Revontuliennuste 5. – 8.1.2025

Auringossa on 13 pilkkuryhmää, joista yksi on luokiteltu beeta–gamma–deltaksi ja kaksi beeta–gammaksi. Loput ovat joko alfa- tai beetaluokan pilkkuryhmiä. Pilkkuryhmä AR 13947 on ollut aktiivisin ja se on tuottanut viimevuorokausia useamman M- ja X-luokan flarepurkauksen. Voimakkain purkauksista oli eilen kello 12.48 UTC aikaan tapahtunut X1,8 -luokan flare. Purkaukset eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet CME-purkauksia ja purkausten vaikutus on jäänyt lähinnä paikallisesti esiintyneihin 20 MHz-taajuuksien radioliikennekatkosiin. 

Revontuli 3. tammikuuta kello 02.11. Suomen aikaa Tampereen pohjoisella taivaalla. Kuva © Tampereen Ursa /Kari A. Kuure.

 

Eilen kello 19.12 havaittiin halo(III)-CME, jonka purkaussuunta vie sen kuitenkin maapallon ohi. Laajenevan pilven kärki saattaa hipaista maapallon magneettikenttää 9.1. vuorokauden aikana, mutta sen vaikutukset jäänevät hyvin minimaalisiksi.

IMF-kentän suunta on keskimäärin kohti etelää, joten jonkinlainen revontuliherkkyys on olemassa. Lähivuorokausien aikana aurinkotuulen tiheys on kohtalaisen harvaa ja nopeus keskimääräistä nopeampaa. Olosuhteet eivät kuitenkaan ole kovinkaan otolliset ainakaan isompien revontulimyrskyjen esiintymiseen, pikemminkin mennään aika lähellä keskimääräistä revontulien esiintymistä.

Ennuste

Yö 5./6. on aktiivinen revontuliyö etenkin Lapissa. kirkkaimmat hetket koetaan hieman ennen keskiyötä mutta revontulia nähtäneen pitkälle aamupuolelle yötä. Pohjois-Suomessa ja Keski-Suomessa revontulet ovat mahdollisia vuorokauden vaihtuessa sen molemmin puolin. Etelä-Suomen pohjoisosassa on pieni mahdollisuus revontulille, mutta etelärannikolla niitä tuskin nähdään.

Yöt 6./7. ja 7./8. ovat edellistä yötä rauhallisempia. Revontulia nähtäneen Lapissa mutta etelämpänä niiden näkymisen mahdollisuus heikkenee sen mukaan mitä suurempi etäisyys on napapiirille. Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähdään.

 

 

 

Revontuliennuste 2. – 5.1.2025

Viime ennusteessa kerrottu CME-pilvi kohtasi maapallon magneettikentän 31.12. iltapäivällä. Se aiheutti välittömästi voimakkaan häiriötilan, jolloin Kp-indeksi kohosi ”hetkessä” lukemaan 4+. Niissä lukemissa indeksi pysytteli seuraavan päivän (1.1.) aamuun asti. Tämän jälkeen magneettinen myrsky voimistui, ollen indeksilukemissa G1 (Kp= 5+) ja iltapäivällä jopa G2 (Kp= 6+). Huippunsa myrskyn voimakkuus saavutti alkuillasta G4 (Kp= 8), jonka jälkeen se on hieman laantunut. 

Nämä himmeät revontulet näkyivät Tampereella hieman ennen kello 2 aamuyöllä tänään torstaina 2.1.2025. Tätä ennen taivas oli pilvessä koko magneettisen myrskyn ajan. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa.

 

Taivaanvahtiin on tehty runsaasti revontulihavaintoilmoituksia. Niihin liitettyjen kuvien mukaan nähdyt revontulet ovat olleet erittäin näyttäviä. Tampereella sää on ollut pilvinen koko magneettisen myrskyn ajan. Pilvipeitteeseen syntyi parin tunnin aukko vasta tänään (2.1.) noin kello 1 aikaan aamuyöstä, jolloin taivaalla näkyi himmeitä revontulia, jotka kuitenkin hiipuivat pois yön edetessä ja pilvisyyden palatessa ennen aamua.

Tätä kirjoittaessani Kp-indeksi on lukemassa 4+, joka on myrskyluokituksen alapuolella mutta magneettikenttä on edelleen hyvin rauhaton ja revontulien mahdollisuus koko maassa on kohtuullisen hyvä.

Voimakkaimman myrskyn aikana OVATION-mallin laskema magneettikenttään saapuneen lisäenergian kokonaisteho kummallakin pallonpuoliskolla oli noin 175 GW. Vertailunvuoksi, normaalitilanteessa teho on alle 20 GW. OVATION-mallissa lasketaan Lagrangen pisteessä L1 mitatun protonien ja elektronien määrän ja nopeuden perusteella ionosfääriin saapuvan energian teho, joka korreloi polaarisatelliittien (Defense Meteorological Satellite Program, DMSP) havaitsemien (UVI) neljän eri revontulityyppien voimakkuuden kanssa.

Auringon aktiivisuus on edelleen korkealla tasolla. Pilkkualueita on kymmenen, joista kolme on aktiivisia beeta–gamma -luokkaan kuuluvia. Näillä kolmella ryhmällä on jonkinlainen mahdollisuus tuottaa voimakkaita flare- ja niihin liittyviä CME-purkauksia. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana M-luokan purkauksia on ollut neljä, jotka kaikki on tapahtuneet AR13936 pilkkuryhmässä. Pilkkuryhmä on jo hieman regeneroitumassa ja voimakkaimmat flaret (X1,11 ja X1,59) se tuotti 29. ja 30. päivinä. Lisäksi pilkkuryhmä on kiertymässä länsireunan yli Auringon etäpuolelle.

SWPC:n ENLIL-mallissa on nähtävissä pienehkö CME-pilvi, joka saavuttaa maapallon magneettikentän 4.1. aamuyöstä tai aamusta. Sen ei kuitenkaan odoteta aiheuttavan merkittävää häiriötilaa kohdatessaan Maan magneettikentän. Tilanteen kehittymistä kuitenkin pitää seurata. NASAn mallinnuksessa tätä CME-pilveä ei näy.

IMF-kentän suunta on kääntymässä kohti etelää, joten seuraavien vuorokausien aikana on mahdollista, että pienemmätkin aurinkotuulen tiivistymät voivat saada aikaa jonkinlaista magneettista aktiivisuutta.

Ennuste

Yö 2./3. on edelleen aktiivinen. Revontulet ovat mahdollisia laajasti Keski-Suomesta Lappiin alueella ja pieni mahdollisuus niille on myös hieman etelämmässä. Aivan etelärannikolle tämä revontuliaktiivisuus ei kuitenkaan yllä.

Yö 3./4. on kuta kuinkin keskiarvoinen revontuliyö Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Revontulet sielläkään eivät ole erityisen voimakkaita tai aktiivisia, mutta niitä pitäisi kuitenkin näkyä. Etelämpänä niiden mahdollisuus on selvät pienempi.

Yö 4./5. on hyvin rauhallinen. Pohjois-Lapissa on pienehkö mahdollisuus revontulien näkymiselle, mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään.

 

 

 

Revontuliennuste 30.12.2024 – 2.1.2025

Eilen (29.12.2024) Auringon toiminta kehittyi varsin hurjaksi. Kaikkiaan 22 M-luokan flarepurkausta havaittiin. Niiden lisäksi yksi X1,1 -luokan flare, joka ei näillä tiedoilla ollut eruptiivinen (siis ei aiheuttanut CME-purkausta). X-luokan purkaus tapahtui kello 7.18 UTC aikaa mutta tuntia ennen havaittiin halo(II)CME, joka kuitenkin saattoi lähteä liikkeelle Auringon etäpuolelta eikä ole tulossa kohti Maata. SWPC on kuitenkin antanut varoituksen erittäin voimakkaasta (G3) magneettisesta myrskystä huomiselle (31.12.) päivälle. Myrsky näyttäisi jatkuva myös seuraavana päivänä (1.1.2025) mutta jo heikentyneenä G1 luokkaan.

Avaruussään tilanne on kuitenkin vaikeasti tulkittavissa ja etenkin SWPC:n ja NASA:n mallinnukset poikkeavat toisistaan merkittävästi. Molemmissa malleissa Maata kohti on tulossa CME, jonka vaikutusta ja tiheyttä vahvistaa aurinkotuulen tihentymä (Parkerin spiraali). Mutta saapumisajoissa on eroa. SWPC:n mukaan CME saapuisi 31. päivän aamun tunteina ja NASAN mukaan tämä tapahtuisi vasta noin vuorokautta myöhemmin 1.1. vuorokauden puolella.

Belgian Solar Influences Data Analysis Center (SIDC):n CACTUS-ohjelman mukaan CME pilvi lähti kello 6.12. UTC (29.12.2024) ja sen keskinopeus on noin 700 km/s. Tästä laskien CME-pilven saapuminen kestäisi vähintään noin 2,5 vuorokautta ja tästä laskien aikaisin mahdollinen saapumisajakohta asettuisi siis 31.12. vuorokauden iltaan. CME-pilven havaitseminen ja siitä tehtävät nopeusmittaukset ovat mahdollisia kuitenkin hyvin varhaisessa vaiheessa heti kohta purkauksen jälkeen, joten aivan tarkkoja nämä mittaukset eivät ole. Lisäksi CME-pilven nopeus saattaa muuttua jonkin verran matkan aikana ennen kaikkea IMF-kenttien vaikutuksesta. Ennuste siis pitää sisällään suurehkon epävarmuuden niin ajankohtien kuin tapahtumien voimakkuuden suhteen.

Ennuste

Yö 30./31. on rauhallinen, vasta aamun tunteina (SWPC:n mukaan) Saapuva CME aiheuttaa G1-luokan magneettisen myrskyn. Myrsky kuitenkin voimistuu ja päivän aikana se saavuttanee G3-luokan, jonka jälkeen iltaa kohti mentäessä myrsky laantuu jonkin verran. Revontulet ovat mahdollisia siis yön aamupuolella tai aamulla vielä ennen auringonnousua. Niitä nähtäneen koko maassa.

Yö 31./1. on hyvin aktiivinen. Magneettinen myrsky kiihtyy yön aikana G1-lukemaan illan pienen notkahduksen jälkeen, jolloin revontulet ovat mahdollisia koko maassa. Niitä nähtäneen aina aamuyön tunneille asti, jonka jälkeen geomagneettinen kenttä rauhoittuu hiljalleen.

Yö 1./2. voi olla edelleen aktiivinen revontuliyö. Vaikka magneettinen myrsky on heikentynyt merkittävästi, kenttä on edelleen hyvin rauhaton ja revontulia voidaan nähdä yön aikana melko laajalla alueella Lapista Keskisuomeen, ja ehkäpä myös Etelä-Suomen pohjoisosiin asti.

Tämä ennuste on laadittu SWPC:n ennusteen mukaan. Jos CME-pilven saapuminen tapahtuukin NASA:n mallinnuksen mukaan, niin silloin magneettinen myrsky revontulineen tapahtuu noin vuorokautta myöhemmin. Ja voihan olla, että varhaisvaiheen tietoja CME-purkauksesta on tulkittu väärin (sitäkin tapahtuu melko usein) ja CME-pilvi ei olekaan tulossa kohti, vaan poistuu Auringon etäpuolella kohti Aurinkokunnan ulko-osia. Mutta uudenvuoden juhlinnan lomassa voi aina vilkaista pohjoisen taivasta, se voi tarjota oman lisänsä rakettien ilotulitukseen.

Hyvää uuttavuotta!

 

 

Revontuliennuste 28. – 31.12.2024

Auringon aktiivisuus on edelleen hyvinkin voimakasta. Pilkkuryhmiä on 12, joista AR 13932 on edelleen luokiteltu magneettisesti beeta–gamma–deltaksi. Niinpä sille ennustetaankin 5 % X-luokan ja 35 % todennäköisyyttä M-luokan flarepurkauksia lähivuorokausina. Tämä pilkkualueen koko on yllättävän pieni mutta yksittäisiä pilkkuja siinä on 24. Neljä pilkkuryhmää on luokiteltu beeta–gammaksi, joilla myös on jonkinlainen todennäköisyys voimakkaisiin flarepurkauksiin.

Nämä revontulet eivät näkyneet paljain silmin, mutta tarttuivat Tampereen Ursan revontulikameraan tähtitornilla 28.12.2024 kello 01.47.53 Suomen aikaa. Tämän kaltaista toimintaa voidaan odottaa seuraavina öinä jos sää niiden näkymisen mahdollistaa. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa.

 

Maapallon lähiavaruudessa avaruussää on hieman muuttumassa. Viime vuorokausina aurinkotuuli on ollut suhteellisen harvaa mutta viime yönä ensimmäiset merkit aurinkotuulen tihentymän (Parkerin spiraali) kohtaamisesta on jo mitattu. IMF-kentän suunta on kääntynyt etelään, joskaan se ei ole kovin voimakas (n. –3 nT) mutta sekin osaltaan on lisäämässä revontuliherkkyyttä. Revontuliherkkyyshän näin keskellä talvea ei ole aivan syksyn ja kevään veroista.

Tällä hetkellä Maata kohti ei ole tulossa merkittäviä CME-pilviä, joten muutaman lähivuorokauden avaruussää on aika tavalla tavanomainen.

Ennuste

Yöt 28./29., 29. /30. ja 30./31. muodostuvat normaaleiksi. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä, lähinnä Keski-Suomessa revontulien todennäköisyys on jonkin verran pienempi kuin pohjoisessa ja aivan pienet mahdollisuudet ovat Etelä-Suomen pohjoisosassa (noin Tampereen leveydellä) silloin tällöin näkyville revontulille. Eteläisessä Suomessa on syytä seurata revontulikameroiden kuvia, joskin satunnaisesti näkyvät revontulet ovat yleensä kestoltaan vain muutaman minuutin mittaisia ja eikä niiden jatkostakaan oleva mitään takeita.

 

 

Revontuliennuste 25. – 28.12.2024

Auringon aktiivisuus on hyvin korkealla, auringonpilkkuluku on 219, jossa kasvua on peräti 20 edellisestä vuorokaudesta. Myös Auringon radiosäteily on kohonnut lukemaan 259 ja sekin on ollut kasvussa samassa suhteessa. Pilkkualueita on 14, joista aktiivisia neljä. AR 13933 on luokiteltu beeta—gamma–deltaksi ja kolme muuta ovat beeta–gamma -luokaa. Aktiivisuus on sen verran runsasta, että viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on tapahtunut viisi M-luokan flarepurkausta.

SWPC:n mallinuksesta nähdään, että maapalloa kohti tuleva CME-pilvi saapuneen ajallaan tänään iltapäivällä tai illalla Suomen aikaa. Sen perässä on tulossa toinen, jonkin verran heikompi CME ja se törmää maapallon magneettikenttään huomenna (26.12.) niin ikään iltapäivällä. Molemmat CME-pilvet saavat aikaan magneettikenttään häiriötilan, joka hyvin suurella todennäköisyydellä muuttuu magneettiseksi myrskyksi vielä illan kuluessa. Jälkimmäinen pilvi on vaikutuksiltaan hieman heikompia, mutta maapallon magneettikentän ollessa valmiiksi häiriöinen, niin sekin hyvin suurella todennäköisyydellä kehittää magneettisen myrskyn.

Mallinnuksen mukaan vielä kolmaskin CME-pilvi on tulossa kohti, tosin se on hyvin heikkoa ja hitaasti etenevä, joten se ei ehdi vaikuttaa Maan magneettikenttään tämän ennustejakson aikana. Todennäköisesti se saavuttaa maapallonkiertoradan vasta uudenvuodenpäivänä (1.1.2025). Se voi kerätä itseensä lisää materiaa aurinkotuulen tihentymästä. Jos näin tapahtuu, niin se on merkittävämpi saapuessaan Maan tuntumaan, kuin olleessaan Auringon läheisyydessä.

Ennuste

Yö 25./26. Revontulitoiminta alkanee heti illan pimennyttyä ja jatkuu ainakin puoleen yöhön. Revontulia nähtäneen koko maassa. Pohjois-Suomesta Lappiin alueella revontulia voidaan nähdä koko yön.

Yö 26./27. Magneettikenttä on rauhaton edellisen yön jäljiltä ja saapuva CME-pilvi laukaisee magneettisen myrskyn iltapäivällä. Se kuitenkin laantuu muutamassa tunnissa mutta revontulia voitaneen nähdä alkuillasta koko maassa. Revontulien aktiivisuus kuitenkin laantuu nopeasti ja ensimmäisten kirkkaiden purkausten jälkeen viimeistää puolelta öin revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomen leveydeltä pohjoiseen. Keski-Suomen leveyksillä revontulien todennäköisyys on vielä kohtuullisen hyvä. Lapissa revontulia voitaneen nähdä koko yön, vaikkakin aamupuolella yötä niiden kirkkaus ja aktiivisuus on vähenemään päin.

Yö 27./28. on tämänhetkisen mallinnusten mukaan hyvin rauhallinen. Himmeitä revontulia on mahdollisuus nähdä Lapissa. Pohjois- ja Keski-Suomessa niiden todennäköisyys on pieni ja etelämpänä niitä tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 24. – 27.12.2024

Aurinko on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana kohtuullisen aktiivinen. Pilkkualueita on 12 ja niistä AR 13932 on ollut aktiivisin. Voimakkain flarepurkaus alueelta oli M8,9-luokkaa kello 11.12 UTC aikaan. Purkaus oli impulsiivinen ja siihen liittyi R2-tyypin radiosäteilypurkaus, joten se on ilmeisesti tuottanut suhteellisen voimakkaan CME-purkauksen. Se havaittiinkin SOHO/LASCO kameroilla ja luokiteltiin halo(IV) typpiseksi. Tihein purkaus suuntautui etelään maapallon suunnasta. Maapallo tulee kohtaamaan CMEn heikommat osat, kun ne saapuvat kiertoradallemme arviolta myöhään 25. tai 26. päivän aamuna. Kohtaamisen seurauksena voi kehittyä G1-luokan magneettinen myrsky, joka näkyy tuoreimmissa Kp-indeksin ennusteissa.

Sama pilkkualue tuotti myös M4,7 -luokan purkauksen kello 00.24 UTC tämän vuorokauden puolella. Toistaiseksi siitä ei ole saatavissa tarkempia yksityiskohtia. Näyttää kuitenkin siltä, että maapallon lähiavaruudessa jälleen on tulossa suhteellisen pitkä tauon jälkeen mielenkiintoisia tapahtumia.  Mainittu pilkkualue on luokiteltu beeta–gamma–delta:ksi, joten siltä odotetaan lisää voimakkaita flarepurkauksia noin 10 % todennäköisyydellä.

Pari muutakin pilkkuryhmää on aktiivisia ja ne on luokiteltu (3928) beeta–gamma:ksi ja (3933) beeta–delta:ksi. Näitä pilkkuryhmiä tulisikin pitää silmällä lähitulevaisuudessa, sillä ne voivat vielä jatkaa kasvuaan ja kehittyä magneettisesti monimuotoisimmiksi, jolloin niiden aktiivisuuskin voi lisääntyä.

Ennuste

SWPC:n mallinnuksessa Maata kohti tuleva CME-pilvi saavuttaa planeettamme kiertoradan 25.12. päivän iltana Suomen aikaa. CME-pilven ohitus on nopea ja terävä. Aurinkotuulen hiukkastiheys kohoaa hyvin nopeasti vähintään kymmenkertaiseksi lähtötasosta (normaalista), joten isku voi aiheuttaa merkittävän magneettisen myrskyn, joka alkaa hyvin äkillisesti joulupäivän iltana. Millaiseen tilaan pilven ohitus jättää Maan magneettikentän, on sitten eri juttu.

Yö 24./25. muodostuu rauhalliseksi. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa, vaikka ne eivät erityisen kirkkaita siellä olisikaan. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Yö 25./26. Saapuva CME-pilvi saa magneettikentän myrskyämään vähintään G1 luokan voimalla. Revontulet ovat mahdollisia koko maassa. Jos saapuva CME-pilvi saapuu mallinnuksen mukaan varhain illalla, revontulia voidaan nähdä jo alkuillasta. Jos saapuminen tapahtuu hieman myöhemmin, revontulien ilmaantuminen taivaalle tapahtuu myös myöhemmin illalla tai yöllä. Magneettinen myrsky menee muutamassa tunnissa ohi mutta paluu normaaliin kestää varmasti pitempään, joten revontulia Keski-Suomen leveydelle asti voitaneen nähdä aamuun asti.

Yö 26./27. on sitten jälleen normaalin rauhallinen. Tämä tosin riippuu siitä, kuinka monta ja millaisia CME-pilviä kohtaa planeettamme magneettikentän. Aktiivisilla pilkkuryhmillä on taipumus tuottaa voimakkaimman flarepurkauksen jälkeen vielä useampia hieman heikompia purkauksia ja niihinkin saattaa liittyä CME-pilvien purkauksia, joskin heikompina versioina. Tarkkaillaan tilannetta ja jos on tarve muuttaa ennustetta tämän yön osalta, niin palaan asiaan ennen seuraavaa ennustetta.