Revontuliennuste 4. – 7.11.2024

Edellisessä ennusteessa kerrottu lähestyvä CME saavutti maapallon radan eilen kello 16.51 UTC, siis alkuillasta Suomen aikaa. Aurinkotuulen hiukkastiheys kohosi noin 2 p/cm³ hyvin lyhyessä ajassa lukemaan noin 12 p/cm³ ja maksimissaan tiheys oli noin 20 p/cm³ . Siitä arvosta on tultu hieman alaspäin mutta tätä kirjoittaessani tiheys on noin 10 p/cm³ .

Auringossa on runsaasti numeroituja pilkkuryhmiä. Kuva NAS/SDO.

 

Samaan aikaa tiheyden nousun kanssa IMF-kentän Bz-komponentti kääntyi kohti etelää. Komponentin voimakkuus ei kuitenkaan ollut päätä huimaava, ainoastaan on –6 nT kokonaiskentän voimakkuuden ollessa noin 8 nT.

Viimeksi kuluineen vuorokauden aikana voimakkain flarepurkaus oli voimakkuudeltaan M1-luokkaa ja se tapahtui auringonpilkkualueella AR 13869. Auringossa on tällä hetkellä kaikkiaan 13 numeroitua pilkkualuetta, joista suurin on yllättäen alfaluokkaan magneettisesti kuuluva AR 13879 pohjoisella pallonpuoliskolla. Sen pinta-alaksi on ilmoitettu 500 ppm, joka on mielestäni melkoisen suuri yhdelle penumbralliselle pilkulle. Aivan hiljattain vastaavaa pilkkua ei ole ollut – muistaakseni.

Pilkkuryhmistä AR 13883 on kompleksisin. Se on luokiteltu beeta–gamma–delta:ksi samoin kuin AR 13878. Kumpikaan näistä ryhmistä ei ole kovinkaan isokokoisia, ja X-luokan flarepurkauksille ennuste on kohtaisen suuri, noin 30 %. M-luokan purkauksia tulee todennäköisesti tapahtumaan, sille niitä ennustetaan 75 % todennäköisyydellä. Vaikka voimakaskaan flarepurkaus ei aina tuota CME-pilveä, niin niitä todennäköisesti tällä ennustejaksolla nähtäneen. Maata kohti tulessaan niiden vaikutus maapallon magneettikentän tilaan tapahtunee vasta seuraavalla ennustejaksolla.

Toistaiseksi ei ole havaintoja maapallon suuntaan lähteneistä CME-pilvistä viimeksi kuluneen vuorokauden ajalta. Lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa merkittävästi aurinkotuulen tihentymä (Parkerin spiraali), jonka magneettikentän Bz -suunta on kohti etelää. Bz -komponentin suunta olisi omiaan helpottamaan varautuneiden hiukkasten pääsyä magneettikenttään.

Ennuste

Yöt 4./5., 5./6. ja 6./7. tulevat olemaan hyvin rauhallisia. Revontulien todennäköisyys on Pohjois-Lapissa kohtalainen, muualla Lapissa hieman alempi ja Pohjois-Suomessa ja siitä etelään hyvin pieni. Näin ollen revontulia ei ole odotettavissa kuin korkeintaan aivan pohjoisessa.

 

Revontuliennuste 2. – 5.11.2024

Voimakas X2,0 -luokan flarepurkaus havaittiin aktiivisella pilkkualueella AR 13878 lokakuun 31 päivänä kello 21.20 UTC. Vaikka flarepurkaus oli merkittävä, niin näyttää siltä, että se ei kuitenkaan aiheuttanut minkäänlaista CME-pilveä. Pilkkuryhmän magneettinen rakenne oli ja on (beeta–gamma–delta), joten sen mahdollisuus kunnollisen CME:n tuottamiseen oli suhteellisen korkea.

X2-luokan flarepurkaus 31.lokakuuta kello 21.24.34 UTC. Kuva SDO(AIA 131).

 

Auringossa on näkyvissä tällä hetkellä 13 pilkkuryhmää, joista kolme muuta kuin AR 13878 ovat potentiaalisia X-luokan flarepurkauksen tuottavia beeta–gamma -luokkaan kuuluvia. Muut pilkkuryhmät ovat yksinkertaisia alfa tai beeta -luokkiin kuuluvia ryhmiä, joiden ei odoteta tuottavan merkittäviä purkauksia. Näille neljälle aktiivisimmille pilkkuryhmille lasketaan 5 – 25 % todennäköisyyttä X-luokan flaren tuottamiseen lähivuorokausina. M-luokan flarepurkausten mahdollisuus on suhteellisen korkea > 50 %

Maata kohti on tulossa heikohko CME ja Maan radan sen lasketaan saavuttavan 3.11. alkuillasta Suomen aikaa. IMF-kenttä näyttää samaan aikaa kääntyvä kohti etelää, joten vaikka pilven tiheys on matala, se voi aiheuttaa jonkin verran magneettista rauhattomuutta planeetallemme.

Ennuste

Yö 2./3. muodostuu suhteellisen rauhalliseksi. Aamuyön tunteina revontulien mahdollisuus on suurin ja silloin niitä voitaneen havaita Pohjois-Suomesta Lappiin alueella. Joissakin olosuhteissa myös Keski-Suomen leveydellä himmeät revontulet ovat mahdollisia.

Yö 3./4. on edellistä yötä aktiivisempi. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti ja pieni mahdollisuus himmeille revontulille on myös Etelä-Suomen pohjoisosassa. Aivan etelärannikolle revontulet tuskin ulottuvat.

Yö 4./5. muodostunee ensimmäisen yön kaltaiseksi. Mahdollisia revontulia nähtäneen Pohjois-Suomen alueelta Lappiin. Näkyessään revontulet ovat hyvin rauhallisia kaaria tai vain vähäisessä määrin aktiivisia vöitä. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

 

 

 

Revontuliennuste 30.10. – 2.11.2024

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaisella tasolla viimeisen 24 tunnin ajan. Voimakkain flarepurkaus oli voimakkuudeltaan M1,2, joka havaittiin 29.10. kello 16.33 UTC auringonpilkkuryhmässä AR 13873 (S08W36).

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän lähivuorokausina tulee vaikuttamaan aavistuksen verran 28. lokakuuta kello 15.48 UTC aikaan havaittu halo(III)-CME. Mallinnusten mukaan sen pääosa menee maapallon ohi planeettamme kulkusuunnassa etupuolelta ohi. Vain vähäinen hipaisu magneettikenttään CME:n kärkiosasta on mahdollinen, mutta tällä ei arvioida olevan mitenkään merkittävää vaikutusta maapallon magneettikentän tilaan.

Meille näkyvällä puolella on ollut auringonpilkkuryhmiä 12, joista kolme ovat magneettisesti beeta–gamma–delta ja kaksi beeta–gamma -luokkiin kuuluvia. Toistaiseksi nämä ryhmät eivät vielä ole olleet erityisen aktiivisia, mutta niille kuitenkin ennustetaan 5 % todennäköisyyttä tuottaa lähivuorokausina X-luokan flarepurkauksia ja 25 –35 % todennäköisyys M-luokan flarepurkauksille. Muut pilkkuryhmät ovat magneettisesti selkeämpiä alfa ja beeta -luokkiin kuuluvia, mutta esimerkiksi jo mainittu AR 13873 oli flarepurkauksen aikaan beeta-luokaan kuuluva ja kokoakin sillä oli vain 70 ppm.

Magneettisuusluokat alfa ja beeta on määritelty seuraavasti:

α – alfa: Yksinapainen auringonpilkkuryhmä.

β – beeta: Auringonpilkkuryhmä, jolla on positiivinen ja negatiivinen napaisuus (tai bipolaarinen), ero napojen välillä on yksinkertainen.

 

Ennuste

Yöt 30./31., 31./1. ja 1./2. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Ennustetut Kp-indeksin lukemat ovat 1+ – 2+ välillä koko ennustejakson ajan. Näin ollen revontulia voitaneen nähdä ainoastaan Pohjois-Lapissa. Etelä-Lapissa niiden todennäköisyys on pieni mutta edelleen mahdollisia. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään, jos avaruussäässä ei tapahdu merkittävää ja toistaiseksi yllättävää muutosta.

Revontuli ennuste 27. – 30.10.2024

Auringon toiminta viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut erittäin mielenkiintoista. Etenkin aktiivinen pilkkualue AR 13873 on tuottanut useita flarepurkauksia, joista kaksi oli voimakkuudeltaan X1,8 ja ne tapahtuivat ajallisesti hyvin lähekkäin. Purkausten sarja alkoi kello 6.23 UTC M9,5 luokan flarella. Seuraavaksi kello 7.17 UTC tapahtui X1,8 -luokan flare ja toinen saman moinen kello 7.19 UTC. 

Tässä kuvassa nähdään X1,8 -luokan flarepurkaukset juuri ennen niiden maksimi voimakkuutta. Kuva NASA/SDO/AIA 171.

Mielenkiintoista näissä oli oli se, että molemmat X-luokan purkaukset tapahtuivat samassa pilkkuryhmässä ja ensimmäinen niistä alkoi yli puoli tuntia myöhemmin kuin jälkimmäinen. Tästä huolimatta purkaukset saavuttivat saman maksimivoimakkuuden ja käytännöllisesti katsoen samaan aikaan. Purkausten katsottiin päätyneen kello 7.56. UTC. Tälle pilkku ryhmälle ennustetaan hyvin merkittävää 25 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan purkauksia lähimmän vuorokauden aikana. Näin ollen pilkkuryhmää täytyy tarkkailla edelleen.

Auringosta havaittiin poistuva halo(IV)-CME kello 6.48 UTC. CACTUS-ohjelman havaintojen mukaan sen nopeus jakauma on erittäin laaja hyvin hitaasta lähes 2000 km/s nopeuteen asti, mediaani oli liki 1000 km/s. Purkauksen tihein osa suuntautuu maapallon jälkipuolelle mutta laajenevan pilven kärki kuitenkin pyyhkäisee maapallon magneettikenttää. Sen vaikutuksesta magneettikenttään joutuu jonkin verran varattuja hiukkasia ensiyön aikana ja sen seurauksena magneettisen myrskyn mahdollisuus on merkittävä. 

Ennuste

Yö 27./28. alkaa rauhallisena mutta rauhattomuus magneettikentässä lisääntyy yön kuluessa. Varhain aamun tunteina lähestyvä CME vaikuttaa jo enemmän ja magneettisen myrskyn taso saavuttaneen myöhemmin yöllä. Myrsky jatkuu jokusen tunnin ja alkaa laantua aamuna valjettua. Viimeistään puoleen päivään mennessä ollaan jo tavanomaisissa lukemissa. Jos magneettinen myrsky alkaa ennusteen mukaisesti, niin revontulia nähdään iltayöstä Lapissa ja myöhemmin aamuyöllä Keski-Suomen leveydellä asti. Aamun tunteina revontulia on mahdollista nähdä myös Etelä-Suomen alueella ja ehkä myös aivan etelärannikolla.

Yöt 28./29. ja 29./30. ovat tavanomaisia. Revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa on pieni mahdollisuus revontulille mutta etelämmässä niiden todennäköisyys on hyvin pieni.

Lähes ohimenevän CME -pilven vaikutuksia on vaikea ennustaa, sillä pilven kärjen  tiheyttä ja muita ominaisuuksia on erittäin vaikea ensihavainnoista määrittää. Näin on myös nyt. Parhaimmillaan revontulet ovat ennustetun mukaisia, mutta ne voivat jäädä syntymättä kokonaan. Mutta tarkkaillaan taivasta!

Revontuliennuste 25. – 28.10.2024

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut korkeahko. Auringonpilkkualueella AR 13869 havaittiin eilen (24.20.2024) kello 03.57 UTC aikaan X3,3 -luokan flarepurkaus. Purkaus aiheutti halo(II)-CME -purkauksen Auringosta lounaaseen ja tyypin IV-radioemission. Aurinkoharrastajien tulisikin pitää silmällä tätä pilkkuryhmää, sillä se on nopeasti kasvamassa. Tällä hetkellä sen koko on 460 ppm ja sille ennustetaan 30 % todennäköisyyttä tuottaa M-luokan flarepurkauksia ja 15 % todennäköisyyttä X-luokan purkauksille.

X3,3-luokan flarepurkaus 24.10.2024 kello 04.04 UTC aikaan. Purkaus aiheutti myös CME-pilven muodostumisen, joka on osittain lähetymässä maapalloa. Kuva NASA/SDO.

Havaitun CMEn suunta vie suurimman osan siitä maapallon ohi, mutta pilven kuitenkin on mallinnettu laajenevan niin, että sen kärkiosa pyyhkäisee maapallon magneettikentän ohi huomenna 26.10. Kohtaaminen on ennustettu tapahtuvan noin kello 6 – 9 Suomen aikaa ja se aiheuttanee G1 -luokan magneettisen myrskyn.

Myrskyn voimakkuutta ehkä hieman heikentää se, että IMF-kentän suunta on kääntynyt pohjoiseen ja magneettikentässä on suhteellisen vähän energisiä elektroneja. IMF-kenttä on sen verran heikko, että CME-pilven mukana tuleva magneettikenttä on määräävässä asemassa siihen, kuinka runsaasti pilvestä maapallon magneettikenttään pääsee energisiä sähkövarattuja hiukkasia. Revontuliharrastajien harmiksi magneettisen myrskyn voimakkaimmat hetket koetaan Suomessa päivän aikana.

Ennuste

Yö 25./26. on suhteellisen rauhallinen. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja jossain määrin myös Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on hyvin pieni. Jos CME-pilven kohtaaminen tapahtuu NASAn mallinnuksen mukaisesti, magneettinen myrsky kehittyy aamulla, jolloin on jo liian valoisaa niiden näkemiseen.

Yö 26./27. Päivän aikana magneettinen myrsky laantuu hyvin nopeasti ja yö tulee olemaan hyvin rauhallinen. Revontulet ovat kuitenkin mahdollisia Pohjois-Suomesta Lappiin alueella, joskin ne muodostunevat rahalliseksi revontulivaloksi koko alueella. Keski-Suomessa on pieni mahdollisuus revontulille jossakin vaiheessa yön aikana.

Yö 27./28. voi olla jonkin verran revontuliaktiivinen ainakin Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä niitä kuitenkin tuskin nähdään.

Lähdeaineistossa on sen verran epävarmuuksia, että etenkin yön 26./27. osalta, että tilanne voi olla todellisuudessa ennusteesta poikkeava. Jos ennuste poikkeaa lähimmän vuorokauden aikana merkittävästi uusimpien tietojen osalta nyt kerrotusta, niin palaan asiaan uudella ennusteella huomenna.

 

 

Revontuliennuste 22. – 25.10.2024

Auringossa aivan parina viime vuorokautena ei ole tapahtunut merkittäviä purkauksia ja CME-purkaukset ovat olleet voimakkuudeltaan vähäisiä. Näin ollen odotettavissa ei ole sellaisia avaruussään ilmiöitä, jotka vaikuttaisivat maapallon geomagneettisen tilaan merkittävästi.

Maapallo kohtaa tihenevää aurinkotuulta tämän ja huomisen päivän aikana. Muutos on kuitenkin sen verran hidas, että se tuskin saa aikaan kovinkaan voimakasta magneettikentän rauhattomuutta. Aurinkotuulen tiheys lähtee laskuun kolmantena vuorokautena, mutta laskukin on sen verran hidasta, että se ei vaikuta magneettikentän tilaan juuri lainkaan.

Ennuste

Yöt 22./23., 23./24. ja 24./25. ovat rauhallisia. Kp-indeksin lukemat pysyttelevät 2 – 3 koko ennustejakson ajan, joten revontulia todennäköisesti voitaneen nähdä Lapissa ja ehkä yhtenä tai kahtena yönä myös Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Jos sää on kirkas ja pilvetön aina pohjoishorisonttiin saakka, silloin hyvin etäällä (400 – 600 km) olevat revontulet voivat näkyä, jopa kirkkaampina kuin paikkakunnilla, joiden yläpuolella ne ovat. Revontulien suurempi kirkkaus johtuu siitä, että näemme ne sivusta, jolloin revontulivaloa tulee paljon syvemmältä alueelta kuin jos revontulet ovat keskitaivaalla.

 

Revontuliennuste 19. – 22.10.2024

Auringon aktiivisuus on tällä hetkellä hieman rauhallisemmassa vaiheessa kuin aikaisemmin. Viimeisen vuorokauden aikana on havaittu kaksi M-luokan flarepurkausta, jotka eivät ole aiheuttaneet CME-purkausta. Tosin jälkimmäinen näistä purkauksista tapahtui kello 23.30 UTC aikaa, joten mahdollisen CME:n havaitsemiseen ja siitä tiedon julkistamiseen ei ole ollut kovinkaan paljoa aikaa. Edelliset halo(II)-CME:t ilmaantuivat kolme vuorokautta sitten, mutta ne eivät näy sen paremmin SWPC:n kuin NASA:n mallinnuksissa. 

Hyvin himmeitä revontulia nähtiin Tampereen taivaalla perjantain (18.10.2024) aamuna. Luultavasti ei kukaan varhain aamulla liikkeellä ollut kiinnittänyt huomiota näihin hyvin matalalla näkyneisiin tuliin. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa.

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on harvahkoa, joskin se on hiljalleen tihentymässä lähestyvän Parkerin spiraalin (aurinkotuulen tihentymä) vaikutuksesta. Tihentyvän aurinkotuulen virtausnopeus vähenee jonkin verran ja ennustejakson lopulla se saavuttaa noin 350 km/s nopeuden. Tämä nopeus on suunnilleen keskiarvon mukainen.

Ennuste

Yöt 19./20., 20./21. ja 21./22. ovat kaikki rauhallisia. Ensimmäisenä yönä himmeitä revontulia voi esiintyä Keski-Suomen leveydellä, vaikka todennäköisyys on aika pieni. Muina öinä revontulien todennäköisyys on jonkinlainen vain Pohjois-Lapissa, etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

 

 

Revontuliennuste 16. – 19.10.2029

Maapalloa on lähestymässä heikko CME-plasmapilvi ja sen odotetaan saavuttavan planeettamme vielä tämän päivänä aikana. Saapuessaan se voi aiheuttaa magneettikenttään jonkinlaisen häiriötilan, Kp-indeksin ennusteen mukaan jopa G1-luokan magneettisen myrskyn. Myrsky kuitenkin näyttäisi laantuvan jo ennen kello 21 Suomen aikaa.

Näin vaatimattomat revontulet tallentuivat Tampereen Ursan tähtitornin pohjoiskameraan yönä 15./16. Kirkas kuutamo myös vaalensi taustataivasta. Kuva © Kari A. Kuure /Tampereen Ursa.

Auringossa on yhdeksän pilkkuryhmää, joista kaksi on jonkin verran aktiivisia ja ne on luokiteltu beeta – gamma:oiksi. Molemmille ryhmille ennustetaan 5 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus ja 20 % todennäköisyyttä M-luokan purkaukselle lähiaikana.

Revontulien havaitsemista häiritsee täysikuu, joka on 17.10 kello 14.26. Kirkkaudellaan se vaalentaa taustataivasta, joten kontrastiero revontuliin kapenee merkittävästi tämän ennustejakson aikana.

Ennuste

Yöt 16./17., 17./18. ja 18.19. muodostuvat hyvin rauhallisiksi. Ensimmäisenä yönä revontulet ovat Lapin lisäksi mahdollisia Pohjois-Suomessa. Seuraavina öinä todennäköisyys pienene myös Pohjois-Suomessa ja vain Pohjois-Lapissa on edes jonkinlaiset mahdollisuudet niitä havaita. Kaiken lisäksi kirkas kuutamo heikentää muutoinkin himmeänä näkyvien revontulien näyttävyyttä siellä missä revontulia voisi nähdä.