Revontuliennuste 8.–11.12.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Vain himmeitä revontulia on nähtävissä Pohjois-Lapissa kaikkina ennustejakson öinä.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Ainoastaan yksi aktiivinen alue, jossa esiintyi pilkku, oli näkyvissä jonkin aikaa.

Taustakohinan ylittäviä flare-purkauksia ei esiintynyt. Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimiarvon 560 km/s ja sen hiukkastiheys oli noin 6 ppcm3.

IMF-kentän kokonaisvoimakkuus oli maksimissaan 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin voimakkuus oli -4 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli kohtuullisesti, vuon arvo saavutti lukeman 3752 pfu.

Kp-indeksin lukema pysytteli lukemassa 2, lyhytaikainen maksimilukema oli 4,33.

Ennuste

Auringon aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan muutoksia ja geomagneettisen kentän odotetaan pysyttelevän rauhallisessa tilassa. Kp-indeksin lukemien ennustetaan pysyttelevän lukemissa 1–2.

Yöt 8./9., 9./10. ja 10./11. ovat hyvin rauhallisia. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä lähinnä Pohjois-Lapissa. Muualla revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Revontuliennuste 5.–8.12.2017

Vain himmeitä revontulia on odotettavissa lähivuorokausien
aikana. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla on odotettavissa vain himmeitä revontulia, joista Etelä-Suomessa ei juuri päästä nauttimaan. Lapissa ja Pohjois-Suomessa on parhaimmat mahdollisuudet nähdä edes himmeitä revontulia.

Avaruussää

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuuli on ollut hidasta, maksimi lukema oli 381 km/s mutta se suunta on kasvamaan päin. Tätä kirjoittaessani tuulen nopeus on noin 430 km/s.

Aurinkotuulen tiheydessä esiintyi terävä piikki kello 17 aikaan, jolloin hiukkastiheys kohosi 51 ppcm³. Piikin jälkeen tuulen hiukkastiheys pysytteli tunteja korkeissa lukemissa, vaihdellen lukeman 25 ppcm³ molemmin puolin. Vasta vuorokauden vaihduttua tiheyden arvo putosi lähemmäksi tavanomaisia lukemia.

IMF-kentän maksimilukema oli 12 nT ja eteläsuuntaisen komponentin voimakkuus myös -12 nT. Eteläsuuntainen maksimilukema esiintyi kello 18 aikoihin ja kentän voimakkuus vuorokausien vaihtuessa. Sen jälkeen pohjois-eteläsuuntaisen kentän voimakkuus on olut noin 5 nT mutta suunta on vaihdellut voimakkaasti etelän ja pohjoisen välillä.

Energisten (>2 MeV) elektronien määrä on ollut vähäistä, vuontiheys on ollut vain 175 pfu, mikä selittää vain himmeät revontulet viimeksi kuluneen vuorokauden aikana, vaikka Kp-indeksin perusteella revontulien olisi pitänyt olla kirkkaammat.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyvän vähäisenä koko ennustejakson ajan. Maapallon poistuu tämän vuorokauden aikana Auringosta lähteneestä streamistä, jolloin hiukkastiheys vähenee. Siirtymävaiheessa on odotettavissa jonkin verran CIR-ilmiöiden aiheuttamia magneettikentän voimistumisia. Muutos ei kuitenkaan aiheuta sen suurempia muutoksia maapallon magneettikentän tilaan.

Ennustejakson aikana Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 3–6, suurimpien lukemien esiintyessä ennustejakson alussa. Jos Auringossa ei tapahdu maapallon suuntaan lähteviä CME-purkauksia, elektronien vähäinen määrä jatkuneen ainakin ennustejakson ajan ja se vaikuttaa suoraan mahdollisten revontulien kirkkauteen ja aktiivisuuteen.

Yö 5./6. voi olla hyvinkin aktiivinen revontuliyö. Tosin lähtötilanteen matala elektronivuo ei anna aihetta odottaa revontulien olevan mitenkään erityisen voimakkaita, varsinkaan Etelä-Suomessa, jossa niitä ei nähdä mahdollisesti lainkaan. Lapissa revontulet ovat tavanomaisen kirkkaita ja jonkin verran aktiivisia Kp-indeksin saavuttaessa maksimilukeman 5. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet ovat myös hyvin näkyviä ja säteiden muodostuminen on vähäistä.

Yöt 6./7. ja 7./8. ovat rauhallisia Kp-indeksi kohotessa lukemaan 4. Lapissa revontulet ovat tavanomaisen näkyviä ja niissä voi esiintyä vähäistä säteiden muodostumista. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia kaaria, säteiden muodostumista ei juuri ole. Etelä-Suomessa revontulet näkyvät lähinnä kamerakuvissa.

Pitkäaikainen revontuliennuste 4.–30.12.2017

Pitkäaikainen revontuliennuste ei lupaile kovinkaan
merkittäviä reposnäytelmiä taivaalle.
Kuva © Kari A. Kuure.

Revontulet ovat mahdollisia ennusteen alkupäässä muutaman vuorokauden aikana ja sen lisäksi parina vuorokautena myöhemmin. 

Revontulipurkausten ennuste noin viikon välein on kuitenkin epävarmat toteutumiseltaan, joten kovinkaan suuria odotuksia en näiden revontulien näkymiselle laskisi.

Kp ja Ap-indeksit

Lähiavaruuden avaruussäätä sekä maapallon magneettikentän reagointia siihen kuvaavat Kp- ja Ap-indeksien ennuste kertoo ennustejaksolla olevan kaksi tai kolme aktiivisempaa kautta, jolloin revontulien näkyminen on mahdollista koko maassa.

Ensimmäinen näistä jaksoista on tämä ennusteen julkaisuajankohdan selvästi aktiivinen vaihe: Kp-indeksin arvo kohoaa lukemaan 6 ja se sekä Ap-indeksin korkein arvo (48) saavutetaan 5. joulukuuta. Aktiivinen vaihe ei kuitenkaan ole kovin pitkä ja seuraavana päivänä Kp-indeksi putoaa lukemaan 5 ja sama suunta jatkuu parina seuraavankin vuorokautena.

Seuraava hieman aktiivisempi jakso on 11.–13. päivinä, jolloin indeksi kohoaa lukemaan 4. Jos tämä toteutuu sellaisenaan, revontulia nähtäneen koko maassa mutta Etelä-Suomessa ne ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia. Muualla suomessa reposet ovat hieman kirkkaampia ja aktiivisempia.

Seuraava lyhytaikainen magneettinen myrsky on odotettavissa 18. joulukuuta. Purske on todella lyhyt ja sen molemmin puolin Kp-indeksi on lukemassa 3. En ole kovinkaan toiveikas tämän myrskyn suhteen, sillä se voi hyvinkin jäädä toteutumatta, vaikka ennuste muutoin toteutuisi.

Vielä ennen vuodenvaihdetta koetaan suunnilleen samanlainen, ehkä hieman heikompi magneettikentän häiriötila. Joulukuun 27. päivänä on odotettavissa Kp-indeksin arvon kohoaminen lukemaan 4 ja ennusteen virhemarginaali tälle ajalle tekee häiriön toteutumisesta hyvin epävarman.

Radiovuo

Radiovuoennuste kertoo Auringon vähäisestä aktiivisuudesta,
joten kovinkaan merkittäviä magneettisia tai radiohäiriöitä
ei ole odotettavissa. Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon aktiivisuus on ollut jo viikkoja hyvin vähäistä. Tämä vähäinen aktiivisuus tulee jatkumaan vielä vuosia, joten mikään yllätys ei varmastikaan ole se, että Auringon radiovuossa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia lähiviikkoina. Radiovuon aktiivisimmat kaudet osuvat Kp-indeksin aktiivisuuden kanssa yksiin ja näin ollen huippuarvot saavutettaneen 13.–16. päivinä sekä 23. joulukuuta.

Revontuliennuste 2.–5.12.2017

Ennustejaksolla voidaan nähdä melko hyvät revontulet.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Pari ensimmäistä vuorokautta ovat hyvin rauhallisia mutta ennustejakson viimeisenä yönä revontulien mahdollisuus on suurehko. Kirkkaita revontulia nähtäneen koko maassa.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut, pilkuttomia vuorokausia tänä vuonna on ollut 87 eli 27 %.  Flarepurkauksia oli vain yksi, sen voimakuussa oli vähäinen (B1.07).

Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimiarvon 546 km/s ja hiukkastiheys noin 10 ppcm3. IMF-kentän kokonaisvoimakkuus (Bt) oli maksimissaan 9 nT ja eteläsuuntainen komponentti (Bz) saavutti arvon -5 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli geosynkronisenradan etäisyydellä hyvin vähänä, vuon arvo oli 186 pfu.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevänä vähäisen tulevien vuorokausien aikana. Geomagneettisen kentän niin ikään odotetaan pysyttelevän rauhallisena parin ensimmäisen vuorokauden aikana. kolmantena vuorokautena maapallo kohtaa Auringosta lähteeneen 

hiukkasvirtauksen tihentymän ja siirtymisvaiheessa on odotettavissa magneettista rauhattomuutta ja mahdollisesti G1-luokan magneettinen myrsky. Hiukkasvirtauksen mukana energisten elektronien määrä kasvaa jonkin verran mutta lähtötilanteen ollessa hyvin matala voi olla, että kovin kirkkaita revontulia ei edes magneettisen myrskyn aikana nähdä.

Yöt 2./3. ja 3./4. ovat hyvin rauhallisia. Kp-indeksin arvo pysyttelee lukemissa 1–2, joten himmeitä revontulia voitaneen nähdä vain Pohjois-Lapissa.

Yö 4./5. on jo hieman aktiivisempi. Kp-indeksin arvon odotetaan kohoavan lukemaan 5 (G1-luokan magneettinen myrsky) jo iltapäivänä kuluessa. Indeksin odotetaan pysyttelevän tässä lukemassa useamman vuorokauden ajan. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ota kirkkaita ja loimuavia, koronan näkyminen on todennäköistä, säteiden muodostuminen on hyvin runsasta. Keski-Suomessa revontulet ovat kirkkaita ja jonkin verran loimuavia, säteiden muodostuminen on mahdollista. Etelä-Suomessa revontulet ovat selkeästi nähtävissä olevia revontulikaaria joissa esiintyy poimuttumista ja jonkin verran säteiden muodostumista. Ennusteen epävarmuus on kuitenkin suuri!

Revontuliennuste 29.11.–02.12.2017

Revontulet ovat mahdollisia. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ensiyönä revontulien mahdollisuus on tavanomaista korkeampi, sillä odotettavissa on G1-luokan magneettinen myrsky! Ainakin Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat mahdollisia. Keski- ja Etelä-Suomen osalta revontulien näkyminen riippuu suurelta osin lähiavaruuden elektronien määrästä, sillä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana niitä on ollut vähän.

Avaruussää

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Auringossa on vain yksi aktiivinen alue jossa on pilkkuja.  Taustakohinaa voimakkaampia flarepurkauksia ei ole esiintynyt.

Aurinkotuuli saavutti 490 km/s nopeuden ja hiukkastiheys on ollut noin 11 ppcm³ maksimissaan. IMF-kentän suurin lukema oli noin 11 nT ja eteläsuuntainen komponentti (Bz) oli noin -8 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli hyvin vähän, vuo oli 212 pfu.

Kp-indeksi pysytteli hyvin matalissa lukemissa 1–4.

Ennuste

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa lähivuorokausien aikana kaksi tekijää: Auringon etelänavalta ekvaattorille ulottuva kapeahko korona-aukko ja muutama vuorokausi sitten syntynyt CME-purkaus, jonka toinen pää osuu maapallon magneettikenttään vielä tämän vuorokauden aikana. SWPC on antanut varoituksen G1-luokan magneettisesta myrskystä. Myrskyn aikana Kp-indeksi odotetaan nousevan 5 muutaman tunnin ajaksi tänä iltana Suomen aikaa.

Vaikka magneettinen myrsky toteutuisi, toistaiseksi vähäinen elektronien määrä ei mahdollista kovin kirkkaiden revontulien näkymistä. Jos elektronien määrä saapuvan plasmapilven myötä kohoaa, revontulet voivat olla tavanomaista kirkkaampia. Vaihtelu ennusteen osuvuudessa on suurta.

Yö 29./30. on jonkinmoinen revontuliyö koko maassa. Revontulien voimakkain purkaus sattuu iltayön tunneille, jolloin kirkkaita ja loimuavia revontulia nähtäneen Lapissa. Hieman rauhallisempia revontulia voidaan nähdä Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulet ovat himmeitä vaikkakin jossakin vaiheessa voidaan nähdä säteiden muodostumista. Etelä-Suomessa revontulet ovat hyvin rauhallisia ja himmeitä kaaria.

Yö 30./01. on jo selkeästi rauhallisempi. Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa nähtäneen himmeitä revontulikaaria. Säteistä voidaan nähdä Lapissa. Keski-Suomessa himmeää revontulivaloa voi jäädä kameroiden kuvakennoille ja Etelä-Suomessa repoja tuskin nähdään.

Yö 01./02. On vielä rauhallisempi. Ainostaan Pohjois-Lapissa voitaneen nähdä himmeitä revontulivöitä, muualla maassa ei revontulia nähdä.

Revontuliennuste 26. – 29.11.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Revontulet ovat mahdollisia Lapissa parin seuraavan yön aikana. Muualla Suomessa revontulia ei ole odotettavissa koko ennustejakson aikana.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana ollut hyvin vähäistä. Auringonpilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on ollut yksi ja taustakohinan ylittäviä flarepurkausia ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 478 km/s mutta on sen jälkeen hidastunut nopeuteen 327 km/s.

IMF-kentän maksimisvoimakkuus (Bt) oli 9 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimiarvo -5 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon arvo geosynkronisen radan etäisyydellä Maasta oli hyvin vähäinen. maksimiarvo oli 703 pfu.

Maapallon geomagneettisessa kentässä ei esiintynyt häiriöitä ja Kp-indeksin arvo oli 0–1,33.

Ennuste

Auringon aktiivisuuteen ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Pari pientä korona-aukkoa ei juuri vaikuta lähiavaruuden avaruussäähän. Kp-indeksi odotetaan pysyttelevän lukemissa 0–3, lukema 4 on mahdollinen vain lyhyinä purskeina parin ensimmäisen vuorokauden aikana, jotka sattuvat Suomen päiväaikaan.

Yöt 26./27. ja 27./28. ovat rauhallisia. Revontulia nähtäneen lähinnä Lapissa. Pohjois-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja yleisesti vain kameran kuvasensorin havaitsemia. Muualla maassa ei ole odotettavissa revontulia.

Yö 28./29. on edelleen hyvin rauhallinen. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa keskiyön tunteina. Muualla maassa ei revontulia ole odotettavissa.

Revontuliennuste 23.–26.11.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Tällä ennustejaksolla Pohjois-Lappia lukuun ottamatta revontulia tuskin nähdään.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut vähistä, pilkkuryhmiä ja merkittäviä aktiivisia alueita ole. Vähäinen korona-aukko on ilmaantunut pohjoiselle pallonpuoliskolle, mutta se on niin pieni ja vaikutus maapallon lähiavaruuden avaruussäähän tuntu vasta seuraavalla ennustejaksolla. Taustakohinasta erottuvia flarepurkauksia ei ole tapahtunut.

Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimilukeman 598 km/s ja hiukkastiheys on ollut noin 6 ppcm3.

Maapallon magneettinen kenttä on ollut rauhallinen. IMF-kentän suunta ja voimakkuus on vaihdellut tavanomaisesti, kokonaiskentän (Bt) vuontiheys on ollut 5 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimilukema oli -4 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien määrä geosynkronisen radan etäisyydellä oli maksimissaan 2 742 pfu.

Kp-indeksi pysytteli koko viime vuorokauden 2–3 lukemissa.

Ennuste

Auringon aktiivisuus jatkunee matalalla tasolla ja maapallon maneettikenttään ei odoteta suurempia häiriötiloja. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän matalissa lukemissa koko ennustejakson ajan.

Yöt 23./24., 24./25. ja 25.26. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Kp-indeksi pysyttelee sitkeästi arvoissa 1–2. Jos elektronin vuo pysyttelee nykyisissä lukemissa, niin se merkitsee sitä, että himmeitä revontulia voidaan nähdä Pohjois-Lapissa. Muualla revontulien näkyminen on hyvin epätodennäköistä.

Pitkäaikainen revontuliennuste 20.11.–16.12.2017

Kp- ja Ap-indeksit kertovat, että jouluuna alkupuolella
voidaan taas nähdä kunnollisia revontulia.
Kuva © Kari A. Kuure, lähde SWPC.

Joudumme odottamaan aina joulukuun 4. päivään ennen kuin voimme nähdä taivaalla kunnon revontulia. Silloin alkava revontulijakso kestää arviolta noin 4 vuorokautta ja se päättyy 8. joulukuuta. Sen jälkeen on muutama vuorokausi hiljaisempaa aikaa kunnes 11. joulukuuta revontulien mahdollisuus kohoaa hieman muutaman vuorokauden ajaksi.

Auringon aktiivisuus on lähestymässä minimiä. Pilkuttomien vuorokausien määrän perusteella minimi saavutetaan vuoden 2019 aikana. Revontuliharrastajien ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, sillä Auringon korona-aukot pitävän huolen siitä, että revontulia nähdään myös aktiivisuusminimikausien aikana. Revontulet ovat kylläkin harvenemassa ja itse revontulet ovat ehkä keskimääräistä himmeämpiä ja vaatimattoman näköisiä, mutta hienoja havaintokohteita joka tapauksessa.

Kp- ja Ap-indeksit

Kp-indeksin vaihtelu on hyvin rauhallista. Enimmäkseen indeksin odotetaan pysyttelevän 2–4 lukemissa. Joulukuun 4. indeksi kohoaan nopeasti arvoon 6, joka merkitsee G2-luokan magneettista myrskyä. Jos ennuste toteutuu ja muuttikin revontulien näkymisen vaikuttavat tekijät ovat suotuisia, kirkkaita revontulia voidaan nähdä koko maassa. Revontulien määrän ja kirkkauden huippu saavutetaan joulukuun 5. päivänä, jolloin saavutetaan Ap-indeksin maksimilukema 40.

Normaalitilaan palataan joulukuun 8 päivänä. Vielä ennen ennustejakson päättymistä voidaan kokea pieni revontulipurske joulukuun 11–13. päivinä. Tällöin Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 4, joka merkitsee revontulia koko maahan mutta Etelä-Suomessa ne ovat hyvin himmeitä.

Radiovuon ennuste kertoo, että Auringossa ei odoteta
tapahtuvan suurempia flare-purkauksia.
Kuva © Kari A. Kuure, lähde SWPC.

Auringon aktiivisuus

Radiovuon ennuste on hyvin rauhallinen koko ennustejakson ajan. Tämä merkitsee sitä, että Auringossa ei odoteta tapahtuvan taustakohinasta erottuvia flare-purkauksia. Ennustejakson keskivaiheilla saavutetaan hyvin rauhallinen jakso, jolloin pilkkuja ei luultavasti ole lainkaan. Ennustejakson maksimaaliset arvot ovat nekin niin alhaisella tasolla, että niidenkään aikana ei ole odotettavissa merkittäviä niin radio- kuin avaruussäähän vaikuttavia purkauksia.

Revontuliennuste 20.–23.11.2017

Odotettavaissa hyvin himmeitä revontulia.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Himmeähköt revontulet ovat mahdollisia ennustejakson aikana Keski-Suomesta pohjoiseen. Etelä-Suomessa revontulet, jos niitä näkyy, ovat myös hyvin himmeitä.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Pilkuttomia vuorokausia tänä vuonna on ollut tähän mennessä 82 eli 25 % vuoden vuorokausista. Taustakohinan ylittäviä flarepurkauksia ei ole ollut, aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 405 km/s ja tiheys noin 13 ppcm³. Energisiä (>2 MeV) elektroneja on geosynkronisen radan etäisyydellä ollut maksimissaan 1 480 pfu.

IMF-kentän voimakkuus saavutti 4 nT maksimivuon ja eteläsuuntainen komponentti oli 2,3 nT. Maapallon geomagneettinen kenttä on ollut rauhallinen ja siinä on esiintynyt vain vähäisiä satunnaisia häiriöitä. Kp-indeksin maksimiarvo oli 3 ja vaihtelu 0–3 arvojen välillä.

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussäähän vaikuttaa Auringon korona-aukko, joka kuitenkin on kooltaan hyvin pieni. Sen aikaansaamat CIR-ilmitö ovat vähäisiä ja niiden kesto on lyhytaikainen. Ensimmäisen vuorokauden aikana siirrytään korona-aukon nopeampaan virtaukseen, mutta siirtymäalueen vaikutus on vähäistä ja sen vaikutus heikkenee yön kuluessa.  Aurinkotuulen nopeudeksi ennustetaan noin 450 km/s.

Toisen yön avaruussää on rauhallinen maapallon ollessa koronaukon nopeassa aurinkotuulessa. Kolmannen yön aikana siirrytään aurinkotuulen tiheämpään ja samalla hitaampaan virtaukseen. Hiukkastiheyden odotetaan kohoavan noin nelikertaiseksi ja tuulen nopeuden putoavan 350 km/s. Muutos saanee aikaan CIR-ilmiöitä: IMF-kentän vuon kasvua ja kentän suunnan nopeaa vaihtelua.

Yöt 20./21. ja 21./22. ovat suhteellisen rauhallisia revontuliöitä. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4 molempien öiden aamupuolella. Tällöin revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomea myöten. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat hyvin nähtävissä, revontulikaaret ja vyöt ovat rauhallisia ja ajoittain esiintyy säteiden muodostumista. Keski-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia kaaria. Etelä-Suomessa kamera voi tallentaa kuvasensorilleen revontuliharsoa.

Yö 22./23. Ei juuri poikkea edeltävistä öistä. Kp-indeksin odotetaan saavuttavan maksimilukeman 3, jolloin rauhallisia revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa voidaan kameroilla havaita himmeää revontulivaloa ja Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähtäneen.

Ennustejakson jälkeen pitkäaikaisen ennusteen mukaan seuraa noin 10 vuorokautta kestävä geomagneettisesti hyvin rauhallinen jakso, jonka aikana revontulia voitaneen nähdä vain Pohjois-Lapissa satunnaisesti myös Etelä-Lapissa.

Revontuliennuste 17.–20.11.2017

Ennustejaksolla ei revontulia ole odotettavissa.
Kuva © Tampereen Ursa.

Odotettavissa vain himmeitä revontulia lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia todennäköisesti ei nähdä!

Avaruussää

Auringon aktiivisuudessa on tapahtunut pieni hyppäys aktiivisempaan suuntaan. Auringon itäreunan takaa kiertyi näkyville aktiivinen alue, jossa on yksi pilkkuryhmä, joka sai tunnukseksi AR12687, lyhyemmin 2687. 

Flarepurkauksia on havaittu kaksi, molempien voimakkuudet ovat taustasäteilyn selvästi ylittäviä. Voimakkain purkaus tapahtui kello 0.27 UT aikaan tänään ja sen voimakkuus oli B6.27. Hieman heikompi purkaus tapahtui eilen kello 13.07 UT ja oli voimakkuudeltaan B3.54. Lisäksi havaittiin pienehkö CME-purkaus kello 22.12 UT, jonka alkuperä oli 2687 alueella.

Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimissaan 524 km/s ja se on sen jälkeen ollut hieman laskusuunnassa. Hiukkastiheys oli maksimissaan noin 10 ppcm³ mutta se on myös pudonnut eilisen päivän aikana ollen nyt noin 6 ppcm³.

IMF-kenttä (Bt) saavutti maksimivoimakkuuden 11 nT viime yönä ja eteläsuuntainen komponentti (Bz) oli voimakkaimmillaan -9 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli geosynkronisen radan etäisyydellä vähänlaisesti, vuon tiheys oli 886 pfu.

Kp-indeksin arvo oli maksimissaan 4 ja on sen jälkeen vaihdellut lukemissa 1–3.

Ennuste

Lähiavaruuden tilaan vaikuttaa hieman ekvaattorin pohjoispuolella oleva korona-aukko ja aktiivinen pilkkuryhmä 2687.  Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän suhteellisen tasaisena. C-luokan flarepurkausten mahdollisuus pieni koko ennustejakson ajan. Geomagneettisen kentän aktiivisuuden odotetaan pysyttelevä matalalla ja magneettisten myrskyjen mahdollisuus on vähäinen. Kp-indeksi odotetaan pysyttelevän lukemissa 2–4 koko ennustejakson ajan.

Yöt 17./18., 18./19. ja 19./20. kaikki ovat hyvin rauhallisia. Rauhallisia revontulia nähtäneen lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa voidaan ajoittain nähdä himmeää revontulivaloa kapeana vyönä tai harsona. Etelä-Suomessa revontuli tuskin nähdään.

Viimeisen yön osalta ennusteeseen sisältyy muita suurempi epävarmuus, sillä pitkäaikaisen ennusteen mukaan Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 5 heti ennustejakson päättyessä. Jos ennakoitua nousu tapahtuu jonkin verran aikaisemmin, revontulien mahdollisuus myös Etelä-Suomessa kasvaa. Tällöin revontulia voi olla odotettavissa 20.11. päivänä aamuyöstä.