Maapallon magneettikenttä on rauhoittumassa yli viikon kestäneestä aktiivisesta ja myrskyisästä tilasta. Magneettiset myrskyt aiheutuivat laaja korona-aukko, jonka polariteetti oli positiivinen. Lisäksi asiaan vaikutti Russell-McPherron -efekti, jolloin Maan ja Auringon magneettikentät kytkeytyvät toisiinsa tavallista helpommin tasauspäivien aikoihin. Näin syksyllä voimakkaimmat revontulet nähdään silloin, kun Auringon ekvaattoriseudun korona-aukon polariteetti on positiivinen ja keväällä polariteetin ollessa negatiivinen. Positiivinen polariteetti tarkoittaa sitä, että magneettivuon suunta on Auringosta poispäin ja negatiivinen sitä, että kenttä on kohti Aurinkoa. Tätä kirjoittaessani, kentän suunta on vaihtumassa positiivisesta negatiiviseksi.
 |
| Nämä revontulet näkyivät Tampereen Ursan tähtitornin länsikamerassa 29.9. päivän iltayöstä. Punaisia revontulia esiintyy säännöllisesti silloin, kun magneettinen myrsky on voimakas. Ne syntyvät hyvin korkealla haapi-atomien viritystilan purkautuessa. Kuva © Kari A. Kuure/ Tampereen Ursa ry. |
Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut kohtalaisen matalalla tasolla. Pilkkuryhmiä on kahdeksan, joista kaksi (4230 ja 4236) ovat tyypiltään beeta–gamma. Loput ovat alfa- tai beetatyyppiä. Beeta–gammaluokan pilkkuryhmä ovat aina potentiaalisia voimakkaiden flarepurkausten syntypaikkoja, joskin niiden ilmaantuminen ei ole mitenkään varmaa. Molemmille pilkkualueelle ennustetaan 5 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkauksia ja energisiä protoneita. Todennäköisyys on hieman taustaa korkeampi, mutta ei vielä mitenkään korkea tai että purkaukset olisivat todennäköistä.
Aurinkotuulen nopeus on hidastumassa, vaikka se onkin vielä hieman nopeampaa kuin keskimääräisesti. Tätä kirjoittaessani nopeus on 551 km/s. Aurinkotuulen tiheys on ollut hyvin vähäinen korona-aukon kohdistuessa kohti Maata. Tiheys on ollut alle yksi hiukkasta kuutio settimetrissä, kun ”normaali tilanteessa” niitä on 2 – 5 p/cm3. Tilanne tässä suhteessa ei tule muuttumaan tämä ennustejakson aikana.
Maapallon kohtaaman IMF-kentän suunta on ollut keskimäärin muutaman nanoTeslan verran etelään, joskin vähemmässä määrin myös pohjoissuunnan tiloja on esiintynyt. Eilen kello 17.12 aikaan havaittiin halo(II) -luokan CME-purkaus. Se on hidas ja sillä ei odoteta olevan kovinkaan suurta vaikutusta maapallon magneettikentän tilaan muutaman vuorokauden kuluttua. Sen sijaan 2.10. kello 23.36 UTC aikaan lähtenyt CME saapuu Maan tuntumaan SWPC:n WSA-ENLIL-mallinnuksen mukaan 7.10. päivän iltana, jolloin hiukkastiheys kohonnee yli 10 p/cm3 lukemaan. Näin tiheän CME-saapuessa, sillä voi olla jo merkittäviä vaikutuksia 7./8. yön maapallon magneettiseen tilaan. Vaikutus kuitenkin riippuu IMF:n ja CME:n omasta magneettikenttien suunnista.
Ennuste
Yöt 5./6. ja 6./7. Revontulet ovat mahdollisia ja jopa todennäköisiä Lapista Pohjois-Suomen alueella. Keski-Suomessa ne ovat mahdollisia ja Etelä-Suomessa niiden mahdollisuus on pieni. Etelärannikolla revontulia tuskin nähdään.
Yö 7./8. Revontulet ovat mahdollisia laaja-alaisesti aina Etelä-Suomen leveydelle asti. Iltayöstä myös etelärannikolla on jonkinlainen mahdollisuus nähdä revontulia. Jos CME-pilvi saapuu ennusteen mukaisesti, tilanne alkaa purkautua jo aamupuolella yötä ja revontulet himmenevät jo ennen aamun sarastusta. Vain Lapissa ja Pohjois-Suomessa voidaan odottaa revontulien näkyvän aamuhämärään asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida kunhan pysyt aiheessa. Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Toimituksen kelvottomiksi katsomat viestit saavat arvoisensa lopun.