Revontuliennuste 3. – 6.1.2023

Parina edellisenä yönä (31./1. ja 1./2.) keskiyön tienoilla Kp-indeksi kohosi lukemaan 4. Tämä mahdollisti matalalla näkyviä himmeitä revontulia ja osa niistä tallentui myös Tampereen Ursan revontulikameraan. Kamerakuvia voi nyt katsoa (ainakin toistaiseksi) taas pitkän tauon jälkeen tältä sivulta. Valitettavasti itäkamera ei vielä päivity sivulle. Samoin kuvat päivittyvät myös tämän blogin Revontulikamerat sivulle.

Uudenvuodenpäivän iltana tällaiset revontulet näkyivät Tampereen taivaalla. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringossa on kuusi pilkkuryhmää, joista runsaspilkkuisin on alue AR13176. Alue on myös hyvin aktiivinen, vaikka sen magneettinen luokitus on beeta. Alueelle ennustetaan 60 % mahdollisuutta tuottaa C-luokan flare, 20 % M-luokan flare ja X-luokan flaren mahdollisuus on 5 %. Muita protoneja tuottavia ilmiöitä odotetaan 5 % todennäköisyydellä, mikä on pilkkuryhmille selvästi kohonnut ennustearvo. Tavallisille ryhmille protoni-ilmiöiden syntymistodennäköisyys on alle 1 %.

Uudenvuoden päivän iltana Auringosta sinkoutui CME-pilvi, jonka suunta on kohti maapalloa. Se ei ole tiheydeltään kovinkaan suuri ja sen nopeuskin on melkoisen hidas, joten sen vaikutukset tuntuvat maapallon magneettikentässä arvion mukaan 3./4. yön aamupuolella. Samoihin aikoihin IMF-kentän suunta vaihtuu, tosin suuntaan pohjoinen. Tästä syystä CME-pilven oman magneettikentän vaikutus revontulitoimintaan on merkittävä revontulien kirkkaudelle ja laajuudelle.

Ennuste

Yö 3./4. näyttää muodostuvan aktiiviseksi revontuliyöksi. CME-purkauspilven vaikutukset alkavat tuntua jo illalla, jolloin planetaarinen K-indeksi (siis Kp) kääntyy nousuun. Suuriman arvonsa se kuitenkin saavuttaa vasta 4. päivän aikana. Himmeitä revontulia voitaneen havaita sään sen mahdollistaessa Keski-Suomen alueella. Pohjois-Suomessa ja Lapissa revontulet ovat tavanomaisia

Yö 4./5. CME-pilven vaikutukset tuntuvat edelleen. Kp-indeksin ennustetaan kohoavan lukemaan 4 tai 5, jolloin aamupuolella yötä on jälleen mahdollisuus nähdä revontulia Etelä- Suomessa. Etelärannikko näistä bileistä kuitenkin näyttäisi jäävän osattomaksi. Lapissa revontulia voitaneen nähdä heti illan pimentyessä ja Huippuvuorilla todennäköisesti keskellä päivää.

Molempina päivinä (4.  ja 5.) kirkkaimmat revontulet näyttäisivät ajoittuvan siten, että niiden parhaimmat hetket ovat näkyvissä Pohjois-Amerikassa paikallisen keski- ja aamuyön tienoilla.

Yö5./6. Indeksien ennusteet ovat painuneet tavanomaisiin lukemiin, joten himmeiden revontulien näkyminen on mahdollista Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien näkyminen on vähemmän todennäköistä. Jos pohjoisen horisontissa on selkeää, niin kannattaneen kuitenkin tähyillä siihen suuntaan, sillä vähemmän aktiivisina öinä 500 –1 000 km pohjoisempana kehittyvät revontulet voi
vat näkyä suhteellisen kirkkaina, kun tarkastelusuunta on niiden sivusta.