöt 30./1. ja 1./2. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomen leveydelle asti, joskin Keski-Suomessa on jonkinlainen mahdollisuus nähdä revontulia. Etelämpänä niitä tuskin nähdään.

Yö 2./3. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa. Pohjois-Suomessa niiden mahdollisuus on pieni mutta etelämpänä revontulien mahdollisuus näyttäsi olevan lähes olematon.