Revontuliennuste 23. – 26.11.2023

Pilvipeite rakoili Etelä-Suomessa hetkiseksi ja yöllä 21./22. saatiin ihailla kirkkaita revontulia yön aikana. Aamupäivällä 22.11. koettiin magneettinen myrsky, jonka jäljiltä lähiavaruuden avaruusää oli vielä viimeyönä rauhattomassa tilassa. Revontulet olivat mahdollisia aikakin Keski-Suomea myöten, mutta mahtoiko sään vuoksi niitä kukaan nähdä?

Näin hieno revontulet näkyivät Tampereella 22.11. kello 1.31.04 LT. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Maapallo on kohtaamassa aurinkotuulen tihentymän 24. päivän aikana. Samaan aikaan maapalloa on lähestymässä heikohko CME, jonka odotetaan törmäävän maapallon magneettikenttään iltapäivällä 25.päivänä. Tämä seurauksena korkeiden leveyksien K-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4 ja planetaarinenkin indeksi kohonnee lukemaa Kp=4.

Ennuste

Yöt 23./24. ja 24./25. Revontulet ovat todennäköisiä Lapista Pohjois-Suomeen. Keski-Suomessa himmeiden revontulien näkeminen on mahdollista. Etelämpänä todennäköisyydet ovat pienempiä.

Yö 25./26. Jos iltapäivälle ennustettu CME-pilven hipaisu toteutuu, revontulet voivat olla yleisiä aina Etelä-Suomen leveydelle asti, ei ehkä kuitenkaan aivan etelärannikolla. Jos CME-pilven tiheys ei ole riittävä, niin silloin oltaneen tavanomaisessa tilanteessa ja revontulia nähtäneen vain Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Tällä kertaa NASAn ja SWPC:n ENLIL-ennusteet ovat samankaltaisia, joten ehkä revontulet laajemmaltikin ovat mahdollisia.

Revontuliennuste 20. – 23.11.2023

Viime viikon SWPC:n ENLIL-ennusteessa näkynyt Maata kohti tuleva CME on joko myöhässä tai ”kadonnut” kokonaan, sillä sen törmäyksestä maapallon magneettikenttään ei ole mitään merkkejä. NASAn vastaavassa ennusteessa CMEstä ei näy jälkeäkään.

Auringon itäreunan takaa on näkyvälle puolelle siirtynyt parisen viikkoa sitten länsireunan taakse kadonnut pilkkuryhmä (silloin AR 13472) saanut uuden tunnuksen, joka on AR 13490. Pilkkuryhmä on Auringon meille näkymättömällä puolella kasvattanut kokoaan ja yksittäisten pilkkujen määrää, sekä kehittänyt useita penubrallisia pilkkuja. Ryhmälle ennustetaan 75 % todennäköisyyttä tuottaa C-luokan flare, M-luokan 30 % ja X-luokan 5 % ja muutkin protoni-ilmiöt ovat mahdollisia. 

Kuva Yu et al., Nat. Astron., 2023

 

Viime viikon mielenkiintoisin uutinen oli Sijie Yun johtaman tutkimusryhmän (New Jersey Institute of Technology) ennennäkemättömän pitkäkestoisen radiosäteilyn havaitseminen Auringosta. Tutkijoiden mukaan polarisoitunut säteily muistuttaa revontulien vastaavaa säteilyä. Auringossa on hyvin usein paljon lyhytkestoisempia radiopurskeita, mutta tällaiset pitkäkestoiset ovat harvinaisia. Radiosäteily näyttää syntyvän noin 40 000 km korkeudella ja pilkkuryhmän yläpuolella. Pilkkuryhmiin liittyy aina voimakas magneettikenttä ja pilkun kohdalla tämä kenttä muodostaa onkalon (cusp) johon energiset elektroni ohjautuvat. Elektronit kiertävät onkaloa ja heijastuvat takaisin, jolloin syntyy jarrutussäteilyä (electron-cyclotron maser (ECM) emission) radiotaajuuksilla. Tutkijat ovat havainneet vastaavaa säteilyä pienimassaisista tähdistä ja ruskeista kääpiöistä.

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussää näyttää olevan suhteellisen rauhallinen.

Yö 20./21. revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa puolen yön molemmin puolin. Keski-Suomessa on pieni mahdollisuus revontulille, mutta muualla niitä ei nähdä.

Yö 21./22. näyttää muodostuvan hieman edellistä yötä rauhallisemmaksi. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa mutta jo Pohjois-Suomessa niiden todennäköisyys on hyvin pieni.

Yö 22./23. on enemmän ensimmäisen yön kaltainen, vaikka suuria eroja öiden välillä ei olekaan. Revontulia voitaneen nähdä Lapista Keski-Suomen alueella ja ehkä Etelä-Suomen pohjoisosissa nähtäneen viherrystä pohjoisella taivaalla.  Ensimmäiset revontulet ilmentynevät taivaalla jo illalla. Ensimmäiset revontulet näyttäisivät olevan myös kirkkaimmat ja aktiivisemmat kuin myöhemmin yöllä näkyvät. 

 

 

 

Revontuliennuste 17. – 20.11.2023

Auringon aktiivisuus on mielenkiintoisessa vaiheessa, sillä auringonpilkkujakson maksimi alkaa olla käsillä. Tämä tarkoittanee sitä, että auringonpilkkuja pitäisi olla Auringon pinnalla näkyvissä runsaasti. Tällä hetkellä tositilanne on kuitenkin kaikkea muuta. Pilkkuryhmiä on vain kaksi ja niissä yksittäisiä pilkkuja yhteensä vain kahdeksan. Lisäksi vain toisessa pilkkuryhmässä on penubra. Nämä kaksi pilkkuryhmää ovat lisäksi Auringon länsireunalla ja siirtyvät lähipäivinä länsireunan taakse, elleivät sitten katoa sitä ennen. 

Video viimeisten 48 tunnin ajalta. Kuva NASA/SDO.

Tilanteessa ei sinällään ole mitään kummallista, sillä pilkkuryhmien määrä vaihtelee jatkuvasti ja myös aktiivisuushuipun läheisyydessä voi olla vuorokausia, jolloin pilkkuluku menee hyvin pieneksi. Tätä kirjoittaessani, pilkkuluku on siis 28 ja pienin mahdollinen luku on 11, joka saavutetaan silloin kun Auringossa on yksi ainoa pilkku. Se lasketaan yhdeksi ryhmäksi, jolloin ryhmien määrä kerrotaan luvulla 10 ja siihen summataan pilkkujen määrä yksi, joten laskun tulos on 11.

Auringonpilkkujaksonmaksimin aikaan pilkkuluku harvoin menee nollaksi yhden vuorokauden aikana. Näin tapahtui viimeksi maksimin aikoihin vuonna 2014, jolloin oli yksi pilkuton vuorokausi. Tänä vuonna ollaan siis hyvin lähellä tätä tilannetta.

Tällä hetkellä avaruussää on hyvin rauhallinen. Aurinkotuulen tiheys ja nopeus ovat tavanomaisia, eikä tähän näytä olevan tulossa muutosta muutamaan vuorokauteen. Lähes maapallon suuntaan on tulossa pienehkö CME, joka kuitenkin menee kokonaisuudessaan pohjoispuolelta ohi. Se saavuttaa NASAn ENLIL -mallinnuksen mukaan maapallonradan etäisyyden 19./20. vuorokausien vaihtuessa. Tällä on magnetosfääriä häiritsevä vaikutus tämä ennusteen viimeisenä yönä.


Ennuste

Yöt 17./18. ja 18./19. ovat rauhallisia. Ennustettu Kp -indeksin lukemat pysyttelevät matalissa lukemissa, joten revontulia voitaneen odottaa näkyvän lähinnä Lapissa. Pohjois-Suomessa revontulien näkyminen ei ole kovinkaan todennäköistä.

Yö 19./20. on muutoksen aikaa. Lähiavaruuden avaruussää on muuttumassa aktiivisemmaksi ja sen seurauksena revontulia voitaneen nähdä alkuillasta jo Keski-Suomen taivaalla. Yön kuluessa magneettinen häiriö voimistunee ja aamupuolella yötä G1-luokan magneettisen myrskyn kehittyminen on mahdollista, jolloin revontulia voitaneen nähdä jo Etelä-Suomen taivaalla. Ennusteen epävarmuus alkaa kuitenkin olla jo kohtalaisen suuri.

Revontuliennuste 14. – 17.11.2023

Edellisessä ennusteessa kertomani halo-CME saapuikin noin 12 tuntia myöhemmin ja saavutti Maan radan 12. päivän aamuna Suomen aikaa. Se oli myös odotettua heikompi. NASAn Enlil-mallinnuksesta CME oli kadonnut kokonaan, mutta jotain sentään tapahtui. CMEn saapumisajankohtana Kp-indeksi kohosi lukemaan 4, josta se hiljalleen hiipui alempiin lukemiin päivän aikana. Seuraavana yönä (12./13.) Saavutettiin G1-myrskyn taso suunnilleen vuorokauden vaihtuessa, joka aamupuolella kuitenkin laantui tavanomaisiin Kp-lukemiin.

Maapallo on kohtaamassa virtavaipan poimuun juuttuneen aurinkotuulen tihentymän ja IMF-kentän suunnan muutos on tapahtumassa lähimmän vuorokauden aikana. Muutos maapallon magneettikentässä näkyy siten, että tulevien öiden aikana Kp-indeksin ennustetaan kohoavan hieman tavallista korkeammaksi, lukemaan Kp=3. Näin siis jokaisena kolmena yönä.

Ennuste

Yöt 14./15., 15./16. ja 16./17. ovat jonkin verran aktiivisia revontuliöitä. Lapista Keski-Suomeen alueella revontulet ovat mahdollisia ja luonnollisesti Keski-Suomea todennäköisempiä. Voimakkain revontuliaktiivisuus asettunee vuorokauden vaihtumisen tietämille tai heti sen jälkeisille tunneille.