Revontuliennuste 22.–25.3.2018

Ennustejaksolla revontulia nähtäneen lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni. 

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 416 km/s mutta se oli hyvin terävä huippu ja keskimääräinen nopeus on ollut noin 330 km/s. Hiukkastiheys on vaihdellut 2 – 6 ppcm³ välillä.

Auringon etelänavalta ekvaattorin yli pohjoisille keskileveyksille edelleen ulottuu laaja-alainen korona-aukko, joka on ekvaattorin tienoilla hajanainen. Se on vaikuttanut viimeksi kuluneen vuorokauden avaruussäähän siten, että maapallo on ollut koron-aukon nopeassa virtauksessa. Virtauksen vähäinen hiukkastiheydestä johtuen geomagneettisia seurauksia ei ole ollut ja Kp-indeksi on pysytellyt 0,33–2 lukemissa.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 10 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -9 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 22143 pfu (8,50e+08 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Maapallo on edelleen nopean ja harventuneen aurinkotuulen alueella koko ennustejakson ajan. Kp-indeksin vaihtelevan lukemien 2–5 välillä.

Yö 22./23. on aktiivinen revontuliyö ainakin Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Kp-indeksin odotetaan kohoavan hetkelliseen maksimiarvoon 5 mutta muutoin mennään lukeman 4 tietämillä koko yö. Revontulia voidaan nähdä myös Keski-Suomessa mutta ne ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia. Etelä-Suomeen revontulet tuskin ylettyvät.

Yöt 22./24. ja 24./25. ovat edellistä rauhallisempia. Kp-indeksin maksimiarvo on 3–4 ja tällöin revontulet ovat mahdollisia Lapissa. Pohjois-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähdään.

Revontuliennuste 19.–22.3.2018

Revontulia viimeyöltä. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla revontulia nähtäneen lähinnä Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulet, jos niitä nähdään, ovat hyvin himmeitä ja rauhallisia.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 575 km/s ja se on kasvussa. Hiukkastiheys on vaihdellut 5 – 10 ppcm³.

Auringon etelänavalta ekvaattorin yli pohjoisille keskileveyksille ulottuu laaja-alainen korona-aukko, joka on ekvaattorin tienoilla hajanainen. Se on vaikuttanut viimeksi kuluneen vuorokauden avaruussäähän siten, että maapallo siirtyi hitaan aurinkotuulen vaikutuksesta koron-aukon nopeaan virtaukseen. Siirtymisestä aiheutui geomagneettinen myrsky, jonka voimakkuus oli yllättävän korkea (G2). Kp-indeksi maksimilukemat olivat noin 5,67 (Potsdam) ja Wing Kp oli maksimiarvossa 6+.

Revontulia nähtiin laajalti ja etenkin Pohjois-Suomesta Taivaanvahtiin tuli ilmoituksia kirkkaista ja värikkäistä revontulista. Tampereella revontulet olivat kirkkaita mutta rauhallisia ja säteiden muodostuminen oli vähäistä.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 10 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -9 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 7111 pfu (1,60e+08 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Maapallon siirryttyä nopean aurinkotuulen vaikutusalueelle energisten elektronien määrä todennäköisesti tulee putoamaan. Tästä puolestaan seuraa, että Kp-indeksin lukemat ovat matalia ja mahdolliset revontulet ovat himmeitä. Ennusteen mukaan lähivuorokaisien Kp-indeksin maksimiarvot ovat 3–4 lukemissa.

Yö 19./20. on ennustejakson rauhallisin. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 3, jolloin revontulia voidaan nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Yöt 20./21. ja 21./22. ovat edellisen kaltaiset. Kp-indeksi saavuttaa maksimilukeman 4 molempina öinä aamupuolella Suomen aikaa. Revontulia nähdään Lapissa ja Pohjois- Suomessa mutta Keski-Suomessa revontulien mahdollisuus on jo pieni varsinkin jos energisten elektronien vuo on matala. Etelärannikolla revontulien mahdollisuus on hyvin vähäinen.

Revontuliennuste 16.–19.3.2018

Revontulet ovat ennustejakson ensimmäisenä yönä mahdollisia koko maassa. Toisena ja kolmantena yönä revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita oli yksi mutta sen kesto oli hyvin lyhytaikainen. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 533 km/s ja hiukkastiheys on ollut noin 10 ppcm³.

Auringon navoilta on pienet korona-aukot ovat hävinneet mutta ekvaattorin molemmin puolin keskileveyksille on hyvin hajanainen korona-aukkoja sisältävä alue.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 12 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -8 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 309 pfu 5,80e+06 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Maapallo on hitaan aurinkotuulen alueella aina ennustejakson loppuun mutta sen jälkeen on odotettavissa lyhytaikaisia voimakkaita häiriöitä.

Yö 16./17. on ennustejakson aktiivisin. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4, jolloin revontulia voidaan nähdä Keski-Suomen leveydellä. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni mutta sen verran korkea kuitenkin, että etelärannikollakin revontuliharrastajat voivat olla varuillaan revontulien varalta. Pohjois-Suomessa ja Lapissa revontulet ovat kohtuullisen kirkkaita vaikkakaan ei mitään huippukirkkauksia ole odotettavissa.

Yö 17./18. ja 18./19. ovat rauhallisempia. Kp-indeksi pysyttelee molempina öinä lukemassa 3. Rauhallisia revontulia nähdään Lapissa ja Pohjois- Suomessa mutta Keski-Suomessa revontulien mahdollisuus on jo pieni. Etelärannikolla reposia tuskin nähdään.

Revontuliennuste 13.–16.3.2018

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Revontulien mahdollisuus koko maassa on hyvä ennustejakson aikana. Ensimmäisen vuorokauden aikana revontulien aktiivisuus on vähäistä mutta toisena ja kolmantena vuorokautena voidaan nähdä kevätkauden parhaimmat repot.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 407 km/s ja hiukkastiheys on ollut noin 6 ppcm^3, joskin viime tuntien aikana se on kohonnut noin 9 ppcm^3.

Auringon molemmilla navoilla on pienet korona-aukot ja näiden lisäksi pohjoisen pallonpuoliskon keskileveyksillä on itä-länsisuuntainen korona-aukko. Kp-indeksi kohosi maksimissaan lukemaan 1,67.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 5 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -3 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 1,90e+06 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä (pfu-arvo on määrittelemätön).

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Maapallo on hitaan aurinkotuulen alueella, mutta etelänavalta ulottuva korona-aukko saa aikaan CIR-ilmiöitä, jotka vahvistavat IMF-magneettikenttää ja aiheuttaa häiriöitä geomagneettiseen kenttään. Tästä seuraa rauhattomuutta ennustejakson ensimmäisen vuorokauden aikana. Häiriöt voimistuvat jonkin verran ennustejakson toisena ja kolmantena vuorokautena ja magneettisten myrskyjen kehittyminen on mahdollista.

Yö 13./14. on ennustejakson rauhallisin. Revontulia nähtäneen Lapissa ja jonkin verran himmeämpiä Pohjois-Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin vähäinen.

Yö 14./15. ja 15./16. voivat olla revontuliöitä koko maassa. Kp-indeksi odotetaan saavuttavan maksimilukeman 5, joka merkitsee G1-luokan magneettista myrskyä. Magneettinen häiriö kehittyy jo 14. päivänä jo iltapäivällä ja myrsky alkaa jo alkuillasta. Näin ollen revontulia voi esiintyä jo illan pimetessä.

Magneettinen myrsky jatkuu koko yön ja päivän koittaessa (15.) se laantuu jonkin verran aamun aikana. Myrsky voimistuu uudelleen 15. päivän iltana ja seuraavana yönä, jolloin revontulia nähtäneen ainakin Keski-Suomea myöten. Etelärannikolla hyvin himmeät revontulet ovat mahdollisia (Kp-indeksin maksimilukema on 4).

Revontulien näkyminen on mahdollista ennustejakson päätyttyäkin, sillä pitkäaikainen ennuste kertoo magneettisen rauhattomuuden jatkuvan usean vuorokauden ajan.

Pitkäaikainen revontuliennuste 12.3.–7.4.2018

Kevät on edistynyt ainakin revontulien osalta siten, että tulevat viikot ovat tilastollisesti revontulien aikaa. Vaikka Auringon aktiivisuus on hyvin lähellä minimiä, revontulia aiheutuu korona-aukoista, joita esiintyy juuri minimien aikana kaikkein runsaimmin. Puuttuvan aktiivisuuden korvaa korona-aukot ja revontulien tarkkailija voi edelleen tehdä mielenkiintoisia havaintoja harrastuksensa parissa.

Ap- ja Kp-indeksit

Ap- ja Kp-indeksien ennuste kertoo parista kolmesta
mahdollisesta revontulien näkymisjaksosta.
Piirros © Kari A. Kuure.

Ennustejaksolla on pari mielenkiintoista kautta, jotka toteutuessaan voivat tuottaa mukavia revontulia aivan etelärannikkoa myöten. Ensimmäinen näistä kausista alkaa parin vuorokauden kuluttua tämän ennusteen ilmestymisestä. Ap-indeksi lähtee nousuun jo 14.3  ja Kp-indeksi seuraa sitä 15.3. Ap-indeksi jatkaa nousuaan tasaisesti mutta Kp-indeksin arvo jämähtää lukemaan 4 kolmen vuorokauden ajaksi kunnes 18.3. se kohoaa lukemaan 5.

Lapissa revontulet näinä päivinä voivat olla kirkkaita ja hyvin loimuavia. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet ovat selkeästi näkyviä ja harvakseltaan säteitä muodostaen. Jakson kirkkaimmat revontulet nähtäneen 18.3., jolloin Kp-indeksi kohoaa lukemaan 5. Tällöin selkeästi näkyviä revontulia nähtäneen aivan etelärannikkoa myöten. Lapissa revontulet ovat joko koko taivaalla tai pääosin etelätaivaalla. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulia voisi luonnehtia loimuaviksi.

Aktiivisuus jakso päättyy kuin seinään, sillä molemmat indeksi putoavat pieniin lukemiin parin vuorokauden ajaksi. Tämän jälkeen parin kolmen vuorokauden ajan indeksien lukemat kohoavat ja saavuttavat huippulukemat 22.3. Kp-indeksi lukema pitäisi tuolloin olla 5.  Jos tämäkin toteutuu, silloin etelärannikolla nähtäisiin jälleen selkeitä revontulia. Muualla maassa revontulet voivat jälleen olla loimuavia.

Revontulien mahdollisuus nousee tämänkin jälkeen suhteellisen korkeaksi. Aktiivisuuden kehitys on toisinto muutaman vuorokauden takaisesta ja 26.3. nähtäneen taas kirkkaita revontulia lähes koko maassa, etelärannikolla ne ovat tietysti hieman himmeämpiä. Maaliskuun loppupuoli ja huhtikuun alku ovat sitten rauhallisempia ja revontulia nähtäneen vain Lapissa ja sielläkin varmimmin Pohjois-Lapissa.

Radiovuo

Radiovuon ennuste kertoo Auringon toiminnan
olevan hyvin rauhallista.
Piirros © Kari A. Kuure.

Radiovuon ennuste kertoo Auringon olevan hyvin rauhallinen eikä suurempia flarepurkauksia ole odotettavissa. Tämä tietysti näkyy myös revontulien kirkkaudessa, sillä energisiä (>2 MeV) elektroneja ei maapallon lähiavaruuteen ajaudu kovinkaan suuria määriä. Ilman elektroneja eivät revontuletkaan ole kovin kirkkaita sillä magneettinen myrskyäminen pääse kehittymään kirkkaita revontulia tuottaviin voimakkuuksiin.

Revontuliennuste 10.–13.3.2018

Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Lapissa ennustejakson aikana. Muualla revontulien näkymisen todennäköisyys on hyvin pieni.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 438 km/s ja hiukkastiheys on ollut noin 5 ppcm³ lyhytaikainen maksimia kohosi arvoon 25 ppcm³.

Auringon molemmilla navoilla on korona-aukot ja näiden lisäksi pohjoisen pallonpuoliskon keskileveyksillä on itä-länsisuuntainen korona-aukko. Maapallon kohtaaman nopean ja hitaan aurinkotuulen raja-alueen ilmiöt aiheuttivat pieniä häiriöitä magneettikenttään ja Kp-indeksin lukema kohosi maksimissaan lukemaan 4.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 9 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -5 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 1,40e+06 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä (pfu-arvo on määrittelemätön). Kp-indeksin vaihteluväli on ollut 1 – 4. 

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Maapallo on siirtynyt hitaan aurinkotuulen alueelle, jonka ei odoteta aiheuttavan merkittäviä magneettisia häiriöitä.

Kp-indeksin odotetaan painuvan mataliin 1–2 lukemiin muutaman tunnin kuluessa. Ennustejakson loppuun asti indeksi tulee pysyttelemään näissä arvoissa. Energisten elektronien määrä pysyttelee hyvin vähäisenä koko ennustejakson ajan.

Yöt 10./11., 11./12. ja 12./13. tulevat olemaan hyvin rauhallisia. Magneettisia häiriöitä ei odoteta esiintyvä kahtena ensimmäisenä yönä ja kolmantenakin odotetaan esiintyvän vain vähäistä rauhattomuutta pohjoisimmilla mittausasemilla. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa ennustejakson aikana. Muualla Lapissa revontulien mahdollisuus on pieni ja muualla Suomessa lähes olematon.

Revontuliennuste 7. – 10.3.2018

Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa 8./9. yönä. Muualla revontulien näkymisen todennäköisyys on hyvin pieni.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 434 km/s km/s ja hiukkastiheys on ollut noin 5 ppcm³ lyhytaikainen maksimia kohosi arvoon 18 ppcm³.

Auringon molemmilla navoilla on korona-aukot mutta ekvaattoritasossa ne ovat hyvin heikot ja hajanaiset eikä niillä odoteta olevan vaikutusta maapallon lähiavaruuden avaruussäähän.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimi -3 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 2,20e+06 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä (pfu-arvo on määrittelemätön). Kp-indeksin vaihteluväli on ollut 1 – 2. 

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Maapallo kohtaa hitaan ja nopean aurinkotuulen rajan siirtyen nopeaan koronaukon aiheuttamaan virtaukseen vielä tämän vuorokauden puolella. Muutoksen ei kuitenkaan odoteta aiheuttavan kovinkaan suuria häiriöitä maapallon magneettikenttään.

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2. 7./8. yönä ja 2–3 8./9. ja 9./10. öinä. Energisten elektronien määrä pysyttelee oletettavasti hyvin vähäisen, joten revontuletkin jäävät himmeiksi vaikka muut olosuhteet voisivatkin mahdollistaa niiden näkymisen.

Yö 7./8. on rauhallinen. Himmeitä ja hyvin rauhallisia revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa, mutta muualla niiden näkymisen todennäköisyys on hyvin pieni.

Yöt 8./9. ja 9.10. ovat hieman edellistä yötä aktiivisempia. Revontulia voidaan nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Muualla Suomessa revontulien näkymisen mahdollisuus on pieni.

Revontuliennuste 4. – 7.3.2018

Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa mutta muualla niiden todennäköisyys on hyvin pieni.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on ollut vain yksi (AR12700), ja sekin on kadonnut viimevuorokauden aikana. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 347 km/s ja hiukkastiheys on ollut noin 6–38 ppcm³.

Viimeisten tuntien aikana hiukkastiheys on pudonnut alle 5 ppcm³. Tämä merkitsee sitä, että maapallo on kohdannut kapean korona-aukon. Auringon molemmilla navoilla on keskileveyksille ulottuvat korona-aukot mutta ekvaattoritasossa ne ovat hyvin heikot ja hajanaiset eikä niillä odoteta olevan voimakasta vaikutusta maapallon lähiavaruuden avaruussäähän.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 12 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimi -7 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 1459 pfu (koko vuorokausi (koko vuorokausi 2,80e+07 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä. Kp-indeksin vaihteluväli on ollut 1 – 3. Suomessa vähäisiä magneettisia häiriöitä havaittiin Ranuan ja Oulujärven leveydelle.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Korona-aukosta aiheutuvia CIR-ilmiöitä voidaan odottaa esiintyvän etenkin 4./5. yönä. Ne ovat kuitenkin sen verran heikkoja, että niillä ei ole vaikutusta lähiavaruuden avaruussäähän.

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2. Energisten elektronien määrää ei pystytä ennustamaan mutta suuria muutoksia tiheyteen ei ole odotettavissa.

Yöt 4./5, 5./6. ja 6./7. ovat rauhallisia. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa mutta muualla niiden todennäköisyys on hyvin pieni.

Revontuliennuste 1.–4.3.2018

Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa mutta muualla niiden todennäköisyys on hyvin pieni.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on ollut vain yksi (AR12700) ja viime vuorokauden aikana oli pari B-luokan flarepurkausta. Ne eivät kuitenkaan vaikuttaneet lähiavaruuden avaruussäähän. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 527 km/s ja hiukkastiheys on ollut noin 8 ppcm³.

Maapallon lähiavaruuden säähän vaikuttaa edelleen Auringon etelänavalta ekvaattorin yli keskileveyksille ulottuva hyvin hajanainen korona aukko, joka kuitenkin on heikentynyt ekvaattorilla ja vahvistunut molemmilla navoilla.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 5 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimi -4 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 637 pfu (koko vuorokausi (koko vuorokausi 2,30e+07 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä. Kp-indeksin vaihteluväli on ollut 0,33–2,67. 

Kp-indeksin vaihteluväli on ollut 0,33–2,67. Suomessa vähäisiä magneettisia häiriötä näkyivät vain Sodankylän leveydelle.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Korona aukosta aiheutuvia CIR-ilmiöitä voidaan odottaa esiintyvän etenkin 1./2. ja 3./4. välisinä yönä. Ne ovat kuitenkin sen verran heikkoja, että niillä ei ole vaikutusta lähiavaruuden avaruussäähän.

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2. Energisten elektronien määrää ei pystytä ennustamaan.

Yöt 1./2., 2./3. ja 3./4. ovat rauhallisia. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa mutta muualla niiden todennäköisyys on hyvin pieni.