Revontuliennuste 18. – 21.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana kohtalaista. Auringonpilkkuryhmiä on ollut 12 ja niissä tapahtunut voimakkain flarepurkaus oli tasoltaan M1.0. Sen lisäksi havaittiin vain C-luokkaan kuuluvia purkauksia.

Auringoss on ollut runsaasti pilkkuryhmiä, vaikka ne ovat olleetkin suhteellisen rauhallisia. Kuva on viime lauantailta, jolloin vallitsi erinomainen keli kuvata Aurinkoa. Kuva © Kari A. Kuure.

Maapallon magneettikenttä on ollut jonkin verran rauhaton. Siihen vaikutti IMF-kenttä, jonka maksimi voimakkuus oli 7 nT ja Bz-suuntainen kenttä –6 nT. Energisiä elektroneja (>2 MeV) oli geosynkronisella radalla mitattuna 6 680 pfu, joka on suhteellisen korkea lukema.

Kevätpäiväntasauksen läheisyys voi olla yksi selitys korkealle elektronien määrälle. Kuten revontulitilastoista selviää, maalis- ja huhtikuu ovat runsainten revontulten aikaa. Tämä johtuu siitä, että maapallon magneettikentän asento suhteessa Auringon magneettikentän suuntaan mahdollistaa aurinkotuulen plasman hiukkasten pääsyn Maan magneettikenttään hieman tavallista helpommin. Vastaava tilanne on myös syksyllä syyspäiväntasauksen aikana. Tilannetta voimistaa myös se, että huhtikuun alkupuolella Auringon ekvaattoritaso on ekliptikan tasossa. Todellisuudessa selitys ei tietystikään ole aivan näin yksinkertainen, joten katso lisätietoja kohdasta enemmän tästä ilmiöstä!

Lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa heikosti negatiivinen CH HSS ja positiivinen CME, joka kuitenkin ohittaa maapallon liike suunnassa etu- pohjoispuolelta. CME havaittiin 16.3. Jos jotain vaikutuksia tällä CME-pilvellä on, niin sen odotetaan saapuvan 20.3. vuorokauden aikana.

Ennuste

Yö 18./19. on Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontuliyö. Myös Keski-Suomen alueella voidaan nähdä himmeitä ja rauhallisia revontulia. Etelämpänä niitä tuskin nähdään.

Yö 19./20. on hieman samantapainen kuin edellinen yö. Maapallon magneettikentän ennustetaan olevan hieman aktiivisempi, joten revontulet ovat aina Etelä-Suomen pohjoisosaan asti mahdollisia. Etelärannikolla niitä ei kuitenkaan nähdä.

Yö 20./21. on selvästi rauhallisempi kuin kaksi edellistä yötä. Revontulia nähtäneen Lapissa. Pohjois-Suomessa on pieni mahdollisuus revontulille, mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään tämän hetkisen tiedon mukaan arvioituna.

 

Lisätietoja

Tarkempi analyysi revontulien esiintyvyydestä paljastaa, että revontuliesiintyvyyden huippu onkin kaksiosainen huippujen osuessa juuri mainittuihin ajankohtiin. Ilmiötä kutsutaan usein Russell–McPherron -ilmiöksi, johtuen näiden tutkijoiden julkaisemasta tutkimuksesta vuodelta 1973 nimeltään ”Semiannual variation of geomagnetic activity” Journal of Geophysical Research -lehdessä. https://doi.org/10.1029/JA078i001p00092 . Artikkeli on kuitenkin maksumuurin takana, joten siihen pääsy muualta kuin yliopistojen kirjastojen sivuilta lienee mahdotonta tai tulee kalliiksi.

Edellisen tutkimuksen lisäksi tutkijat H. Zhao, Q.-G. Zong ovat julkaisseet vuonna 2012 Advancing Earth and Space Sciences lehdessä vapaasti luettavan artikkelin ”Seasonal and diurnal variation of geomagnetic activity: Russell-McPherron effect during different IMF polarity and/or extreme solar wind conditions”. Se löytyy osoitteesta https://doi.org/10.1029/2012JA017845 .

Tämä artikkelin mukaan Kevätpäiväntasauksen aikaan Aurinkoa kohti suuntautuva IMF (negatiivinen suunta) peilautuu GSM-koordinaatiston Z-akselille ja muuttuu tehokkaaksi etelään suuntautuvaksi komponentiksi; syyspäiväntasauksen aikaan Auringosta poispäin suuntautuva IMF (positiivinen suunta) peilautuu Z-akselille etelään suuntautuvalla projektiolla. R-M-ilmiö, jossa IMF:n polariteetti on positiivinen/negatiivinen, osoittaa IMFBz:n etelänpuoleisen komponentin puolivuosittaisen vaihtelun GSM-koordinaatistossa, joka johtuu IMF:stä 1 γ:n GSEQ-koordinaatistossa.

 

 

Revontuliennuste 15. – 18.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Auringonpilkkualuita on kymmen ja ne ovat onnistuneet tuottamaan vain yhden M1.16 -luokan flarepurkauksen alueella, joka ei ole numeroitu kello 22.21 UTC. Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän suunnilleen samalla tasolla kuin tähänkin asti. Pieni mahdollisuus X-luokan flarepurkaukselle näyttäisi olevan 17. 3. aikana tai sen jälkeen.

Nämä revontulet tallentuivat Tampereen Ursa tähtitornin pohjoiskameraan maaliskuun 14./15. välisenä
yönä ollessaan kirkkaimmillaan. Vaalea yötaivas on lähes täysikuun valaisema, joten kontrastiero taustataivaan ja revontulien välillä on pieni. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa.

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on nopeaa (n. 600 km/s) ja harva, johtuen nopeasta CH HSS -virtauksesta. IMF-kenttä on ollut tavanomaisissa lukemissa, joskin Bz kenttä on ollut kohti etelää enimmäkseen viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Tähän tilanteeseen ei odoteta merkittäviä muutoksia vielä tälle ennustejaksolla.

Maapallon magneettikentässä geosynkronisen radan mittaussatelliiteilla on havaittu merkittävä energisten (> 2 MeV) elektronien määrä. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana maksimi lukema oli liki 4 000 pfu. Fii-kulma on vaihdellut positiivisen ja negatiivisen välillä.

G2-luokan magneettinen myrsky koettiin 14.3. aamuna, mutta se vaimeni nopeasti aamuhämärän alkaessa.

Ennuste

Yöt 15./16., 16./17. ja 17./18. Maapallon magneettikenttä pysyttelee suhteellisen aktiivisena, tosin pieniä heilahduksia puoleen, jos toiseenkin on odotettavissa. Kaikkina öinä revontulien mahdollisuus on hyvä Lapista Keski-Suomen leveydelle asti. Etelä-Suomen pohjoisosassa on pieni mahdollisuus himmeille revontulille. Etelärannikolla revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 12. – 15.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaisella tasolla viimeisen vuorokauden aikana. Voimakkain flarepurkaus (M1.1) tapahtui pilkkualueella 4024 ke3llo 13.04 UTC. Tämä lisäksi havaittiin useita C-luokan purkauksia. Pilkkualue 4019 (beeta–delta) on havaittu nopeaa kasvua ja sen pilkkumäärä on lisääntynyt. Myös pilkkualueen 4022 pilkkumäärä on kasvanut. Kaikkiaan auringonpilkkuryhmiä on kahdeksan.

Auringon aktiivisuuden ennustetaan pysyttelevän suhteellisen aktiivisena tämän ennustejakson ajan. M-luokan purkauksia tullaan näkemään ja X-luokan flarepurkauksen mahdollisuus on jonkin verran kohonnut erityisesti nopeassa kasvussa olevilla pilkkualueilla.

Aurinkotuulen nopeus ja tiheys ovat palautumassa normaaliin nopean CH HSS -virtauksen heikennyttyä. Magneettikentän Bz komponentti on edelleen negatiivinen. Aurinkotuulen tihentymä (CIR) kohdataan vielä tämän vuorokauden aikana. Sen polariteetti on edelleen negatiivinen ja vaikutus maapallon lähiavaruuden avaruussäähän on voimakkaimmillaan 13–14. maaliskuuta.

Geosynkronisella radalla mitataan edelleen suhteellisen runsasta energisten (> 2 MeV) elektronien määriä (n. 1 000 pfu). Korkeahko elektronien määrä on omiaan lisäämässä revontulitoimintaa. Energisten protonien (> 10 MeV) määrä on ollut hienoisessa kasvussa mutta se ei vielä ole kovin merkittävää, eikä sen odoteta aiheuttavan S1 (heikkoa)säteilymyrskyä.

Maapallon geomagneettinen kenttä on ollut hieman rauhaton viimeksi kuluneen vuorokauden aikana ja tilan odotetaan jatkuvan lähivuorokausina.

Ennuste

Yöt 12./13., 13./14. ja 14./15. tulevat olemaan tavanomaisia revontuliöitä. Revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Jonkinlainen mahdollisuus revontulille on myös Keski-Suomessa ja himmeitä revontulia on mahdollista nähdä satunnaisesti myös Tampereen leveydellä. Etelärannikolla revontulia tuskin nähdään.

Kirkas kuutamo (täysikuu 14.3.) vähentää revontulien ja taustataivaan välistä kontrastia, joten näkyvät revontulet vaikuttavat haalistuneilta.

 

Revontuliennuste 9. – 12.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana maltillista. Voimakkain flarepurkaus oli vain C6-luokkaa. Pilkkuryhmiä on viisi, joista vain yksi on beeta–gamma -luokkaan kuuluva. Lähivuorokausina odotetaan havaittavan M-luokan flaretoimintaa. 

Hienot, koko yön kestäneet revontulet tallentuivat Tampereen Ursan videokameraan. Tämä kuva otettiin 8.3.2025 kello 23.39.02 Suomen aikaa. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

 

Aurinkotuulen tiheys putosi eilen aamulla vain muutamassa tunnissa 20 –30 hiukkasesta jopa vain 2 hiukkaseen kuutiosenttimerissä. Samaan aikaan aurinkotuulen nopeus kohosi päivän aikana yli 500 km/s (maksimi 616 km/s). Maapallo oli kohdannut HSS virtauksen. Aamupäivällä IMF-kentän Bz-komponentti oli heikosti pohjoiseen mutta noin kello 16 UTC aikaan se kääntyi voimakkaasti (Bz = –13 nT) etelään ja on siitä lähtien ollut etelän suuntainen. Tämä puolestaan johti aktiiviaseen revontulitoimintaa viime yönä.

Kiirunan magnetometri putosi myrskylukemiin kello 19.30 UTC tienoilla. Samoin kävi myös Suomen magnetometrilinjalla aina Nurmijärven havaintoasemaa myöten. Voimakkaimmat magnetometrien heilahdukset havaittiin tietysti Huippuvuorilta alkaen aina Oulujärven ja Mekrijärven havaintoasemille saakka.

Revontuliaktiivisuus näkyi myös Kp-indeksissä. SWPC Kp-indeksiennusteessa illaksi ja yöksi ennustettiin Kp-lukemia 5– ja Potsdamissa vastaavat lukema (alustavasti) myös havaittiin. Myös Potsdamin ap-indeksin lukema kohosi 39:ään. Aamupuolella yötä molemmat havaitut indeksilukemat ovat hieman pienentynet, joten revontulitoimintakin näyttää hieman laantuneen. Sama tietysti vahvistaa monet revontulikamerat ympäri Suomea.

Taivaanvahtiin raportteja revontulista on virrannut aina etelärannikkoa myöten, tässä vaiheessa lähinnä iltayöstä tehdyistä havainnoista mutta varmasti niitä on tullut tässä vaiheessa, kun luet tätä, niin myös aamupuolen havainnoista.

Ennuste

Voimakkaan magneettisen myrskyn mahdollisuus on olemassa parina seuravana vuorokautena. Kolmantena vuorokautena, mahdollisuus on olemassa, joskin hieman pienempänä. Vaikka magneetista myrskyä ei kehittyisikään, magneettikenttä on joka tapauksessa aika voimakkaasti epävakaisessa tilassa tämä ennustejakson ajan. Tämä tietysti johtuu maapallon kohtaamasta nopean aurinkotuulen virtauksesta (CH HSS) ja siihen liittyvästä negatiivisestä polariteetista. Ennustejakson viimeisenä vuorokautena vaikutus hiipuu jonkin verran.

Yöt 9./10. ja 10./11. ovat suhteellisen aktiivisia revontuliöitä. Revontulia nähdään koko maassa ja etenkin ensiyönä aivan etelärannikkoa myöten revontulet ovat mahdollisia. Etelärannikolla revontulet ovat todennäköisimpiä aamupuolella yötä. Muualla maassa niitä nähtäneen koko yön ajan.

Yö 11./12. on jonkin verran rauhallisempi. Revontulet ovat edelleen mahdollisia Etelä-Suomea myöten ja niitä nähtäneen iltayöstä alkaen etenkin maamme pohjoisosassa.

 

 

Revontuliennuste 7. – 10.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana, voimakkain flarepurkaus oli C1-luokkaa. Aktiivisuus ennuste kertoo, että lähiaikoina on kohtalainen todennäköisyys M-luokan purkauksille ja X-luokan purkauksetkin ovat jossain määrin mahdollisia.

Näin hienot revontulet nähtiin Levillä eilen illalla kello 21.05. Tämä kuva on Starlapland.fi sivuston Levin videosta kuvakaappaus ja se on julkaistu © Starlapland / Samuli Korvanen -luvalla.

 

Auringon koronassa on aukko pohjoisella pallonpuoliskolla. Se ulottuu ekvaattorille asti, joten se voi vaikuttaa maapallon kohtamaan aurinkotuulen ja siitä johtuvaan avaruussäähän.

Aurinkotuuli saavutti 934 km/s nopeuden eilen kello 20 aikoihin. Samaan aikaan IMF-kentän Bz-vektorin lukema saavutti –6 nT lukeman, joka mahdollisti suhteellisen kirkkaat revontulet ainakin Lapissa. Maapallon magneettikenttä olikin rauhattomassa tilassa, joskaan magneettista myrskyä ei esiintynyt.

Maapallon kohtaama aurinkotuuli pysyttelee suhteellisen harvana ja nopeus on jonkin verran keskiarvoa suurempi. Aurinkotuulen tila johtuu suurelta osin korona-aukosta, nopeasta CIR-virtauksesta ja IMF-kentän negatiivisesta polariteetista, joka vaikuttaa voimakkaimmin 8./9. yönä.

Ennuste

Yö 7./8. Revontulia voitaneen nähdä aamuyöllä Lapissa, iltayöstä vain Pohjois-Lapissa. Etelämpänä revontulia tuskin näkyy.

Yö 8./9. Revontulet ovat mahdollisia Etelä-Suomen leveydelle asti puolen yön seutuvilla. Revontulia näkynee pitkälle aamuyöhön tai jopa aamuun asti ja magneettikentän rauhattomuus jatkuneen yötä seuravan päivän ajan.

Yö 9./10. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti, vaikkakin Etelä-Suomen alueella ne ovat edelleen mahdollisia, joskin hieman pienemmällä todennäköisyydellä kuin edellisenä yönä.

 

 

Revontuliennuste 4.3. – 7.3.2025

Auringon itäreunalle on parina viime vuorokautena kehittynyt korona-aukko, jonka koko on kasvanut. Aukon polariteetti on positiivinen (magneettivuon suunta on poispäin Auringosta, magneettinen pohjoisnapa). Aurinkotuulen nopeus aukossa on noin 800 km/s. 

Geostationäärisellä radalla on havaittu energisten elektronien määrän kasvu, ja se oli maksimissaan eilen kello 16.36 UTC noin 1 130 pfu. Protonien määrä on pitkäaikaisen taustan tasolla (~keskiarvossaan).

Elektronien (> 2 MeV) määrän kasvun ennustetaan jatkuvan vielä tämän vuorokauden ja mahdollisesti huomisen aikana. Energisten protonien (>10 MeV) määrä saattaa nousta nykyisestä arvostaa jonkin verran mutta ei kuitenkaan kohoa heikomman säteilymyrskyn (S1) tasolle.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa 1.3. lähtenyt CME, jonka odotetaan kohtaavan maapallon tänä iltana. Kohtaamisen arvioidaan aiheuttavan magneettisen myrskyn ensiyön aikana. Magneettisella myrskyllä on pieni mahdollisuus kehittyä G2-luokan myrskyksi, vaikka se ei ole kovinkaan todennäköistä.

Ennuste

Yö 4./5. Revontulet ovat mahdollisia jo alkuillasta illan hämärtyessä yöksi. Tällöin revontulia voitaneen nähdä Lapista alkaen laajalti aina Etelä-Suomea myöten. Revontuliaktiivisuus jatkuu koko pimeän yön ajan ja viimeiset tulet nähtäneen aamuhämärän aikana. Jos magneettinen myrsky kehittyy G2-luokkaan, revontulet ovat mahdollisia myös Baltian pohjoisosassa.

Yö 5./6. Magneettinen myrsky on tässä vaiheessa jo laantunut ja magneettikenttä on ennusteen mukaan tavanomaisessa tilassa. Jos ennuste toteutuu, silloin revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa on pieni mahdollisuus niiden näkymiseen. Magneettiset myrskyt kuitenkaan laantuvat hitaasti, etenkin jos ne ovat olleet voimakkaita (>=G2). Tästä syystä revontuliharrastajien tulisi olla varuillaan myös tämä yön aikana aina Keski-Suomea leveydelle. Näin erityisesti silloin, jos magneettisen myrskyn alkaminen siirtyy 5.3. vuorokauden puolelle.

Yö 6./7. Revontulet ovat mahdollisia lähinnä Lapissa, Pohjois-Suomessa on pieni mahdollisuus reposten näkymiselle. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 2. – 5.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana matala. Voimakkaita flarepurkauksia ei ole ollut, C-luokan purkauksia sentään on muutama havaittu.  Pilkkuryhmiä on tällä hetkellä seitsemän ja ne kaikki ovat magneettisesti alfa tai beeta -ryhmiin kuuluvia.

Aurinkotuuli on ollut huomattavasti keskiarvoa nopeampaa, tosin sen nopeus on hiljalleen laskemassa. Tällä hetkellä nopeus on hieman alla 600 km/s. Tiheys on ollut muutaman hiukkasen luokkaa viimeksi kuluneen vuorokauden aikana, ja tällä hetkellä se on 2 ppcm3. IMF-kentän suunta on ollut pari nanoteslaa pohjoiseen. Lähivuorokausina mitään suurempia muutoksia ei aurinkotuulen tilassa ole odotettavissa.

Maan magneettikentässä energisten elektronien määrä on ollut normaali ja protonien määrä on keskimääräinen. Nopea aurinkotuuli pitänee magneettikentän jonkin verran rauhattomana mutta tämäkin vaikutus on laantumassa. aurinkotuulen hidastumisen myötä.

Ennuste

Yö 2./3. on tavanomainen revontuliyö Lapissa. Pohjois-Suomessa on jonkinlainen mahdollisuus nähdä revontulia mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään.

Yöt 3./4. ja 4./5. on ensimmäistä yötä rauhallisempi. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa. Etelämmäksi revontulet tuskin ulottuvat.

Revontuliennuste 27.2. – 2.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut suhteellisen rauhallisella tasolla. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on havaittu C-luokan purkauksia (max. C5.7) mutta ei voimakkaampia. Pilkkuryhmiä on seitsemän, joista kolme on magneettisesti beeta–gamma -luokkaan.

Aurinkotuulen nopeus on kohonnut eilisen aikana keskimääräisestä noin 600 km/s. Hiukkastiheys kohosi kello 21.35 UTC asti, jonka jälkeen se romahti alle yhteen hiukkaseen kuutiosenttimetrissä. Tällaisen muutos merkitsee sitä, että maapallo kohtasi korona-aukon, joka on juuri sillä alueella Auringossa, jossa se suuntautuu maapalloa kohti. Korona-aukon reunoilla on tiivistyneen aurinkotuulen alue (CH HSS) ja se tietysti näkyy ensin hiukkastiheyden kasvuna ja sen jälkeen nopeana romahtamisena, kun varsinainen korona-aukko kohdataan. Myös planeettojenvälisen avaruuden magneettikentän (IMF) Fii-kulma on ollut suurimman osan ajasta positiivinen 26.2. kello 5.30 UTC jälkeen.

Maapallon magneettikentän ennustetaan olevan rauhaton parin seuraavan vuorokauden aikana. Magneettisen myrskyn todennäköisyys on olemassa, vaikkakaan todennäköisyys ei ole kovin suuri. Tähän vaikuttaneen se, että energisten elektronien (>2 MeV) määrä geosynkronisella radalla mitattuna on normaali ja energisten protonien (> 10 MeV) on vähäinen.

Ennuste

Yö 27./28. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomen leveydelle asti. Jos niitä on näkyvissä, niin kirkkaimmat reposet ovat aamuyöstä. Etelä-Suomessa himmeät revontulet ovat mahdollisia, mutta etelärannikolla niitä tuskin nähdään.

Yö 28./1. on hieman ensimmäisen yön kaltainen, joskin todennäköisyyksiltään hieman heikompi. Revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulet ovat mahdollisia aamuyöllä. Etelä-Suomen pohjoisosassakin saatetaan jotain nähdä mutta etelämpänä todennäköisyydet lähetelevät nollaa.

Yö 1./2. on näillä näkymin suhteellisen rauhallinen koko maassa. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 24. – 27.2.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaista tai hieman aktiivisempaa. Pitkään aikaan ei ole havaittu X-luokan flarepurkausta, mutta eilen sellainen tapahtui. Pilkkualueella AR 14001 kello 19.27 UTC aikaan tapahtuneen flarepurkauksen voimakkuus oli X2.0. Tätä ennen pilkkuryhmä oli tuottanut kaksi M-luokan purkausta ja toissa päivänä vain kaksi C-luokan purkausta. Näyttääkin siltä, että pilkkuryhmä on nopeasti kehittymässä hyvin aktiiviseksi, joskin se on kiertymässä juuri nyt Auringon näkyvän kiekon reunan taakse.

Kaikkiaan pilkkualueita on kaksitoista, joista suurin osa on pohjoisella pallonpuoliskolla. Pilkkualueista magneettisesti kompleksisin on AR 14000, joka on luokiteltu beeta–gamma–deltaksi. Ryhmässä ei kuitenkaan ole tapahtunut purkauksia viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Edelliset purkaukset ovat C-luokaa ja ne tapahtuivat 22. helmikuuta.  Sen sijaan ryhmä AR 13998 tuotti kaksi M-luokan flarepurkausta.

Aurinkotuuli on ollut keskimääräistä niin nopeudeltaan kuin tiheydeltään. Tiheys näyttää olevan hienoisessa kasvussa, ollen tällä hetkellä noin 8 ppcm3. IMF-kentän suunta oli eilen illalla kohti etelää ja voimakkuudeltaan maksimissaan –10 nT. Nettikameroiden kuvien perusteella Kilpisjärvellä havaittiinkin kohtuulisen kirkkaita revontulia iltayöstä. Muualla Lapissa taisi olla täysin pilvistä.

Kentän suunta on nyt kuitenkin kääntynyt kohti pohjoista ja on voimakkuudeltaan noin 14 nT. Pohjoissuunta heikentää revontulien todennäköisyyttä etenkin keskileveyksillä mutta myös meillä Suomessa.

Ennuste

Yö 24./25. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomen leveydelle asti etenkin aamuyöllä tai varhain aamulla. Siitä etelämpänä todennäköisyys on pieni mutta ei kuitenkaan aivan nolla. Etelä-Suomen alueella revontulia tuskin nähdään.

Yöt 25./26 ja 26./27. ovat ensimmäistä yötä rauhallisempia. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa aamuyön aikana. Etelämpänä niitä ei nähdä, vaikka kevätpäivän tasaukseen liittyvät Auringon ja Maan magneettikenttien suunnat luovatkin tavallista edullisemman asetelman revontulille. Tämä revontuliherkkyys ei vielä ole kovinkaan voimakas.

 

 

Revontuliennuste 21. – 24.2.2025

Auringon aktiivisuus on edelleen ollut matalalla tasolla. Voimakkain flarepurkaus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana oli C8.1 -luokkaa. Auringossa on kahdeksan numeroitua auringonpilkkualuetta, joista kaksi on beeta–gamma:ksi magneettisesti luokiteltuja. Näillä on jonkin verran kohonnut todennäköisyys tuottaa lähiaikoina M- tai X-luokan flarepurkauksia. Joitakin heikkoja CME-pilviä havaittiin, mutta ne eivät vaikuta maapallon lähiavaruuden tilaan.

Erittäin selkeä säleaita-ilmiö oli 18./19. päivien välisen yön erikoisin revontuli-ilmiö, joka nähtiin puolen yön jälkeen Tampereella ja laajasti myös muualla Suomessa. Revontuliyön komeimmat hetket on myös katsottavissa YouTube-videosta Tampereen Ursan kanavalta. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa.

Maapallo on kohtaamassa aurinkotuulen tihentymän. Tästä syystä hiukkastiheys tulee kasvamaan jonkin verran samaan aikaan kun niiden nopeus on laskussa ja tämän ennustejakson aikana päästää keskimääräiseen tiheyteen ja normaalinopeuteen.

Maapallon magneettikentän tila on rauhallinen. IMF-kentän suunta on etelään, mutta sillä ei ole kovin suurta vaikutusta revontulitilanteeseen, sillä energisten elektronien (>2 MeV) määrä geosynkronisella radalla (satelliitti) on matala ja >10 MeV protonien määrä ei ole riittävä aurinkomyrskyn tuottamiseen. Radiohäiriöiden määrä ja taso on kohtalainen.

Ennuste

Yöt 21./22., 22./23. ja 23./24. Revontulien mahdollisuus on olemassa Pohjois-Lapissa. Jonakin yönä myös Etelä-Lapissa saattaa olla pieni mahdollisuus revontulille. Eteläisemmillä leveyksillä revontulet eivät ole todennäköisiä.