Revontuliennuste 6.9.–9.6.2017

Revontulikoronan näkyminen saattaa olla mahdollista
lähes koko Suomessa 6./7.9. välisenä yönä.
Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon aktiivisuus on tähän aamuun asti ollut vähäistä. Auringonpilkkuryhmistä kasi on paljain silmin näkyviä ja toisessa (AR12673) niistä tapahtui voimakas flarepurkaus tänään kello 9 jälkeen UT aikaa. Flare-purkaus oli kaksiosainen ja sen voimakkuus oli vihintäänkin X2,2 . Uusi  voimakas purkaus tapahtui tänään kello 15 Suomen aikaan ja sen voimakkuus oli noin X9,33. Purkausten aikaansaamat nopeat protonit saavuttivat maapallon magneettikentän parissa kymmenessä minuutissa.

Pilkkujen asema on hyvin otollinen ja vuorokausien 4./5.9. (UT-aikaa) vaihteessa tapahtui CME-purkaus  ja sen aiheuttama CME-pilvi osuu maapallon magneettikenttään tänä iltana.

Lähiavaruuden magneettikenttä on ollut viimepäivinä voimakkaan protonipommituksen kohteena ja edellisinä päivinä hieman heikommat flarepurkaukset ovat kohottaneet protonivuon suhteellisen korkeaksi (200 pfu), normaaliarvon ollessa jossakin 0,5 pfu tietämillä. Samanaikaisesti elektronivuo on ollut korkeahko (5.9.) 3776 pfu ja aurinkotuulen nopeus 629 km/s.

Ennuste

Sekä protonien määrä ja CME-pilven saapuminen saa aikaan voimakkaan häiriötilan maapallon magneettikentässä. Kp-indeksin odotetaan kohoavan vielä tämän illan aikana arvoon Kp=7, joka voi merkitä jopa G3-luokan magneettista myrskyä. Myrsky jatkuu aamuun asti ja seuraavien öiden aikana magneettikenttä on edelleen aktiivinen ja häiriintyneessä tilassa.

Yö 6./7.9. todennäköisesti voimakkaita revontulia nähdään koko maassa ja revontulien mahdollisuus on suuri myös Baltiassa ja pieni todennäköisyys revontulien näkymiseen on myös Itämeren etelärannalla. Koko Suomen alueella revontulia pitäisi näkyä heti riittävän pimeyden laskeuduttua, Baltiassa jouduttaneen odottelemaan lähemmäksi puoltayötä. Suomessa revontulia näkynee aina aamuhämärään asti.

Yöt 8./9. ja 9./10.9. ovat revontuliöitä kokomaassa suurella todennäköisyydellä. Magneettinen rauhattomuus on laskenut ennustejakson ensimmäisestä yöstä (Kp-indeksi kohoaa arvoon Kp=4 molempina öinä), mutta toisena yönä maapallon lähiavaruuteen joutuu CME-pilven jälkipuoliskon harventuneen aurinkotuulen alue. Hiukkasnopeus on korkeahko ja tilanne muistuttaa korona-aukon aikaansaamaa lähiavaruuden tilaa. Näin ollen revontulet ovat hyvin todennäköisiä koko maassa, joskin ensimmäisen yön revontulien kirkkauteen ja aktiivisuuteen ei ehkä päästä.