Revontuliennuste 10. – 13.10.2024

Auringossa on kolmen viimevuorokauden aikana tapahtunut peräti kolme X-luokan purkausta. Ensimmäinen niistä tapahtui tiistaina 7.10 kello 19.10 UTC ja oli voimakkuudeltaan X2,19 alueella AR 13842. Toinen tapahtui alueella AR 13848 keskiviikkona 9.10. kello 1.56 UTC ja sen voimakkuus oli X1,8. Saman päivänä myös alueella AR 13842 kello 15.45 UTC tapahtui X1,4 -luokan flarepurkaus. Samainen aktiivinen pilkkualue purki voimaansa vielä kello 23.12 UTC, mutta hieman heikommin, sillä flaren voimakkuudeksi mitattiin ”vain” M7,6.

 

Tässä SOHO:n LASCO C3 kameralla otetussa kuvassa on useita mielenkiintoisia kohteita. Päähuomio arvatenkin kiinnittyy komeetta Tsuchinshan-ATLAS:seen, joka on Maasta nähtynä juuri ohittamassa Aurinkoa. Sen lisäksi Auringosta on kohoamassa halo(II)-CME, joka on jo edennyt purkausen jälkeen parisen tuntia. Kolmas kohde, joka näkyy, on Merkurius, joka on kirkas piste Auringosta vasemmalle. Kuva SOHO/LASCO C3.

Jos flarepurkaus tapahtuu Auringon kiekon meille näkyvällä osalla, niin siitä lähteneet protonit saavuttavat maapallon alle puolessa tunnissa. Saapuvat protonit lisäävät ionosfäärin ionien määrä ja aiheuttavat HF-radioaallolla radiohäiriöitä etenkin napa-alueilla mutta myös muualla, jos purkaus on ollut riittävän voimakas. X- ja M-luokan purkaukset yleensä ovat riittävän voimakkaita.

Flarepurkaukset aiheuttavat usein myös koronamassapurkauksia (CME), jotka poistuvat Auringosta magneettikentän ohjaamina. CME-pilvellä tavallisesti kestää pari vuorokautta saavuttaa planeettamme, jos se on tulossa kohti. Aivan suoraan kohti pilven ei tarvitse tulla, sillä matkansa aika se laajenee kaikkiin suuntiin ja tämän seurauksena myös hieman ohi menevillä pilvillä voi olla ainakin jonkinlainen vaikutus maapallon magneettikenttään. Jos CME tapahtuu Auringon keskilinjan länsipuolella (oikealla) magneettikentän Parkerin spiraalin vaikutuksesta muodostunut pilvi ohjautuu melko suoraan maapallon reitille ja vaikutukset voivat olla tästä syystä merkittävästi voimakkaampia.

Edellä kerrotuista tiistain flarepurkauksista aiheutunut CME-purkaus havaittiin tiistaina kello 20.48 UTC ja se oli tyypiltään halo(IV)-CME. Merkintä halo(IV) tarkoittaa sitä, että ko. CME-pilvi on tulossa maapalloa kohti kutakuinkin suoraan. Toinen ja kolmas X-luokan flarepurkaukset keskiviikkona tuottivat molemmat halo(II)-CME pilvet. Halo(II)-CME on sellainen CME, jonka kulmaleveys on yli 90° mutta vähemmän kuin 180°. Kulmaleveys mitataan asteina maapallolta nähtynä 90° välein, sen mukaan kuinka laajalle alueelle CME-pilvi levittäytyy. Tällainen halo(II)-CME voi laajentuessaan ”hipaista” maapallon magneettikenttään ja sen seurauksena voi syntyä jonkinasteinen magneettinen häiriö tai jopa mahdollisesti G1-luokan magneettinen myrsky, riippuen kuitenkin muista asiaan vaikuttavista tekijöistä.

Tällä kertaa edellä kerrotut CME-pilvet tulevat vaikuttamaan lähivuorokausien avaruussäähän maapallon lähiavaruudessa ja siten myös revontulien esiintymiseen.

Ennuste

Yö 10./11. Tulossa olevat CME-pilvet törmäävät maapallon magneettikenttään tänään iltapäivällä tai viimeistään illalla Suomen aikaa. Ne aiheuttavat voimakkaan magneettisen myrskyn, jonka voimakkuus saavuttaa luokan G4 (Kp=8). Revontulet ovat mahdollisia kaikkialla Suomessa ja sen lisäksi myös koko Baltiassa.

Yö 11./12. Magneettinen myrsky hieman vaimenee päivän aikana mutta illan pimetessä ollaan edelleen G2-luokan (Kp=6) myrskyssä. Yötä myöten hieman heikkenemistä tapahtuu mutta aamun valjetessa edelleen myrskyää G1-luokan (Kp=5) voimalla. Revontulia on mahdollisuus nähdä jälleen koko Suomessa ja alkuillasta myös Suomenlahden eteläpuolella Virossa.

Yö 12./13. Magneettinen myrsky näyttäisi hieman laantuvan voimakkaaksi häiriötilaksi iltaan mennessä. Revontulet ovat edelleen mahdollisia koko Suomen alueella. CME-pilvien mentyä ohi, niiden jälkipuolella on hyvin harvaa aurinkotuulta, jolla voi olla samanlainen vaikutus kuin korona-aukolla Auringon pilkkujakson minimin aikana. Sekin siis voi aiheuttaa magneettisia häiriöitä ja revontulia, riippuen siitä kuinka paljon elektroneja on maapallon magneettikentässä. Jos elektroneja on runsaasti, revontulet ovat silloin todennäköisiä. Valitettavasti tällaisessa tilanteessa elektronien määrän ennustaminen on mahdotonta.

 

 

Revontuliennuste 7. – 10.10.2024

Aurinko on ollut erittäin aktiivinen viimeisen vuorokauden aikana. Puolenkymmentä M-luokan purkausta on havaittu. Pohjoisella pallonpuoliskolla oleva AR 13848 (beeta–gamma) pilkkualue on ollut kooltaan noin 1 000 ppm, joten se on ollut jopa paljain silmin nähtävissä Auringon ollessa etelämeridiaanissa. Toinen pilkkualue, hyvin aktiivinen AR 13842 on edelleen hyvin flareherkkä, mutta sen koko on suorastaan romahtanut, yhdessä vuorokaudessa se menetti pinta-alastaan 580 ppm, vaikkakin sen magneettinen rakenne säilyi beeta–gamma–deltana. Nämä kaksi isohkoa pilkkuryhmää ovat kuitenkin sellaisia, että niiden purkausherkkyys on korkeahko ja voivat tuottaa lähiaikana voimakkaita flarepurkauksia.

Edellisessä ennusteessa kerrotut CME-pilvet ovat ohittaneet maapallon, joten niiden jälkitilanteessa Maan magneettikenttä on vielä ainakin vuorokauden ajan hieman rauhaton. Ellei uusia ja nopeasti Auringosta poistuvia CME-pilviä ilmaannu, niin lähivuorokaudet tulevat olemaan tavanomaisia.

Ennuste

Yö 7./8. muodostunee keskimääräiseksi. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomen leveydelle. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni mutta ei olematon. Etelärannikko kuitenkin ehkä jää ilman revontulia.

Yöt 8./9. ja 9./10. ovat ensimmäistä yötä rauhallisempia. Revontulia voi odottaa näkevänsä lähinnä Lapissa, joskin kolmantena yönä vain Pohjois-Lapissa. Muualla revontulien mahdollisuus on pieni tai lähes olematon.

 

 

Revontuliennuste 4. – 7.10.2024

Avaruussäässä tapahtuu nyt nopeita muutoksia, joten ennusteitakin täytyy päivittää tavallista useammin.

Hurja X9-luokan flarepurkaus ja massiivinen CME

Eilen 3.10.2024 Auringossa tapahtui erittäin voimakas ja toistaiseksi tämän auringonpilkkujakson voimakkain flarepurkaus. Sen voimakkuudeksi mitattiin X9 ja se saavutti maksimin kello 12.18 UTC. Purkaus tapahtui pilkkuryhmässä AR 13842, joka oli luokiteltu jo syyskuun loppupuolella beeta–gamma–delta:ksi. 

Pilkkuryhmässä AR 13842 tapahtui voimakas flarepurkaus kello 12.18 UTC. Tämä kuva on otettu heti voimakkaimman purkauksen jälkeen. Kuva NASA/SDO.

 

Tämän tyyppinen magneettinen rakenne pilkkuryhmässä on omiaan ennemmin tai myöhemmin tuottamaan voimakkaita flarepurkauksia ja usein niihin liittyy myös CME-purkauksia. Näin tälläkin kertaa sillä heti flaren jälkeen havaittiin halo(II)-CME kello 12.24. Tämän lisäksi kello 13.37 havaittiin toinen halo(II)-CME ja vielä kolmas, tällä kertaa halo(IV)-CME kello 12.48 UTC.  Myöhemmin illalla havaittiin vielä kaksi halo(II)-CME purkausta, joten muutaman vuorokauden kuluessa maapallon lähiavaruuden tila voi muodostua todella mielenkiintoiseksi.

Edellinen tässä pilkkuryhmässä tapahtunut X-luokan flare oli 1.10. kello 22.20 UTC. Sen voimakkuus oli X7.1. Tämäkin purkaus tuotti CME-purkauksen, joka pitäisi näillä hetkillä törmätä maapallon magneettikenttään. Ennusteen mukaan se olisi pitänyt tapahtua jo noin 12 tuntia sitten, mutta kuten aina, ensimmäiset ennusteet eivät välttämättä ole kovinkaan tarkkoja etenkään ajoituksen suhteen.

Uusimmat CME-purkaukset ovat matkalla kohti maapalloa. Niiden odotetaan saapuvan huomenna 5.10 alkuillasta. Jälleen on kyse SWPC:n varhaisesta mallista ja ennusteesta, joten saapumisajankota ei ole kovinkaan tarkka. NASAn mallinuksessa CME ohittaa maapallon liikesuunnassa etupuolelta ja vähäinen CME-pilven kärki hipaisee maapallon magneettikenttää. Jos näin tapahtuu, vaikutukset ovat vähemmän dramaattisia.

Ennuste

Yöt 4./5. Tänään iltapäivällä magneettikentän tila muuttuu myrskyisäksi ja ei millä tahansa heikolla puhalluksella, vaan heti suoraan G3-luokan erittäin voimakkaaksi magneettiseksi myrskyksi. Päivän kuluessa myrsky hieman heikkenee ja iltahämärässä sen voimakkuudeksi ennustetaan G1-luokkaa. Toteutuessaan taivaalla nähtäneen kirkkaita revontulia alkuillasta alkaen koko Suomen alueella. Revontulitoiminta jatkuu aamuhämärään asti.

Yö 5./6. Tämä yönä magneettinen myrsky voi muodostua edellistäkin yötä voimakkaammaksi. Jo illan aikana saavutettaneen G3-luokan myrsky ja se jatkuu seuraavaan aamuun lähes muuttumattomana. Kirkkaita ja hyvin aktiivisia revontulia voitaneen nähdä koko Suomessa ja sen lisäksi Baltiassa, etenkin Virossa ja Latviassa mutta Liettuassakin voi revontulia näkyä.

Yö 6./7. Magneettinen myrsky laantuu hitaasti päivän aikana, mutta illan alkaessa pimetä, magneettikenttä voi olla kuitenkin edelleen myrskytilassa tai ainakin hyvin aktiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että revontulitoimintaa voidaan nähdä lähes koko maassa etelärannikkoa lukuun ottamatta. Jos kuitenkin myrsky jatkuu, niin revontulet ovat mahdollisia myös Suomenlahden rannalla.

Jälleen viimeisimmät julkaistut mallinnukset ovat hieman ristiriitaisia keskenään. Tällä kertaa eroja on niin ajoituksessa kuin CME-pilvien reiteistä. Erot ovat sen verran merkittäviä, että edellä kuvattu SWPC:N mallinukseen perustuva ennuste voi kääntyä tavanomaiseksi, suhteellisen rauhalliseksi revontuliyöksi Lapissa ja Pohjois-Suomessa.

 

 

Revontuliennuste 3. – 6.10.2024

Auringonpilkkualueella AR 13842 tapahtui 1.10.2024 kello 22.20 UTC (maks.) X7,1-luokan flarepurkaus. Se aiheutti myös halo(II)-purkauksen, joka havaittiin kello 22.36. CME-on nyt tulossa kohti maapalloa ja sen odotetaan saapuvan jo ensi yönä. Ensimmäisten merkkien tulossa olevasta nähtäneen magneettikentän aktiivisuuden kasvuna tänään viimeistään kello 21 jälkeen. Yön kuluessa rauhattomuus muuttuu magneettiseksi myrskyksi, joka saavuttaneen maksiminsa (G2) aamuyön tunteina. Ennusteiden mukaan myrsky kiihtyy vielä aamullakin tasoon G3.

Viimeksi toukokuun 17. pävän jälkeisenä yönä nähtiin erittäin kirkkaita revontulia. Kuva on Tamperen Ursan pohjoiskamerasta kello 21.48 UTC aikaa. Jos ennusteet toteutuvat, niin tulevina öinä näkyvät revontulet ovat kirkkaudeltaan ja aktiivisuudeltaan samaa luokkaa. Kuva © Tampereen Ursa + Kari A. Kuure.

 

Myrsky laantuu jonkin verran päivän aikana mutta seuraavanakin yönä myrskyn voimakkuudeksi ennustetaan G3 -tasoa, joka saavutetaan jälleen aamuyön tunteina. Tämäkin myrsky laantuu aamua kohti mentäessä mutta vasta lauantain iltana päädytään ”vain” aktiiviseen tilaan. Jos kaikki menee kuten ennusteet kertovat, niin myöskin lauantain ja sunnuntain välinen yö tulee menemään magneettikentän häiriötilassa. 

SWPC:n ja NASAn mallinnukset eroavat toisistaan lähinnä ajoitusten suhteen, joten tähän ennusteeseen liittyy jonkin verran tavallista suurempi epävarmuus. NASAn mallinuksessa CME-pilvi saapuu maapallon radalle noin vuorokautta myöhemmin.

Ennuste

Yöt 3./4. ja 4./5. ovat aktiivisia ja kirkkaita revontulia nähtäneen koko Suomen alueella ja aamuyön tunteina myös Baltiassa. Jos ennustetut myrskylukemat toteutuvat, revontulia voidaan nähdä myös etelätaivaalla Lapista Etelä-Suomen alueelle asti.

Yö 5./6. muodostuneen myös aktiiviseksi. Revontulia voitaneen nähdä Etelä-Suomea myöten, mutta myös etelärannikolla niitä voidaan nähdä ainakin vähemmän valosaasteisilla alueilla. Kp-indeksin ennusteet eivät kata koko yötä, mutta jos CME-pilven saapuminen viivästyy ennustetusta, yön aikana voidaan nähdä kirkkaita ja aktiivisi revontulia.