Viimeyönä nähtiin todella hienot revontulet, jotka johtuivat hitaan ja heikon CME:n kohtaamisesta. Pilven magneettikentän suunta oli Bz= –13 nT. CME ei olisi yksistään aiheuttanut ainakaan näyttäviä revontulia mutta siihen liittyi Russell-McPherron -efektinä tunnettu Maan ja Auringon magneettikenttien geometriasta johtuva revontuliherkkyys tasauspäivien läheisyydessä. Taivaanvahtiin on tehty raportteja revontulista tätä kirjoittaessani jo hyvin runsaasti.
 |
| Lähes kokotaivaan revontulet tallentuivat Tampereen Ursan sääkameroihin. Tämä kuva on koilliskamerasta. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry. |
Auringossa on 12 pilkkuryhmää, joista kolme on beeta–gamma -luokkaan kuuluvia. Beeta–gamma -luokan pilkkuryhmät ovat yleensä aktiivisia ja ne tuottavat hyvin usein M-luokan tai silloin tällöin myös X-luokan flarepurkauksia. Näin tapahtui myös eilen, kaksi kolmesta M-luokan flaresta tapahtui beeta–gamma -luokan pilkkuryhmässä. Yksi M-luokan flarepurkaus tapahtui beetaluokan pilkkuryhmässä.
Auringon ekvaattorilla on pienehkö korona-aukko, joka
aiheuttama nopea aurinkotuuli saavuttaa Maan lokakuun 2. päivän aikana.
Ennuste
Yöt 30./1. ja 1./2. Revontulet ovat mahdollisia
Pohjois-Suomen leveydelle asti, joskin Keski-Suomessa on jonkinlainen
mahdollisuus nähdä revontulia. Etelämpänä niitä tuskin nähdään.
Yö 2./3. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa.
Pohjois-Suomessa niiden mahdollisuus on pieni mutta etelämpänä revontulien
mahdollisuus näyttäsi olevan lähes olematon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida kunhan pysyt aiheessa. Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Toimituksen kelvottomiksi katsomat viestit saavat arvoisensa lopun.