Revontuliennuste 5. – 8.2.2021

Keskiviikon ja torstain välisenä (3./4.) yönä nähtiin pitkästä aikaa revontulia pilvipeitteen ohennuttua sen verran, että kirkkaimmat tähdet näkyivät jääkidepilven läpi. Näin täällä Tampereella, ja muuallakin sää mahdollisti ainakin jonkinlaisten revontulien näkymisen aina Turun seudulle asti. Taivaanvahtiin oli tullut kaikkiaan 16 raporttia havainnoista ympäri Suomea.

Tampereella näkyvyys taivaalle ei ollut paras mahdollinen, sillä jääkideutu yhdessä valosaasteen kanssa aiheutti kontrastin menetystä ja latisti revontulien kirkkautta. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Revontulet aiheutuivat maapallon kohtaamasta aurinkotuulen tihentymästä 3. päivänä. Tälle tihentymälle on olemassa englanninkielinen nimitys ”co-rotating interaction region”, lyhyemmin CIR. Määritelmän mukaan tämä on siirtymäalue hitaamman ja (hieman) nopeamman aurinkotuulen välillä. Nopeampi aurinkotuuli puskee hitaampaa tieltään ja aiheuttaa siihen tiheysvaihteluja ja sokkiaaltoja, joista maapallon magneettikentässä aiheutuu rauhattomuutta ja häiriöitä. Varsinaista magneettista myrskyä tällaiset tiheysvaihtelut eivät aiheuta (yleensä). Tässäkin tapauksessa tiheysvaihtelut ja sokkiaallot olivat varsin maltillisia ja niin olivat revontuletkin. Pohjois-Lappi on tällaisessakin tilanteessa aivan omaa luokkaansa ja siellä nähtiinkin aivan hienoja revontulia.

Tämän ennustejakson aikana CIR-olosuhteet jatkuvat ainakin 7.2. asti, jonka jälkeen tulee harvemman mutta samalla nopeamman aurinkotuulen vuoro, joka on lähtöisin pienestä korona-aukosta Auringon ekvaattorilla.

Ennuste

Yöt 5./6. ja 6./7. ovat rauhallisia. Kp- ja korkeuden leveyksien K-indeksit pysyttelevät matalissa (<2) lukemissa, joten revontulia voitaneen nähdä ainoastaan Lapissa.

Yö 7./8. on hieman erilainen. Korkeiden leveyksien K-indeksin odotetaan kohoavan jopa myrskylukemiin (K5) mutta se tapahtuu keskipäivällä Suomen aikaa, kun magneettikenttä reagoi aurinkotuulen aiheuttamaan dynaamiseen paineeseen. Tilanne pitäisi kuitenkin rauhoittua iltaan mennessä mutta sen jäljiltä rauhattomuus ainakin alkuillasta on mahdollista, ja se voi aiheuttaa revontulien näkymistä. Ennusteen mukaan K-indeksi on matalalla (K2) mutta kuten alkuviikon revontuliyöstä saimme kokea, rauhalliset revontulet ovat mahdollisia koko maassa. Kp-indeksin ennuste mahdollistaa hieman suurempia lukemia (Kp3), jolloin tämän perusteella ainakin Pohjois-Suomessa revontulet ovat todennäköisiä.

 

Revontuliennuste 2. – 5.2.2021

Auringon aktiivisuus on matalalla auringonpilkkualueiden kadottua. Ainoa Maahan vaikuttava tekijä on pienehkö korona-aukko eteläisellä pallonpuoliskolla lähellä ekvaattoria, joka saavuttaa kriittisimmän sijainnin muutaman vuorokauden kuluttua, mutta ei kuitenkaan vielä tämän ennustejakson aikana.

Maapallon on kohdannut aurinkotuuleen tihentyneen alueen viimeisen vuorokauden kuluessa. Se nosti hiukkastiheyden viisin kertaiseksi aikaisemmasta. Planeettojen välisen magneettikenttä voimistui ja samalla myös aurinkotuulen nopeus kasvoi jonkin verran.  Tämä aiheutti ja aiheuttaa edelleen magneettikentän Bz komponentin nopeita heilahtelija etelän ja pohjoisen välillä, joka tietysti näkyy magneettisten mittausasemien magnetometreissä aina Ranuan korkeudelle asti.

Ennuste

Yö 2./3. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 5. Tämä kuitenkin tapahtuu iltapäivän alussa Suomen aikaa ja rauhoittuminen tapahtuu ennen iltaa. Vähäistä rauhattomuuden kasvua (Kp4) tulee esiintymään ensiyön aamupuolella. Korkeiden leveyksien K-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 2 – 3. Pohjois-Suomessa ja Lapissa revontulet ovat todennäköisiä alkuillasta ja sen jälkeen Lapissa. Keski-Suomessa aamuyön tunteina on pieni mahdollisuus revontulille.

Yöt 3./4. ja 4./5. Ensimmäisen yön magneettinen rauhattomuus on laantunut ja Kp-indeksi (samoin kuin korkeiden leveyksien K-indeksi) pysyttelee matalissa lukemissa ja revontulien mahdollisuus on hyvä vain Pohjois-Lapissa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on vähäisempi.

Pitkäaikainen revontuliennuste 1. – 27.2.2021

Tämän viikon pitkäaikaisessa geomagneettisessa ennusteessa on pari ajankohtaa, jolloin saattaa olla hyväkin mahdollisuus nähdä revontulia. Ennusteen loppupuolella maaliskuussa tapahtuvaan kevätpäiväntasaukseen liittyvä revontuliherkkyys voi jo hieman vaikuttaa revontulien näkymiseen.

Ennusteeseen sisältyy pari ajankohtaa, jolloin revontulibongaajien tulisi olla valmiina yölliselle maastoreissulle. Kaavio © Kari A. Kuure.

Tälle päivälle ennustettu Kp-indeksin arvo 5 johtunee aurinkotuulen dynaamisen paineen kasvusta Maan magneettikentässä. Kuten edellisessä kolmen vuorokauden ennusteessa kerroin, tilanne voi mennä ohi nopeastikin, joten ensiyönä ei välttämättä ole magneettista myrskyä. Luultavasti Kp-indeksin arvo kohonnee hieman tavanomaista korkeammalle, jolloin Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulien näkymisen mahdollisuus on hyvä ainakin alkuillasta heti pimeän alkaessa.

Toisen, hyvin heikon häiriön odotetaan kasvattavan Kp-indeksin arvoa 7. helmikuuta. Tilanne on kuitenkin sen verran lyhytaikainen, että se tuskin mainittavia revontulia saa aikaa. Tavanomaisia revontulia voidaan tietysti nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa.

Hieman voimakkaampaa häiriötä ja magneettista myrskyä odotetaan 21./22. jolloin Kp-indeksi nousee lukemaan 5 jossakin vaiheessa 21.päivän aikana. Jos ennuste toteutuu, silloin revontulia voitaneen nähdä aivan etelärannikkoa myöten. Tilanteen rauhoittumisen odotetaan kestävän muutaman vuorokauden mutta rauhoittumisen aikana revontulia näkynee vain Pohjois-Suomesta Lappiin.

 

 

Revontuliennuste 30.1. – 2.2.2021

Auringossa tällä hetkellä ei ole aktiivisia pilkkualueita. Perjantaina havaittiin hyvin heikko koronan massapurkaus, joka ei kuitenkaan suuntautunut kohti Maata. Tosin 25./26. päivänä tapahtuneen magneettisen myrskyn aiheuttajan todennäköisesti oli vastaavanlainen ”hengetön” CME, joka sekään ei suuntautunut kohti Maata, mutta laajetessaan onnistui kuitenkin aiheuttamaan magnetosfääriin pienen magneettisen myrskyn. Näin ollen selkeillä alueilla pari seuraava yötä voisivat olla revontuliöitä jos hyvin käy.

Ennuste

Yöt 30./31. on rauhallinen, Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän matalassa, maksimiltaan 2 lukemassa ja jopa laskevan vielä tästä aamupuolella yötä. Vain Pohjois-Lapissa on jonkinlaiset mahdollisuudet revontulille.

Yö 31./1. on ehkä edellistä hieman aktiivisempi. Kp-indeksin maksimiarvoksi ennustetaan 3 ja vaikka se laskeekin aamupuolella yötä lukemaan 2, niin Lapin lisäksi Pohjois-Suomessa on jonkinlainen mahdollisuus revontulille.

Yö 1./2. onkin sitten mielenkiintoinen. Korkeiden leveyksien K-indeksin odotetaan saavuttavan lukeman 5 (geomagneettinen myrsky G1) mutta se näyttäsi tapahtuvan iltapäivällä Suomen aikaa. Tämä sinällään ei ole yllätys, sillä päiväpuolella maapallon magneettikenttä kohtaa aurinkotuulen, jonka dynaaminen paine saa magneettikentän muuttamaan muotoaan, ja joka muutos näkyy magneettisena rauhattomuutena ja tässä tapauksessa siis ennustettuna myrskynä. Tilanne kuitenkin pitäisi palautua ”normaaliksi” iltaan mennessä, jolloin K-indeksi olisi lukemassa 3.

Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että planetaarinen K-indeksi, siis Kp-indeksi kohoaa lukemaan 5 vasta keskiyön tienoilla. Jos magneettikentässä on riittävästi energisiä elektroneja (kuten on juuri tällä hetkellä) ja Kp-indeksin ennuste toteutuu, silloin revontulia pitäisi näkyä koko maassa.

Revontuliennuste 27. – 30.1.2021

Myöhään maanantain ja tiistain (25./26.) välisenä yönä koettiin yllättävästi heikko magneettinen myrsky. Kp-indeksi kohosi lukemaan 5 kello 23 jälkeen ja pysytteli siinä sitkeästi aamuun asti. Tapahtuma oli odottamaton, sillä tulossa ei ollut minkäänlaista koronan massapurkausta. Aurinkotuulen nopeus kohosi 626 km/s ja IMF:n Bz-arvo saavutti maksimin -9 nT samoihin aikoihin, kun ensimmäiset revontulet havaittiin kello 23 jälkeen. Suomessa 25./26. yö oli pilvinen tai ainakaan ensimmäistäkään revontulihavaintoa ei raportoitu Taivaanvahtiin. Abiskon revontulikamera kuitenkin tallensi hienot revontulet, vaikka kirkas kuutamo latistikin kontrastia.

Ennuste

Seuraavat kolmevuorokautta ja yötä (27./28., 28./29. ja 29./30.) ovat edelleen hyvin vaisuja. Kp-indeksin ennustettu maksimilukema on vain 2, jolloin revontulien mahdollisuus on hyvä vain Lapissa. Muualla revontulet ovat epätodennäköisiä, ellei ma–ti -episodi toistu. Tämä näyttää epätodennäköiseltä, sillä seuraavan kolmen vuorokauden aikana maapallo kohtaa harventuneen aurinkotuulen, jonka nopeus on noin 450 km/s ja se on hidastumassa.

 

Pitkäaikainen revontuliennuste 25.1. – 20.2.2021

Vaikka Auringon aktiivisuus kasvaa päivä päivältä, niin toistaiseksi se ei juuri näy revontuliaktiivisuuden lisääntymisenä. Tämä sinällään ei ole mikään yllätys, sillä komeimmat ja leiskuvimmat revontulet nähdään auringonpilkkujakson laskevan reunan vuosina.

Kuva © Kari A. Kuure

Tämä ennustejakso näyttää epätavallisen tylsältä. Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän vakaasti lukemien 2–3 välillä koko neljän viikon ajan minkä ennuste kattaa. Näin olleen vain Lapissa ja korkeintaan Pohjois-Suomessa päästään nauttimaan satunnaisista revontulista. Jos ja kun revontulia näkyykin näillä alueilla, niin ne ovat todennäköisesti erittäin rauhallisia kaaria ja ehkä Pohjois-Lapissa silloin tällöin säteitä sisältäviä vöitä.

 

 

Revontuliennuste 24. – 27.1.2021

Auringossa on kolme pientä pilkkualuetta, jotka kaikki ovat rauhallista alfa-tyyppiä. Lisäksi Auringon napa-alueilla on korona-aukot, mutta nekin ovat suhteellisen pienialaisia, joten ne eivät oletettavasti vaikuta maapallon lähiavaruuden avaruussäähän lähivuorokausina.

Ennuste

Yöt 24./25. ja 25./26. ovat suhteellisen rauhallisia. Kp-indeksi maksimiarvoksi odotetaan lukemaa 3, jolloin Pohjois-Suomesta Lappiin on hyvä tai kohtalainen mahdollisuus nähdä revontulia. Revontulet ovat kuitenkin rauhallisia, joskin Lapissa voitaneen nähdä aktiivista ja voimakasta säteiden muodostumista. Muualla Suomessa revontulien todennäköisyys on pieni.

Yö 26./27. on edellistä rauhallisempi. Revontulet ovat mahdollisia vain Lapissa ja sielläkin ne ovat hyvin rauhallisia. Muualla tuskin revontulia nähtäneen.

 

 

Revontuliennuste 21. – 24.1.2021

Auringossa on kaksi aktiivista pikkualuetta, joissa myös hieman tapahtuu jotakin. Tiistaista 19.1. alkaen pilkkualueilla on ollut pieniä flarepurkauksia ja toiminta on jatkunut siitä lähtien hieman voimakkaampana. Ensimmäinen C1.09-luokan flare saavutti maksiminsa tiistaina kello 17.50. Sitä seurasi sarja hieman heikompia purkauksia, kunnes keskiviikkona 20.1. kello 12.50 UTC tapahtui C1.4-luokan purkaus. Sen jälkeen on tapahtunut jälleen useita heikompia flarepurkauksia.

Pilkkualueet ovat pieniä ja magneettisesti alfa- ja beetaluokkiin kuuluvia. Näille ei ennusteta kovinkaan voimakkaita flarepurkauksia: C-luokan purkaukselle annetaan 25 % todennäköisyys ja hyvin pieni (5 %) M-luokan purkaukselle.

Ennuste

Yö 21./22. voi olla Pohjois-Suomessa revontuliyö. Kp-indeksin arvioidaan kohoavan lukemaan 3. Keski-Suomessa on pieni mahdollisuus nähdä himmeitä revontulia pohjoisessa horisontissa. Muualla revontulien mahdollisuus on häviävän pieni.

Yöt 22./23. ja 23./24. ovat rauhallisia. Kp-indeksin maksimi arvoksi ennustetaan lukemaa 2, jolloin vain Lapissa on mahdollisuus nähdä revontulia.