Auringon aktiivisuus on ollut suhteellisen matalalla tasolla viime vuorokausina. Uudet auringonpilkkuryhmät ovat ilmaantuneet pohjoiselle pallonpuoliskolle, mikä on ollut jossain määrin odotettuakin. Tähän asti suurin osa Auringon aktiivisuudesta ja flare- ja CME-purkauksista on tapahtunut eteläisellä pallonpuoliskolla. Jos pohjoisen pallonpuoliskon hallitsevuus jatkuu, saamme varmaan nähdä toisen aktiivisuushuipun lähikuukausina. Viimeisten auringonpilkkujaksojen aktiivisuumaksimit ovat olleet kaksiosaisia: maksimi on saavutettu ensin eteläisellä pallonpuoliskolla ja sen jälkeen pohjoisella pallonpuoliskolla. Ehkä näin on myös tämän maksimin aikana.
 |
| Nämä revontulet näkuivät Tamperen Ursan revontulikameralle 17.1. yön aamun tunteina. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa. |
Maapallon kohtaama aurinkotuuli on ollut harvaa, mutta keskimääräistä nopeampaa. Tämä vuorokauden puolella Maata kohti tulleet aurinkotuulen hiukkaset ovat kuljettaneet lisäenergiaa erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolle maksimissaan 57 GW teholla. Tämä näkyi myös himmeinä revontulina jopa Tampereella.
Aurinkotuuli pysyttelee seuraavat vuorokaudet edelleen lähes muuttumattomana. Tämä tarkoittaa rauhallisia geomagneettisia olosuhteita ja ennustettu Kp-indeksi pysyttelee lukeman 3 alapuolella.
Ennuste
Yöt 17./18., 18./19. ja 19./20. ovat tavanomaisia. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja jossain määrin myös Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa niiden todennäköisyys on pieni, mutta jonakin yönä niiden näkyminen ei ole mahdotonta. Etelä-Suomessa voi kameroissa näkyä ajoittain lievä viherrystä pohjoisen taivaalla, mutta paljain silmin revontulien näkyminen tuskin on mahdollista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida kunhan pysyt aiheessa. Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Toimituksen kelvottomiksi katsomat viestit saavat arvoisensa lopun.