Auringon aktiivisuus on pysytellyt kohtuullisella tasolla viime vuorokaudet. Pientä aktiivisuuden lisäystä on ollut havaittavissa, sillä 22.1. kello 11.24 UTC aikaan havaittiin flarepurkaus, joka aiheutti myös Maata kohti lähteneet kaksi CME-pilveä. Niiden yhdistelmän odotetaan kohtaavan maapallon magneettikentän varhain 25.1. vuorokauden puolella. Kuten aina, tämänkin ajoitus perustuu alustaviin havaintoihin heti purkauksen jälkeen, joten saapumisaika ei välttämättä ole kovinkaan tarkka. CMEn vaikutus lähiavaruuden avaruussäähän on kuitenkin todennäköisin yön 24./25. ja seuraavan päivän aikana.
Aurinkotuuli on edelleen harvaa, mutta tämän ennustejakson aikana sen tilassa tapahtuneen muutosta normaaliin suuntaan: hiukkastiheys on kasvussa ja tuulen nopeus on hieman hidastunut. Muutokset vaikutuksiltaan eivät vielä ole merkittäviä.
Merkittävä muutos on tapahtunut Maan geosynkronisella radalla tehdyissä energisten (>2 MeV) elektronien määrässä. Niiden määrä saavutti 1 500 pfu eilen kello 17.05 UTC. Ennusteen mukaan tulevina vuorokausina elektronien määrä jatkaa edelleen kasvuaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että revontuliherkkyys on merkittävästi suurempi kuin aikaisempina vuorokausina.
Energisten (>10 MeV) protonien määrä on sen sijaan pysytellyt tausta-arvossaan, mutta nämäkin voivat saavuttaa S1-luokan säteilymyrskyn tämän ennustejakson aikana. Protonien määrän kasvu johtaa ennen kaikkea ionosfäärin ionisaation ja radiokelien muutoksiin.
Maapallon geomagneettinen kenttä on ollut viime aikoina rauhallinen. Tilanne jatkunee muuttumattomana vielä jonkin aikaa, mutta 24.1. vuorokauden jälkipuoliskolla tilanne on muuttumassa. Kentän rauhallisuus on muuttumassa rauhattomaksi ja myöhemmin aktiiviseksi saapuvien CME-pilvien vaikutuksesta. Aamuyölle 25.1. on ennustettu G1-luokan geomagneettista myrskyä, joka kuitenkin laantunee seuraavan vuorokauden kuluessa.
Ennuste
Yö 23./24. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa. Jos niitä on näkyvissä, niin ne ovat hyvin rauhallisia vöitä ja kaaria. Niissä voi satunnaisesti esiintyä tavanomaista voimakkaampaa säteiden muodostumista. Etelä-Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulien mahdollisuus on merkittävästi pienempi ja etelämpänä niitä tuskin nähdään.
Yö 24./25. Saapuvien CME-pilvien vaikutukset alkavat tuntua jo illan avaruussäässä ja geomagneettisen kentän tilassa. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomesta Lappiin illan aikana ja niitä nähtäneen aamupuolella yötä. Aivan aamun tunteina G1-luokan geomagneettinen myrsky on mahdollinen. Myrskyn aikana revontulien näkyminen on mahdollista koko maassa. Myrsky jatkunee aamupäivään asti, joten jos sää on selkeä, niin niitä nähtäneen aivan aamuhämärään asti.
Yö 25./26. Edellisen yön ja päivän magneettinen myrsky jättää magneettikentän rauhattomaan tilaan. Tämä tarkoittaa sitä, että revontulet ovat mahdollisia laajalla alueella Keski-Suomesta Lappiin. Etelä-Suomen pohjoisosassa on vielä melko hyvä mahdollisuus bongata revontulia etenkin iltayöstä.
Ennustettu CME-pilvi on hidas. Tämä mahdollistaa pilven saapumisen ajankohdan siirtyvän myöhäisemmäksi kuin mitä yllä olevan ennusteen tekemisessä on otaksuttu. Jos pilvien saapuminen viivästyy, silloin varsinainen revontuliyö on 25./26. Näin ollen revontulien ilmaantumista taivaalla on syytä seurata revontulikameroista niin Lapissa kuin etelämpänäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida kunhan pysyt aiheessa. Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Toimituksen kelvottomiksi katsomat viestit saavat arvoisensa lopun.