Revontuliennuste 19. – 22.3.2020

Tämä revontuliennuste on toisinto edellisestä kolmen vuorokauden ennusteesta. Edellisen ennusteen ensimmäisenä yönä Utsjoella nähtiin heikkoja revontulia, jotka kohosivat aivan zeniittiin asti.

Ennustejakson kaikkina öinä Kp ja K-indeksi ovat edelleen matalissa lukemissa, noin arvossa 1. Samaan aikaan energisten elektronien määrä magneettikentässä on vähäinen. Tämä tilanne mahdollistaa himmeiden revontulien näkymisen Pohjois-Lapissa, mutta etelämpänä revontulia ei ole odotettavissa.

Revontuliennuste 16. – 19.3.2020

Jälleen käsillä on kolmen vuorokauden hyvin rauhallinen jakso, jonka aikana revontulia tuskin nähtäneen. Kp- ja K-indeksi pysyttelevät matalissa (<1) lukemissa, joten Pohjois-Lapissa saattaa olla hyvin pieni mahdollisuus himmeisiin revontuliin. Muualla revontulia tuskin nähdään.

Pitkäaikainen revontuliennuste 16.3. – 11.4.2020

Auringon toimina pysyttelee edelleen hyvin rauhallisena huolimatta ensimmäisistä, seuraavaan auringonpilkkujaksoon kuuluvista muutamasta pilkkuryhmästä, joita on nähty viime viikkoina. Kevätpäiväntasauskaan ei ole kunnolla näkynyt tämän vuoden revontulitilastoissa, muutamia hyvin vaisuja episodeja lukuun ottamatta.

Ennustejaksoon sisältyy vain yksi ja lyhytaikaiseksi jäävä revntulet mahdollistava vuorokausi. Kuva © Kari A. Kuure.

Kevät- ja syyspäiväntasaukset ovat niitä aikoja, jolloin tilastollisesti nähdään eniten revontulia. Tämä johtuu siitä, että maapallon asento avaruudessa on näinä aikoina sellainen, että interplanetaarinen magneettikenttä (IMF) ja maapallon magneettikenttä kytkeytyvät yhteen (uudelleen kytkentä) muita aikoja helpommin ja näin mahdollistaa aurinkotuulen ja CME-purkausten varattujen hiukkasten siirtymisen Maan magneettikenttään aiheuttaen magneettisen häiriötilan tai -myrskyn. Tavallisesti Maan magneettikenttä pakottaa kohti tulevan aurinkotuulen sivuun ja näin suojaa sekä ilmakehää, että viimekädessä myös maanpinnalla olevaa elämää ja nykyisin myös herkkää elektroniikkaa niin maanpinnalla kuin lähiavaruudessakin.

Nyt käsillä olevaan neljänviikon ennustejaksoon sisältyy ainoastaan yksi hieman aktiivisempi vuorokausi, joka toteutuessaan voisi tuoda revontulet Suomen taivaalle. Maaliskuun 27 päivänä Kp-indeksi odotetaan kohoavan lukemaan 4, jolloin revontulet ovat mahdollisia Etelä-Suomea myöten. Sattuuko Kp-indeksin maksimi kevään lyhenevään yöhön, onkin sitten jo toinen kysymys, sillä ennustettu magneettinen häiriö on hyvin lyhytaikainen.

Revontuliennuste 13. –16.3.2020

Revontulikausi pitäisi olla parhaimmillaan. Kevätpäiväntasaus on jo viikon kuluttua (20.3.) ja ennustettavissa olevan ajan kuluessa ei juuri ole odotettavissa näyttäviä revontulia. Tämä tilanne tietysti on seurausta Auringon aktiivisuusminimistä, jolloin aurinkotuuli on tavanomaista hitaampaa ja hiukkastiheys vähäisempää.

Ennuste

Yöt 13./14., 14./15. ja 15./16. ovat kakki rauhallisia. Kp- ja K-indeksit ennustejaksolle ovat matalissa lukemissa (1 – 2), joten himmeitä revontulia voitaneen nähdä satunnaisesti Lapissa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Revontuliennuste 10. – 13.3.2020

Auringossa on yksi pieni auringonpilkkuryhmä AR2758, jossa on kaksi pientä pilkkua. Pilkkuryhmä sijaitsee eteläisellä pallonpuoliskolla, eikä siinä mahdollisesti tapahtuvat vähäiset purkaukset vaikuta suoranaisesti maapallon lähiavaruuden avaruussäähän.

Ennuste

Yöt 10./11., 11./12. ja 12./13. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Kp-indeksi ja korkeiden leveyksien K-indeksi pysyttelee matalissa lukemissa 1 – 3, jolloin revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Sielläkin reposet ovat himmeitä, koska energisten elektronien määrä maapallon magneettikentässä on vähäinen. Aurinkotuuli saattaa tuoda jonkin verran lisää elektroneja, mutta niiden määrä ja vaikutus on vähäinen. Maamme eteläosissa revontulien mahdollisuus on lähes olematon.

Pitkäaikainen revontuliennuste 9.3. – 4.4.2020

Aurinkoon on ilmaantunut pieni auringonpilkku, joka on alkavan pilkkujakson 25 pilkku. Pilkun magneettinen polariteetti on vallitsevalle kentälle vastakkainen. Erityisen suurella mielenkiinnolla voidaan todeta sen olevan myös radiotaajuuksilla aktiivinen. Aktiivisuus on ensimmäinen havaittu jaksolle 25.

Vain pari lyhyttä revontulijaksoa on odotettavissa seuraavien neljän viikon aikana. Kuva © Kari A. Kuure.

Ennustejaksolla on kaksi lyhyttä ennustettua episodia, jolloin revontulien todennäköisyys on hieman suurempi. Ensimmäinen näistä jaksoista on 18. – 20. maaliskuuta, jolloin Kp-indeksin ennustetaan kohoavan lukemaan 4. Jos ennuste toteutuu, revontulia voitaneen nähdä Etelä-Suomea myöten ja jopa etelärannikolla voidaan nähdä himmeitä revontulia.

Toinen, edellistä lyhytaikaisempi mahdollinen revontulijakso on 27./28. maaliskuuta yöllä, jolloin Kp-indeksin odotetaan myös kohoavan lukemaan 4. Odotettu magneettinen häiriö on lyhyempi kuin edellinen, joten voi olla, että mahdolliset revontulet jäävät lähinnä Pohjois-Suomen ja Lapissa näkyviksi.

Revontuliennuste 7. – 10.3.2020

Lähivuorokausina maapallo kohtaa aurinkotuulen tihentymiä, joista ensimmäinen tapahtuu tämän ennustejakson aikana. Tihentymät eivät ole mitenkään voimakkaita, hiukkastiheys nousee noin 6 ppcm3, joka ei vielä ole kovinkaan paloa. Samaan aikaan aurinkotuulen nopeus putoaa hieman alle 400 km/s nopeuteen.

Ennuste

Yöt 7./8., 8./9. ja 9.10. Kp-indeksi ja korkeiden leveyksien K-indeksi vaihtelee lukemien 1 ja 3 välillä. Korkeimmat lukemat (K-indeksi) saavutetaan päivällä, joten yöt näyttävät muodostuvan hyvinkin rauhallisiksi. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja satunnaisesti Pohjois-Suomessa, vaikka Kevätpäiväntasauksen läheisyys voi sekoittaa pakkaa hieman tavallista enemmän. Etelämpänä revontulia ei näyttäisi olevan odotettavissa ennustejakson aikana.

Revontuliennuste 4. – 7.3.2020

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on koko ennustejakson ajan niin tiheydeltään kuin nopeudeltaan lähes muuttumaton. Näin ollen ei olekaan mikään yllätys, että myös Kp- ja korkeuden leveyksien K-indeksi pysyttelevät matalissa lukemissa. Samaan aikaan energisiä elektroneja maapallon magneettikentässä on vain vähän, joten nekään eivät saa aikaa merkittäviä revontulia.

Ennuste

Yöt 4./5., 5./6. ja 6./7. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Kp- ja K-indeksi pysyttelevät lukemissa 2 tai sen alapuolella, joten himmeitä revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia tullaa tuskin näkemään.

Pitkäaikainen revontuliennuste 2.3. –28.3.2020

Tulevat neljä viikkoa näyttävät muodostuvan suhteellisen rauhalliseksi. Ennusteeseen sisältyy vain kaksi hieman aktiivisempaa jaksoa, joiden toteutuessa myös Etelä-Suomessa revontulien näkyminen on mahdollista.

Geomagneettinen ennuste. Kuva © Kari A. Kuure

Ensimmäinen näistä jaksoista ajoittuu juuri ennen kevätpäiväntasaus. Magneettikentän rauhattomuus lisääntyy 18. päivänä ja se saa maksiminsa seuraavana päivänä. Tilanteen rauhoittuminen vie vielä yhden vuorokauden. Kp-indeksin maksimiarvoksi ennustetaan lukemaa 4. Jos tämä toteutuu, niin silloin revontulia voitaneen nähdä koko Suomen alueella. Aivan etelärannikolla revontulet olisivat himmeitä ja hyvin rauhallisia, mutta muualla suomessa jonkin verran eloisampia. Lapissa voidaan nähdä kunnolliset revontulet.

Toinen aktiivisempi kausia sijoittuu ennustejakson viimeiselle viikolle, jolloin Kp-indeksin odotetaan kohoavan parin vuorokauden ajaksi lukemaan 4. Jos ennuste toteutuu, niin jälleen Etelä-Suomessakin voidaan nähdä hienoja revontulia.

Revontuliennuste 1. – 4.3.2020

Auringon eteläisen pallonpuoliskon aurinkotuuli on nopeaa, jopa noin 800 km/s. Ekvaattoriseudun aurinkotuuli on puolestaan hitaampaa, vain noin 500 km/s. Maapallon kohtaama aurinkotuuli on juuri näiden kahden vyöhykkeen välissä, jolloin tilanne on hyvin revontuliherkkää. Jos vastaava tilanne olisi pohjoisen nopean ja ekvaattorin hitaan aurinkotuulen välillä, komeat revontulet hallitsisivat yötaivasta. Nyt täytyy tyytyä himmeämpiin reposiin.

Himmeitä revontulia Tampereen horisontissa 29.2.2020. Kuvaan on tullut myös suhteellisen kirkas meteori. Kuva © Kari A. Kuure /Tampereen Ursa ry.

Ennuste

Yö 1./2 näyttäisi muodostuvan aktiiviseksi. Kp-indeksin odotetaan kohoavan aamupuolella yötä lukemaan 4, jolloin revontulia nähtäisiin Etelä-Suomessa. Pohjoisessa revontulet voivat olla hyvinkin kirkkaita ja aktiivisia, sillä energisten elektronien määrä magneettikentässä on riittävä. Aivan etelärannikollakin himmeä ja rauhallinen revontulikaari on mahdollinen.

Yöt 2./3. ja 3./4. ovat aktiivisia mutta hieman rauhallisempi kuin ennustejakson ensimmäinen yö. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 3, jolloin aktiivisia revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulet ovat hieman himmeämpiä ja rauhallisia. Kevätpäiväntasauksen läheisyys tässä tilanteessa saattaa tuoda himmeitä revontulia myös Etelä-Suomen taivaalle, ehkä ei kuitenkaan aivan etelärannikolle.