Revontuliennuste 23. – 26.1.2025

Auringon aktiivisuus on pysytellyt kohtuullisella tasolla viime vuorokaudet. Pientä aktiivisuuden lisäystä on ollut havaittavissa, sillä 22.1. kello 11.24 UTC aikaan havaittiin flarepurkaus, joka aiheutti myös Maata kohti lähteneet kaksi CME-pilveä. Niiden yhdistelmän odotetaan kohtaavan maapallon magneettikentän varhain 25.1. vuorokauden puolella. Kuten aina, tämänkin ajoitus perustuu alustaviin havaintoihin heti purkauksen jälkeen, joten saapumisaika ei välttämättä ole kovinkaan tarkka. CMEn vaikutus lähiavaruuden avaruussäähän on kuitenkin todennäköisin yön 24./25. ja seuraavan päivän aikana.

Aurinkotuuli on edelleen harvaa, mutta tämän ennustejakson aikana sen tilassa tapahtuneen muutosta normaaliin suuntaan: hiukkastiheys on kasvussa ja tuulen nopeus on hieman hidastunut. Muutokset vaikutuksiltaan eivät vielä ole merkittäviä.

Merkittävä muutos on tapahtunut Maan geosynkronisella radalla tehdyissä energisten (>2 MeV) elektronien määrässä. Niiden määrä saavutti 1 500 pfu eilen kello 17.05 UTC. Ennusteen mukaan tulevina vuorokausina elektronien määrä jatkaa edelleen kasvuaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että revontuliherkkyys on merkittävästi suurempi kuin aikaisempina vuorokausina.

Energisten (>10 MeV) protonien määrä on sen sijaan pysytellyt tausta-arvossaan, mutta nämäkin voivat saavuttaa S1-luokan säteilymyrskyn tämän ennustejakson aikana. Protonien määrän kasvu johtaa ennen kaikkea ionosfäärin ionisaation ja radiokelien muutoksiin.

Maapallon geomagneettinen kenttä on ollut viime aikoina rauhallinen. Tilanne jatkunee muuttumattomana vielä jonkin aikaa, mutta 24.1. vuorokauden jälkipuoliskolla tilanne on muuttumassa. Kentän rauhallisuus on muuttumassa rauhattomaksi ja myöhemmin aktiiviseksi saapuvien CME-pilvien vaikutuksesta. Aamuyölle 25.1. on ennustettu G1-luokan geomagneettista myrskyä, joka kuitenkin laantunee seuraavan vuorokauden kuluessa.

Ennuste

Yö 23./24. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa. Jos niitä on näkyvissä, niin ne ovat hyvin rauhallisia vöitä ja kaaria. Niissä voi satunnaisesti esiintyä tavanomaista voimakkaampaa säteiden muodostumista. Etelä-Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulien mahdollisuus on merkittävästi pienempi ja etelämpänä niitä tuskin nähdään.

Yö 24./25. Saapuvien CME-pilvien vaikutukset alkavat tuntua jo illan avaruussäässä ja geomagneettisen kentän tilassa. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomesta Lappiin illan aikana ja niitä nähtäneen aamupuolella yötä. Aivan aamun tunteina G1-luokan geomagneettinen myrsky on mahdollinen. Myrskyn aikana revontulien näkyminen on mahdollista koko maassa. Myrsky jatkunee aamupäivään asti, joten jos sää on selkeä, niin niitä nähtäneen aivan aamuhämärään asti.

Yö 25./26. Edellisen yön ja päivän magneettinen myrsky jättää magneettikentän rauhattomaan tilaan. Tämä tarkoittaa sitä, että revontulet ovat mahdollisia laajalla alueella Keski-Suomesta Lappiin. Etelä-Suomen pohjoisosassa on vielä melko hyvä mahdollisuus bongata revontulia etenkin iltayöstä.

Ennustettu CME-pilvi on hidas. Tämä mahdollistaa pilven saapumisen ajankohdan siirtyvän myöhäisemmäksi kuin mitä yllä olevan ennusteen tekemisessä on otaksuttu. Jos pilvien saapuminen viivästyy, silloin varsinainen revontuliyö on 25./26. Näin ollen revontulien ilmaantumista taivaalla on syytä seurata revontulikameroista niin Lapissa kuin etelämpänäkin.

 

 

 

Revontuliennuste 20. – 23.1.2024

Auringon aktiivisuus on olut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana kohtalaista. Aktiivisia pilkkualueita on ollut kahdeksan, joista AR 13961 luokiteltiin beeta–gamma–deltaksi. Alue on aktiivinen ja sille ennustetaan 10 % mahdollisuutta tuottaa X-luokan flare lähiaikoina. Toinen aktiivinen pilkkuryhmä on AR 13964, joka on luokiteltu beeta–gammaksi. Se tuotti voimakkaan M2-luokkan flarepurkauksen eilen kello 3.32 UTC. Purkaus ei aiheuttanut ainakaan suurempaa CME-purkausta.

Nämä revontulet nähtiin Tampereella 19.1.2025 päivän iltana. Revontulet olivat suhteellisen kirkaat ja ehkä kirkkaimmat muutamaan viikkoon. Revontulia näky koko yön aina aamun tunneille asti, joskin näitä himmeämpinä. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa.

 

Aurinkotuuli on ollut keskimääräistä nopeampaan, eilen suurin mitattu nopeus oli 540 km/s kello 21.49 UTC aikaan. IMF-kenttä oli myös suhteellisen aktiivinen, sillä sen etelänsuuntainen komponentti saavutti lukeman B_z= –7 nT.

Auringon aktiivisuuden ennustetaan jatkuva suunnilleen samanlaisena kuin aikaisemminkin. Maapalloa kohti ei ole tulossa merkittäviä CME-pilviä ja seuraava maapallon kohtaama aurinkotuulen tihentymä saapuu tämän ennustejakson lopulla. Näin ollen lähiavaruuden avaruussää pysyttelee suunnilleen samanlaisena kuin viimevuorokausina se on ollut. Kun ulkoisiä häiriölähteitä ei ole, niin maapallon magnetosfäärinkin ennustetaan pysyttelevän tavanomaisen aktiivisena.

Ennuste

Oleellisia muutoksia revontulien esiintymiseen ei ole odotettavissa.

Yöt 20./21., 21./22. ja 22./23. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja jossain määrin myös Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa on pieni mahdollisuus himmeille revontulille jonakin yönä. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään, jos jonkinlaista muutosta avaruussäässä ei tapahdu.

 

 

Revontuliennuste 17. – 20.1.2025

Auringon aktiivisuus on ollut suhteellisen matalalla tasolla viime vuorokausina. Uudet auringonpilkkuryhmät ovat ilmaantuneet pohjoiselle pallonpuoliskolle, mikä on ollut jossain määrin odotettuakin. Tähän asti suurin osa Auringon aktiivisuudesta ja flare- ja CME-purkauksista on tapahtunut eteläisellä pallonpuoliskolla. Jos pohjoisen pallonpuoliskon hallitsevuus jatkuu, saamme varmaan nähdä toisen aktiivisuushuipun lähikuukausina. Viimeisten auringonpilkkujaksojen aktiivisuumaksimit ovat olleet kaksiosaisia: maksimi on saavutettu ensin eteläisellä pallonpuoliskolla ja sen jälkeen pohjoisella pallonpuoliskolla. Ehkä näin on myös tämän maksimin aikana.

Nämä revontulet näkuivät Tamperen Ursan revontulikameralle 17.1. yön aamun tunteina. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa.

 

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on ollut harvaa, mutta keskimääräistä nopeampaa. Tämä vuorokauden puolella Maata kohti tulleet aurinkotuulen hiukkaset ovat kuljettaneet lisäenergiaa erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolle maksimissaan 57 GW teholla. Tämä näkyi myös himmeinä revontulina jopa Tampereella.

Aurinkotuuli pysyttelee seuraavat vuorokaudet edelleen lähes muuttumattomana. Tämä tarkoittaa rauhallisia geomagneettisia olosuhteita ja ennustettu Kp-indeksi pysyttelee lukeman 3 alapuolella.

Ennuste

Yöt 17./18., 18./19. ja 19./20. ovat tavanomaisia. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja jossain määrin myös Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa niiden todennäköisyys on pieni, mutta jonakin yönä niiden näkyminen ei ole mahdotonta. Etelä-Suomessa voi kameroissa näkyä ajoittain lievä viherrystä pohjoisen taivaalla, mutta paljain silmin revontulien näkyminen tuskin on mahdollista.

 

 

Revontuliennuste 14. – 17.1.2025

Auringon aktiivisuus on ollut jo hieman pitempään rauhallisessa vaiheessa. Pilkkualueita on kahdeksan mutta vain yksi on hieman aktiivisena pidettävä beeta–gamma -luokkaa. Loput ovat beeta tai alfa -luokkaan kuuluvia ja niiden todennäköisyys tuottaa merkittäviä ja Maahan asti vaikuttavia ilmiöitä on vähäinen.

Avaruussää planeettamme lähistöllä tulee olemaan myös hyvin vakaassa tilassa, sillä aurinkotuulessa on tällä hetkellä vain yksi tihentymä ja se vaikuttaa lähiavaruuteen vasta vajaan parin viikon kuluttua. Sitä ennen planeettamme kohtaama aurinkotuuli on tiheydeltään hyvin harvaa, joskin nopeus on hieman keskiarvoa nopeampaa. Pitkäaikainen ennuste kertookin Maan magneettikentän pysyttelevän rauhallisena aina helmikuun alkuun asti.

Ennuste

Yöt 14./15., 15./16. ja 16./17. tulevat olemaan hyvinkin rauhallisia. Kp-indeksin ennuste pysyttelee tasaisesti lukemissa 2 – 3-, joten rauhalliset revontulet ovat todennäköisiä Lapissa. Pohjois-Suomessa revontulien mahdollisuus on tavanomainen, siis himmeitä revontulia voi näkyä yhtenä yönä tällä ennustejaksolla. Keski-Suomesta etelään revontulia tuskin nähdään.

Revontuliennuste 11. – 14.1.2025

Auringon aktiivisuus on ollut matalalla tasolla viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Ainoastaan C-luokan flarepurkauksia on havaittu eikä mitään merkittävää CME-pilveä ole tulossa kohti Maata. Aktiivisuusennuste kertoo hieman aktiivisemmasta Auringosta lähivuorokausina ja pieni mahdollisuus (~10 %) on jopa X-luokan flarepurkaukselle. Toteutuuko ennuste, riippuu paljolti siitä miten aktiiviset pilkkualueet kehittyvät.

Maapallon geomagneettinen kenttä on yhtä lailla ollut hyvin rauhallinen, eikä tähän odoteta kovinkaan suuri muutoksia tämän ennustejakson aikana.

Ennuste

Yö 11./12. on suhteellisen rauhallinen revontuliyö Lapissa. Revontulet ovat todennäköisempiä iltayöstä, sillä aamupuoli yöstä on selvästi rauhallisempi. Iltayöstä myös Pohjois-Suomessa on pieni mahdollisuus revontulille. Keski-Suomesta etelään revontulia tuskin nähdään.

Yöt 12./13. ja 13./14. ovat ensimmäistä yötä rauhallisempia. Pohjois-Lapissa revontulet ovat mahdollisia, mutta jo Etelä-Lapissa niiden todennäköisyys on pieni. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

 

 

Revontuliennuste 8. – 11.1.2025

Tällä hetkellä maapallon kohtaama aurinkotuuli on tiheydeltään vähäistä ja hieman keskimääräistä nopeampaa. Tilanteeseen ei näyttäisi olevan tulossa muutosta tämän ennustejakson aikana. Seuraavalla jaksolla on odotettavissa muutos heikohkon CME-pilven saapuessa planeettamme magneettikenttään (jos ajoitus on oikea). Muutos on todennäköinen myös sen johdosta, että silloin maapallo kohtaa aurinkotuulen tihentymän (Parkerin spiraali) ja IMF-kentän suunta kääntyy kohti pohjoista.

Auringossa on tällä hetkellä kahdeksan numeroitua pilkkuryhmää, joista AR 13947 on edelleen aktiivisin. Se on luokiteltu magneettisesti kuuluvaksi beeta–gamma–deltaksi, joten sillä on jonkinmoiset mahdollisuudet tuottaa voimakkaita flarepurkauksia. 

Flarepurkaukseen liittyy aina nopeiden protonien purske, joka saavuttaa Maan ionosfäärin noin 20 minuutissa. Aktiivinen pilkkuryhmä voi tuottaa vastaavan protonipurskeen myös ilman flarepurkausta (protoni-ilmiö), joskin jonkin verran heikompana. Olipa saapuvan protonipurskeen syy kumpi tahansa, niin se lisää ionosfäärin ionisoitumista ja se havaitaan VHF ja HF-radiotaajuuksien häiriöinä ja yhteyskatkoksina yleensä niillä alueilla, jotka sattuvat olemaan kohti Aurinkoa. Näin (pohjoisen) talvella radiohäiriöt ovat yleisempiä myös Etelämantereella ja kesäisin pohjoisnavan läheisyydessä. Tätä kirjoittaessani protonivuo on tausta-arvossaan ja merkittäviä radiohäiriöitä ei esiinny.

Ennuste

Yöt 8./9., 9./10. ja 10./11. ovat kaikki rauhallisia. Revontulet ovat mahdollisia ensimmäisenä yönä koko Lapissa ja seuraavina todennäköisesti vain Pohjois-Lapissa. Ne eivät muodostu kovinkaan kirkkaaksi, vaan ovat pikemminkin rauhallisia vöitä ja ajoittain rauhallisia kaaria. Pohjois-Suomesta etelärannikolle revontulien mahdollisuus hyvin pieni tai lähes olematon.

 

Revontuliennuste 5. – 8.1.2025

Auringossa on 13 pilkkuryhmää, joista yksi on luokiteltu beeta–gamma–deltaksi ja kaksi beeta–gammaksi. Loput ovat joko alfa- tai beetaluokan pilkkuryhmiä. Pilkkuryhmä AR 13947 on ollut aktiivisin ja se on tuottanut viimevuorokausia useamman M- ja X-luokan flarepurkauksen. Voimakkain purkauksista oli eilen kello 12.48 UTC aikaan tapahtunut X1,8 -luokan flare. Purkaukset eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet CME-purkauksia ja purkausten vaikutus on jäänyt lähinnä paikallisesti esiintyneihin 20 MHz-taajuuksien radioliikennekatkosiin. 

Revontuli 3. tammikuuta kello 02.11. Suomen aikaa Tampereen pohjoisella taivaalla. Kuva © Tampereen Ursa /Kari A. Kuure.

 

Eilen kello 19.12 havaittiin halo(III)-CME, jonka purkaussuunta vie sen kuitenkin maapallon ohi. Laajenevan pilven kärki saattaa hipaista maapallon magneettikenttää 9.1. vuorokauden aikana, mutta sen vaikutukset jäänevät hyvin minimaalisiksi.

IMF-kentän suunta on keskimäärin kohti etelää, joten jonkinlainen revontuliherkkyys on olemassa. Lähivuorokausien aikana aurinkotuulen tiheys on kohtalaisen harvaa ja nopeus keskimääräistä nopeampaa. Olosuhteet eivät kuitenkaan ole kovinkaan otolliset ainakaan isompien revontulimyrskyjen esiintymiseen, pikemminkin mennään aika lähellä keskimääräistä revontulien esiintymistä.

Ennuste

Yö 5./6. on aktiivinen revontuliyö etenkin Lapissa. kirkkaimmat hetket koetaan hieman ennen keskiyötä mutta revontulia nähtäneen pitkälle aamupuolelle yötä. Pohjois-Suomessa ja Keski-Suomessa revontulet ovat mahdollisia vuorokauden vaihtuessa sen molemmin puolin. Etelä-Suomen pohjoisosassa on pieni mahdollisuus revontulille, mutta etelärannikolla niitä tuskin nähdään.

Yöt 6./7. ja 7./8. ovat edellistä yötä rauhallisempia. Revontulia nähtäneen Lapissa mutta etelämpänä niiden näkymisen mahdollisuus heikkenee sen mukaan mitä suurempi etäisyys on napapiirille. Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähdään.

 

 

 

Revontuliennuste 2. – 5.1.2025

Viime ennusteessa kerrottu CME-pilvi kohtasi maapallon magneettikentän 31.12. iltapäivällä. Se aiheutti välittömästi voimakkaan häiriötilan, jolloin Kp-indeksi kohosi ”hetkessä” lukemaan 4+. Niissä lukemissa indeksi pysytteli seuraavan päivän (1.1.) aamuun asti. Tämän jälkeen magneettinen myrsky voimistui, ollen indeksilukemissa G1 (Kp= 5+) ja iltapäivällä jopa G2 (Kp= 6+). Huippunsa myrskyn voimakkuus saavutti alkuillasta G4 (Kp= 8), jonka jälkeen se on hieman laantunut. 

Nämä himmeät revontulet näkyivät Tampereella hieman ennen kello 2 aamuyöllä tänään torstaina 2.1.2025. Tätä ennen taivas oli pilvessä koko magneettisen myrskyn ajan. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa.

 

Taivaanvahtiin on tehty runsaasti revontulihavaintoilmoituksia. Niihin liitettyjen kuvien mukaan nähdyt revontulet ovat olleet erittäin näyttäviä. Tampereella sää on ollut pilvinen koko magneettisen myrskyn ajan. Pilvipeitteeseen syntyi parin tunnin aukko vasta tänään (2.1.) noin kello 1 aikaan aamuyöstä, jolloin taivaalla näkyi himmeitä revontulia, jotka kuitenkin hiipuivat pois yön edetessä ja pilvisyyden palatessa ennen aamua.

Tätä kirjoittaessani Kp-indeksi on lukemassa 4+, joka on myrskyluokituksen alapuolella mutta magneettikenttä on edelleen hyvin rauhaton ja revontulien mahdollisuus koko maassa on kohtuullisen hyvä.

Voimakkaimman myrskyn aikana OVATION-mallin laskema magneettikenttään saapuneen lisäenergian kokonaisteho kummallakin pallonpuoliskolla oli noin 175 GW. Vertailunvuoksi, normaalitilanteessa teho on alle 20 GW. OVATION-mallissa lasketaan Lagrangen pisteessä L1 mitatun protonien ja elektronien määrän ja nopeuden perusteella ionosfääriin saapuvan energian teho, joka korreloi polaarisatelliittien (Defense Meteorological Satellite Program, DMSP) havaitsemien (UVI) neljän eri revontulityyppien voimakkuuden kanssa.

Auringon aktiivisuus on edelleen korkealla tasolla. Pilkkualueita on kymmenen, joista kolme on aktiivisia beeta–gamma -luokkaan kuuluvia. Näillä kolmella ryhmällä on jonkinlainen mahdollisuus tuottaa voimakkaita flare- ja niihin liittyviä CME-purkauksia. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana M-luokan purkauksia on ollut neljä, jotka kaikki on tapahtuneet AR13936 pilkkuryhmässä. Pilkkuryhmä on jo hieman regeneroitumassa ja voimakkaimmat flaret (X1,11 ja X1,59) se tuotti 29. ja 30. päivinä. Lisäksi pilkkuryhmä on kiertymässä länsireunan yli Auringon etäpuolelle.

SWPC:n ENLIL-mallissa on nähtävissä pienehkö CME-pilvi, joka saavuttaa maapallon magneettikentän 4.1. aamuyöstä tai aamusta. Sen ei kuitenkaan odoteta aiheuttavan merkittävää häiriötilaa kohdatessaan Maan magneettikentän. Tilanteen kehittymistä kuitenkin pitää seurata. NASAn mallinnuksessa tätä CME-pilveä ei näy.

IMF-kentän suunta on kääntymässä kohti etelää, joten seuraavien vuorokausien aikana on mahdollista, että pienemmätkin aurinkotuulen tiivistymät voivat saada aikaa jonkinlaista magneettista aktiivisuutta.

Ennuste

Yö 2./3. on edelleen aktiivinen. Revontulet ovat mahdollisia laajasti Keski-Suomesta Lappiin alueella ja pieni mahdollisuus niille on myös hieman etelämmässä. Aivan etelärannikolle tämä revontuliaktiivisuus ei kuitenkaan yllä.

Yö 3./4. on kuta kuinkin keskiarvoinen revontuliyö Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Revontulet sielläkään eivät ole erityisen voimakkaita tai aktiivisia, mutta niitä pitäisi kuitenkin näkyä. Etelämpänä niiden mahdollisuus on selvät pienempi.

Yö 4./5. on hyvin rauhallinen. Pohjois-Lapissa on pienehkö mahdollisuus revontulien näkymiselle, mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään.

 

 

 

Revontuliennuste 30.12.2024 – 2.1.2025

Eilen (29.12.2024) Auringon toiminta kehittyi varsin hurjaksi. Kaikkiaan 22 M-luokan flarepurkausta havaittiin. Niiden lisäksi yksi X1,1 -luokan flare, joka ei näillä tiedoilla ollut eruptiivinen (siis ei aiheuttanut CME-purkausta). X-luokan purkaus tapahtui kello 7.18 UTC aikaa mutta tuntia ennen havaittiin halo(II)CME, joka kuitenkin saattoi lähteä liikkeelle Auringon etäpuolelta eikä ole tulossa kohti Maata. SWPC on kuitenkin antanut varoituksen erittäin voimakkaasta (G3) magneettisesta myrskystä huomiselle (31.12.) päivälle. Myrsky näyttäisi jatkuva myös seuraavana päivänä (1.1.2025) mutta jo heikentyneenä G1 luokkaan.

Avaruussään tilanne on kuitenkin vaikeasti tulkittavissa ja etenkin SWPC:n ja NASA:n mallinnukset poikkeavat toisistaan merkittävästi. Molemmissa malleissa Maata kohti on tulossa CME, jonka vaikutusta ja tiheyttä vahvistaa aurinkotuulen tihentymä (Parkerin spiraali). Mutta saapumisajoissa on eroa. SWPC:n mukaan CME saapuisi 31. päivän aamun tunteina ja NASAN mukaan tämä tapahtuisi vasta noin vuorokautta myöhemmin 1.1. vuorokauden puolella.

Belgian Solar Influences Data Analysis Center (SIDC):n CACTUS-ohjelman mukaan CME pilvi lähti kello 6.12. UTC (29.12.2024) ja sen keskinopeus on noin 700 km/s. Tästä laskien CME-pilven saapuminen kestäisi vähintään noin 2,5 vuorokautta ja tästä laskien aikaisin mahdollinen saapumisajakohta asettuisi siis 31.12. vuorokauden iltaan. CME-pilven havaitseminen ja siitä tehtävät nopeusmittaukset ovat mahdollisia kuitenkin hyvin varhaisessa vaiheessa heti kohta purkauksen jälkeen, joten aivan tarkkoja nämä mittaukset eivät ole. Lisäksi CME-pilven nopeus saattaa muuttua jonkin verran matkan aikana ennen kaikkea IMF-kenttien vaikutuksesta. Ennuste siis pitää sisällään suurehkon epävarmuuden niin ajankohtien kuin tapahtumien voimakkuuden suhteen.

Ennuste

Yö 30./31. on rauhallinen, vasta aamun tunteina (SWPC:n mukaan) Saapuva CME aiheuttaa G1-luokan magneettisen myrskyn. Myrsky kuitenkin voimistuu ja päivän aikana se saavuttanee G3-luokan, jonka jälkeen iltaa kohti mentäessä myrsky laantuu jonkin verran. Revontulet ovat mahdollisia siis yön aamupuolella tai aamulla vielä ennen auringonnousua. Niitä nähtäneen koko maassa.

Yö 31./1. on hyvin aktiivinen. Magneettinen myrsky kiihtyy yön aikana G1-lukemaan illan pienen notkahduksen jälkeen, jolloin revontulet ovat mahdollisia koko maassa. Niitä nähtäneen aina aamuyön tunneille asti, jonka jälkeen geomagneettinen kenttä rauhoittuu hiljalleen.

Yö 1./2. voi olla edelleen aktiivinen revontuliyö. Vaikka magneettinen myrsky on heikentynyt merkittävästi, kenttä on edelleen hyvin rauhaton ja revontulia voidaan nähdä yön aikana melko laajalla alueella Lapista Keskisuomeen, ja ehkäpä myös Etelä-Suomen pohjoisosiin asti.

Tämä ennuste on laadittu SWPC:n ennusteen mukaan. Jos CME-pilven saapuminen tapahtuukin NASA:n mallinnuksen mukaan, niin silloin magneettinen myrsky revontulineen tapahtuu noin vuorokautta myöhemmin. Ja voihan olla, että varhaisvaiheen tietoja CME-purkauksesta on tulkittu väärin (sitäkin tapahtuu melko usein) ja CME-pilvi ei olekaan tulossa kohti, vaan poistuu Auringon etäpuolella kohti Aurinkokunnan ulko-osia. Mutta uudenvuoden juhlinnan lomassa voi aina vilkaista pohjoisen taivasta, se voi tarjota oman lisänsä rakettien ilotulitukseen.

Hyvää uuttavuotta!

 

 

Revontuliennuste 28. – 31.12.2024

Auringon aktiivisuus on edelleen hyvinkin voimakasta. Pilkkuryhmiä on 12, joista AR 13932 on edelleen luokiteltu magneettisesti beeta–gamma–deltaksi. Niinpä sille ennustetaankin 5 % X-luokan ja 35 % todennäköisyyttä M-luokan flarepurkauksia lähivuorokausina. Tämä pilkkualueen koko on yllättävän pieni mutta yksittäisiä pilkkuja siinä on 24. Neljä pilkkuryhmää on luokiteltu beeta–gammaksi, joilla myös on jonkinlainen todennäköisyys voimakkaisiin flarepurkauksiin.

Nämä revontulet eivät näkyneet paljain silmin, mutta tarttuivat Tampereen Ursan revontulikameraan tähtitornilla 28.12.2024 kello 01.47.53 Suomen aikaa. Tämän kaltaista toimintaa voidaan odottaa seuraavina öinä jos sää niiden näkymisen mahdollistaa. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa.

 

Maapallon lähiavaruudessa avaruussää on hieman muuttumassa. Viime vuorokausina aurinkotuuli on ollut suhteellisen harvaa mutta viime yönä ensimmäiset merkit aurinkotuulen tihentymän (Parkerin spiraali) kohtaamisesta on jo mitattu. IMF-kentän suunta on kääntynyt etelään, joskaan se ei ole kovin voimakas (n. –3 nT) mutta sekin osaltaan on lisäämässä revontuliherkkyyttä. Revontuliherkkyyshän näin keskellä talvea ei ole aivan syksyn ja kevään veroista.

Tällä hetkellä Maata kohti ei ole tulossa merkittäviä CME-pilviä, joten muutaman lähivuorokauden avaruussää on aika tavalla tavanomainen.

Ennuste

Yöt 28./29., 29. /30. ja 30./31. muodostuvat normaaleiksi. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä, lähinnä Keski-Suomessa revontulien todennäköisyys on jonkin verran pienempi kuin pohjoisessa ja aivan pienet mahdollisuudet ovat Etelä-Suomen pohjoisosassa (noin Tampereen leveydellä) silloin tällöin näkyville revontulille. Eteläisessä Suomessa on syytä seurata revontulikameroiden kuvia, joskin satunnaisesti näkyvät revontulet ovat yleensä kestoltaan vain muutaman minuutin mittaisia ja eikä niiden jatkostakaan oleva mitään takeita.