Revontuliennuste 14.11.–17.11.2017

Vain himmeita revontulia on odotettavissa.
 Kuva © Tampereen Ursa ry.

Revontuliaktiivisuus on vähäistä. Rauhallisia repoja nähtäneen lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa kaikkina ennustejakson öinä. Etelämpänä paljain silmin näkyviä revontulia ei odoteta esiintyvän.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Taustasäteilyä voimakkaampia flarepurkauksia on tapahtunut kaksi: B7.56-luokan flare kello 6.48 UT aikaa ja B2,3 kello 8.06 UT. Purkauksilla ei ollut vaikutuksia maapallon lähiavaruuden avaruussäähän.

Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 423 km/s kello 6.30 UT aikaan ja on siitä lähtien hieman hidastunut tämän aamun 380 km/s. Aurinkotuulen hiukkastiheys pysytteli noin 6 ppcm³ kunnes se kohosi tänään noin 11 ppcm³.

IMF-kentän voimakkuus (Bt) oli maksimissaan noin 8,6 nT ja eteläsuuntainen komponentti (Bz) -7,5 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli geosynkronisen radan etäisyydellä runsaasti, vuona kohosi lukemaan 20 582 pfu.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän matalalla tasolla koko ennustejakson ajan. Flarepurkausten mahdollisuus on vähäinen. Auringon pohjoisnavalta keskileveyksille ulottuvan korona-aukko ei odoteta aiheuttavan merkittäviä häiriöitä lähiavaruuden tilaan. Aurinkotuulen nopeuden odotetaan kasvavan nopeuteen noin 600 km/s mutta samaan aikaa hiukkastiheys pysyttelee pienenä.

Yöt 14./15. ja 15./16. ovat suhteellisen rauhallisia. Kp-indeksin odotetaan kohoavan enintään lukemaan 4. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana havaittu korkea elektronivuo kohottaa jonkin verran revontulien todennäköisyyttä ensimmäisen yön aikana. Rauhallisia revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa voidaan havaita lähinnä kameran tallentamana rauhallinen revontulivyö tai harsoa. Etelä-Suomessa ei ole odotettavissa revontulia.

Yö 16./17. on edellistä yötä rauhallisempi. Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 3, jolloin revontulia nähtäneen Lapissa. Pohjois-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja Keski-Suomessa revontulivaloa voi tallentua kameroiden kuvasensoreille. Etelä-Suomessa revontulia ei nähdä.

Pitkäaikainen revontuliennuste 13.11.–9.12.2017

Kp- ja Ap-indeksien ennuste. Kuva © Kari A. Kuure.

Pitkäaikaiseen ennusteeseen sisältyy kaksi aktiivista jaksoa, jolloin revontulia voitaneen nähdä koko maassa. Ensimmäinen näistä jaksoista on 20.–22. marraskuuta ja toinen 4.–7. joulukuuta.

Kp- ja Ap-indeksit

Ennustejakson aluksi 14.11. lähtien maapallon magneettikentän odotetaan olevan rahaton. Kp-indeksin vuorokautinen maksimi odotetaan kohoavan arvoon 4. Vuorokautinen maksimi yleensä asettuu Suomessa aamuöiden ensimmäisille tunneille. Ap-indeksi on korkeimmillaan 15.11. Magneettinen rauhattomuus laantuu vähitellen ja 19.11. ollaan lyhytaikaisesti matalissa indeksien arvoissa. Magneettisen rauhattomuuden aikana revontulia nähtäneen Keski-Suomesta Lappiin. Revontulien mahdollisuus etelärannikolla on hyvin pieni.

Ennustejakson ensimmäinen magneettinen myrsky koetaan 20.–22. marraskuuta, jolloin Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 5. Ap-indeksin lukema on tasaisesti tällä jaksolla lukemassa 20. Nämä ovat sellaisia lukemia, että revontulia pitäisi näkyä koko maassa.

Magneettinen rauhattomuus laantuu 23. päivästä alkaen ja sitä jatkunee aina joulukuun 4 päivään asti. Tällöin Indeksien odotetaan kohoavan korkeisiin lukemiin (Kp-indeksi lukema 6 ja Ap-indeksi jopa 35–40). Toteutuessaan tällöin nähtäisiin merkittävän kirkkaita ja aktiivisia revontulia koko maassa ja jopa Baltiassa. Aktiivista jaksoa kestää noin 4 vuorokautta jonka jälkeen tilanne normalisoituu tai muuttuu hyvin rauhalliseksi.

Radiovuon ennuste. Kuva © Kari A. Kuure.

Radiovuo

Radiovuon ennuste kertoo, että Auringon flarepurkausten todennäköisyys on hieman koholla ennustejakson aluksi. Marraskuun 28. päivästä lähtien radiovuon odotetaan vaimenevan taustakohinan tasolle, joka saavutettaneen joulukuun 5. päivän tienoilla. Radiovuon vähentymisen myötä flarepurkausten mahdollisuus myös pienenee ja VHF-radioliikenne on häiriöttömämpää.

Revontuliennuste 11.11.–14.11.2017

Tulevina öinä revontulia ei juuri näy Lappia lukuun ottamatta.
Jos jotakin näkyy, niin se on lähinnä kameran tallentamaa
vihreää harsoan.. Kuvassa näkyvä vaalea pilvi on
hohtavia yöpilviä. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Tulevina öinä revontulet ovat hyvin himmeitä tai niitä ei nähdä muualla kuin Pohjois-Lapissa.

Avaruussää

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut ja flarepurkausten voimakkuus on ollut suunnilleen taustakohinaa (mini tai mikroflareja).

Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 719 km/s mutta on ollut laskusuunnassa sen jälkeen ollen nyt 570 km/s. Aurinkotuulen tiheys on ollut hieman tavallista vähemmän, vuon tiheydeksi määriteltiin noin 5 ppcm³. Geosynkronisenradan etäisyydellä energisten (> 2 MeV) elektronien määrä on ollut suhteellisen korkea, 17 453 pfu.

IMF kentän vuona arvo (Bt) oli maksimissaan 8 nT ja eteläsuuntaisen komponentin suurin arvo -6 nT.

Kp-indeksi on enimmäkseen ollut lukemassa 3 2/3 mutta on laskenut eilisestä lukemaan 2.

Ennuste

Auringon aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia, joten lähiavaruuden avaruussäässä ei odoteta suuria muutoksia. Auringon pohjoisnavalta keskileveyksille ulottuva korona-aukko ei vaikuta suoraan avaruussäähän mutta maapallon kohdalla nopea hiukkasvirtaus ja ekvaattorialueen hidas hiukkasvirtaus kohtaavat ja se voi aiheuttaa nopeita muutoksia lähiavaruuden tilaan. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän 3–4 ensimmäisen yön aikana ja sen jälkeen lukemissa 2–3 seuraavien öiden aikana.

Yö 11./12. on enimmäkseen rauhallisten revontulien aikaa lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Revontulikaari on hyvin rauhallinen ja jonkin verran esiintyy säteiden muodostumista Lapin alueella. Keski-Suomessa revontulivalo on himmeää ja paikka paikoin vain kameran kennolle tarttuvaa, revontulimuodot ovat lähinnä rauhallisia kaaria tai pelkkää harsoa. Etelä-Suomessa revontulien näkymisen mahdollisuus on hyvin pieni.

Yöt 12./13. ja 13./14. ovat rauhallisia. Himmeitä revontulia näkyy lähinnä Lapissa, kaikkein varmimmin Sodankylän pohjoispuolella. Muualla maassa revontulia tuskin nähtäneen.

Revontuliennuste 8.–11.11.2017

Odotettavissa kirkkaita revontulia. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejakson aikana on odotettavissa revontulia koko maassa jokaisena yönä. Ennustejaksolla revontulet ovat voimakkaimpia parina ensimmäisenä yönä ja hieman himmeämpiä ja niiden näkyvyys hieman pohjoisempana viimeisenä yönä.

Avaruussää

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on pysytellyt hyvin vähäisenä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole esiintynyt. Voimakkaimmat flarepurkaukset olivat juuri ja juuri kohinatason yläpuolelle kohonnut A5.0-luokan ja tämän vuorokauden puolella tapahtunut A6.3-luokan flare.

Auringon koronaukko pohjoisnavalta keskileveyksille vaikuttaa edelleen maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Aurinkotuulen nopeus saavutti 675 km/s nopeus kello 21.20 Suomen aikaa ja IMF-kentän voimakkuus (Bt) oli maksimissaan 22 nT ja eteläsuuntainen komponentti (Bz) -15 nT.

Kp-indeksin kehitys on ollut nopeaa. Eilisen aamun lukemasta 1 noustiin tasaisesti puolipäivään mennessä lukemaan 5 ja pienen notkahduksen jälkeen edelleen lukemaan 6, jossa se on pysytellyt tähän asti.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen vähäisenä. Pohjoisen korona-aukko vaikuttaa edelleen vielä muutaman vuorokauden ajan avaruussäähän ja Kp-indeksin arvon odotetaan pysyttelevän koko ennustejakson ajan korkeana lukemissa 4–5.

Öiden 8./9. ja 9./10. aikana Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemassa 5 (lukema 6 on myös mahdollista ensimmäisenä yönä). Toteutuessaan tämä merkitsee revontuliöitä koko maahan aina Baltiaa myöten. Suomessa revontulia nähtäneen koko maassa noin kello 20–23 alkaen, Lapissa aikaisemmin kuin Etelä-Suomessa. Pari tuntia myöhemmin näkyvyysalue siirtyy kattamaan myös jopa Etelä-Baltian ja mahdollisesti myös Itämeren etelärannan.

Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat todennäköisesti hyvin kirkkaita, loimuavia, revontulikruunun näkyminen on myös odotettavaa ja repoja voi esiintyä osittain etelätaivaalla.  Keski-Suomessa revontulet ovat kirkkaita, jonkin verran loimuavia ja säteiden muodostuminen on runsasta, ja kruunun esiintyminen ainakin paikoittain on mahdollista. Etelä-Suomessa revontulet ovat selkeästi paljain silmin nähtävissä, ajoittain voi esiintyä runsasta säteiden muodostumista. Baltiassa revontulet ovat rauhallisia kaaria.

Yö 10./11. Kp-indeksi pysyttelee lukemassa 4 vaikkakin lyhytaikainen käynti lukemassa 5 on mahdollinen. Revontulet eivät ole aivan yhtä kirkkaita kuin edellisinä öinä, mutta silti kohtuullisen näyttäviä. Baltiassa ja aivan Suomen etelärannikolla revontulet ovat himmeitä jos niitä näkyy lainkaan.

Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita. Revontulikruunun näkyminen on mahdollista Pohjois-Lapissa. Keski-Suomessa näkyy rauhallisia kaaria joissa voi esiintyä ajoittain säteiden muodostumista.

Varoitus geomagneettisesta myrskystä

Repotilanne viimeyönä kello 21.30 Suomen aikaa, jolloin
NOAA/SWPCn mukaan revontulet olivat Pohjois-Euroopassa
kirkkaimmillaan. Kuva SWPC.

NOAA julkaisi eilen illalla varoituksen G2-luokan magneettisesta myrskystä. Myrskyn jälkitilanne jatkuu edelleen ja on 50 % todennäköisyys, että myrsky jatkuu G1-luokan myrskynä vielä 8. ja 9. marraskuuta.

Yön 7./8. voimakkain revontulipurkaus ajoittui Suomen kohdalla noin kello 21.30, jolloin Lapissa oli liki 100 % todennäköisyys revontulille ja muuallakin maassa selkeillä alueilla todennäköisesti nähtiin kirkkaita revontulia. Tampereella kello 22.30 pilvipeite oli valtaamassa alaa pohjoissuunnasta lähtien ja kello 23 koko taivas oli täysin pilvipeitteen peittämä.

Jos lukijat ottivat kuvia illan ja yön revontulista, niin Radiantti julkaisee hyvin mielellään niitä juuri viime yön repoista.

Revontuliennuste 5. – 8.11.2017

Revontulet voivat olla suhteellisen kirkkaita ennustejakson
viimeisenä yönä. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejakson kaksi ensimmäistä yötä ovat rauhallisia, revontulia näkynee vain pohjoisilla leveyksillä. Viimeisen yön aikana (7./8.) revontulien näkyminen on mahdollista koko maassa.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Taustakohinaa voimakkaampia flarepurkauksia eikä CME-purkauksia ei ole syntynyt.

Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimissaan 458 km/s nopeuden ja hiukkastiheys on ollut 3–4 ppcm³. IMF-kentän voimakkuuden maksimiarvo (Bt) oli 8 nT ja eteläsuuntainen komponentti (Bz) oli maksimissaan -4 nT. Kp-indeksin arvo pysytteli koko vuorokauden lukemissa 0–1.

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussäähän tulee vaikuttamaan viimeistään 6.11. maapallon kohtaama aurinkotuulen tihentymä, jonka hiukkasnopeus kasvaa 7.11. vuorokauden aikana noin 480 km/s. Osittain avaruussäähän vaikuttaa myös Auringon pohjoisnavalta keskileveyksille kurottuva korona-aukko, jonka vaikutus alkaa tuntua ennustejakson loppupuolella.

Maapallon magneettikentän tila odotetaan pysyttelevän rauhallisena 5. ja 6. marraskuuta mutta se siirtyy häiriintyneeseen tilaan 6. päivän iltana. Ennustejakson viimeisenä päivänä koetaan G1-luokan magneettinen myrsky, Kp-indeksin odotetaan tällöin kohoavan lukemaan 5.

Yö 5./6. on hyvin rauhallista. Näkyviä, hyvin rauhallisia revontulia nähtäneen vain Lapissa. Muualla maassa revontulien mahdollisuus on lähes olematon.

Yö 6./7. on jo selkeästi edellistä yötä aktiivisempi. Lapissa nähdään kirkkaita, joskin kohtuullisen rauhallisia revontulia. Pohjois-Suomessa revontulet ovat rauhallisia ja Keski-Suomessa himmeitä reposia voidaan nähdä aika ajoin yön kuluessa. Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähtäneen.

Yö 7./8. on magneettisen myrskyn jälkeen hyvin rauhaton. Kirkkaita ja loimuavia revontulia nähdään Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Säteiden muodostumien on runsasta ja laikkuisuutta esiintyy yleisesti. Koronan näkyminen on todennäköistä ainakin Lapissa. Keski-Suomessa revontulet ovat kirkkaita ja loimuavia, säteitä muodostuu suhteellisen runsaasti. Etelä-Suomessa revontulet ovat helposti paljain silmin nähtävissä ja säteitä muodostuu ajoittain.

Revontuliennuste 2.–5.11.2017

Revontulet ovat himmeitä Tampereen horisontissa.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejakson paras revontuliyö on 2./3. Revontulia voidaan silloin nähdä Keski-Suomessa ja siitä pohjoiseen. Seuraavina öinä vain Pohjois-Suomessa ja Lapissa voidaan nähdä himmeitä revontulia.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimevuorokausina hyvin vähäistä: taustakohinan ylittäviä flarepurkauksia ei ole havaittu. Auringon heikoissa aktiivisissa alueissa ei ole ollut pilkkuja lainkaan. Koronassa ei ole ollut maapallon avaruussäähän vaikuttavia koronaukkoja. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 307 km/s ja hiukkastiheys 10012 ppcm³.

Lähiavaruuden IMF-kentän kokonaisvoimakkuus maksimissaan oli 10 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimi oli -5 nT.  Energialtaan yli 2 MeV elektronien määrä on ollut kohtalainen, vuontiheys oli 2 866 pfu, yli 10 MeV elektronien määrä on ollut tausta-arvossaan.

Geomagneettisen kentän tila on ollut rauhallinen.

Ennusteet

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 2–3 koko ennustejakson ajan.

Yö 2./3. revontulia nähtäneen Lapissa, jossa ne ovat tavanomaisen kirkkaita ja säteiden- ja laikkujen muodostuminen on todennäköistä. Pohjois-Suomessa revontulet ovat rauhallisia mutta ajoittain voidaan havaita säteiden muodostumista. Keski-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja rauhallisia kaaria. Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähtäneen palajin silmin, kameralla voitaneen saada tallennettua heikkoa revontulivaloa kapeana vyönä tai harsona.

Yöt 3./4. ja 4./5. ovat edellistä yötä rauhallisempia. Himmeitä revontulia voidaan nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa, mutta muualla maassa revontulien näkeminen on epätodennäköistä.

Pitkäaikainen revontuliennuste 30.10.–25.11.2017

Kp- ja Ap-indeksien ennuste. Kuva ©Kari A. Kuure,
lähde SWPC.

Marraskuu näyttäisi muodostuvan kohtuullisen hyväksi revontulikuukaudeksi. Mahdollisia koko maassa esiintyviä revontuliöitä on yksitoista. Lukuun on laskettu mukaan Kp-indeksin arvolla 4 olevat yöt, jolloin revontulien näkyvyys Etelä-Suomessa on revontulien näkyminen on kiinni hyvin vähäisistä olosuhteiden muutoksista. Näitä öitä on kolme.

Kp- ja Ap-indeksit

Lapissa (Sodankylästä pohjoiseen) revontulien mahdollisuus on todennäköinen jokaisena selkeänä yönä.

Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulia nähtäneen 2.–4.11. päivien välisinä öinä. Tämän jälkeen seuraava mahdollisuus on 7.–11.11., mahdollisesti 15.11. ja 20.–22.11.

Etelä-Suomessa revontulia pitäisi bongata 7.–11.11. ja 20.–22.11. päivien välisinä öinä.

Baltiassa himmeitä revontulia voitaneen nähdä 9.11. päivän molempina öinä, mutta tämä on kiinni niin monesta muusta tekijästä kuin Kp- ja Ap-indekseistä, joten mitään varmuutta näkymiselle ei ole.

Radiovuo

Radiovuon ennuste. Kuva ©Kari A. Kuure,
lähde SWPC

Radiovuo kertoo Auringon aktiivisuudesta. Taustakohinan ylittävää radiosäteilyä syntyy Auringon aktiivisilla alueilla erilaisissa magneettisissa tapahtumissa kuten flarepurkauksissa. Näin ollen ennuste kertoo odotettavissa olevasta aktiivisuudesta esimerkiksi suhteellisen voimakkaista flarepurkauksista.

Jos ja kun flarepurkauksia tapahtuu, ne vaikuttavat maapallon lähiavaruuden tilaan lähinnä nopeiden protonien määrän lisääntymisenä jo muutaman kymmenen minuutin kuluttua purkauksesta. Varatut hiukkaset (protonit) aiheuttavat häiriöitä esimerkiksi VHF-radiotaajuuksilla ja usein myös vaurioittavat satelliitteja.

Usein aktiivisilla alueilla esiintyy myös koronamassapurkauksia (CME), eli Auringosta poistuu plasmaa planeettojen väliseen avaruuteen. Plasmapilvi, jos sen suunta tuo sen maapallon läheisyyteen, aiheuttaa geomagneettista rauhattomuutta tai myrskyjä, jotka ilmenevät hyvin usein mm. revontulina. CME-pilvi saapuu maapallon läheisyyteen noin 2 vuorokauden kuluttua purkauksen tapahduttua.

Ennustejakson aikana Auringon aktiivisuus ja sitä noudatteleva radiovuo näyttäisi pysyttelevän hyvin vähäisenä. Jaksolla ei ole odotettavissa voimakkaita flarepurkauksia. Näin ollen Auringon vaikutus maapallon lähiavaruuden tilaan odotetaan pysyttelevän suhteellisen tasaisena.

Revontuliennuste 30.10.–2.11.2017

Revontulien todennäköisyys ennustejaksolla on
äärimmäisen vähäinen muualla kuin Lapissa.
Kuva ©Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus on pysytellyt vähäisenä muutaman viime vuorokauden aikana. 

Aktiivisia alueita, joissa on pilkut, on kaksi. Taustakohinan ylittävää flarepurkauksia ei ole tapahtunut. Aurinkotuulen maksiminopeus oli viimeksi kuluneen vuorokauden aikana 383 km/s ja hiukkastiheys 3–4 ppcm³. Energisiä (>2 MeV) elektroneja on ollut kohtalaisesti, vuon tiheys oli 3 103 pfu.

Maapallon magneettikenttä on myös ollut hyvin rauhallinen viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 5 nT ja eteläsuuntainen komponentti -3 nT.

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussäähän vaikuttaa jonkin verran Auringon etelänavalta keskileveyksille kurottuva kapea korona-akko. Aurinkotuulen tiheys kasvaa jonkin veran mutta samalla hiukkasten nopeus hieman vähenee. Näillä tapahtumilla ei ole suurta vaikutusta maapallon magneettikentän tilaan ja Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän hyvin matalissa lukemissa.

Kaikki ennustejakson yöt ovat rauhallisia. Vain Lapissa voitaneen nähdä himmeitä ja erittäin rauhallisia revontulia ja nekin aamupuolella yötä. Muualla maassa revontulia todennäköisesti ei nähdä.

Revontuliennuste 27.–30.10.2017

Vain vähäisi revontulia on mahdollisuus nähdä tulevina öinä.
Kuva ©Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana ollut vähäistä. Taustakohinaa voimakkaampia flarepurkauksia ei ole tapahtunut, ja aktiivisia alueita pilkkuineen on vain kaksi. Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 607 km/s.

Maapallon geomagneettinen kenttä on ollut aktiivinen, Kp-indeksi saavutti arvon 4. IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimiarvo -5 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja on ollut kohtuullisesti, vuon maksimiarvo oli 2154 pfu.

Ennuste

Lähivuorokauden avaruussäähän vaikuttaa maapallon lähiavaruudessa tapahtuva muutos, maapallo siirtyy aurinkotuulen harvemmasta tiheämpään alueeseen. Hiukkastiheys kasvaa vielä tämän vuorokauden aikana noin kolmikertaiseksi, vuontiheyden arvoksi arvioidaan 15 ppcm³. Samaan aikaan aurinkotuulen nopeus putoaa noin 30 km/s. 

Aurinkotuulen tihentymän menee ohitse 29. päivän aikana ja maapallon lähiavaruuteen vaikuttaa harventunut aurinkotuuli. Tällöin voi olla mahdollista revontulien näkyminen ennustettua laajemmin vaikka Kp-indeksin ennuste ei sitä ennakoikaan.

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän vähäisenä koko ennustejakson ajan. On olemassa vain pieni mahdollisuus C-luokan flarepurkauksille. Maapallon magneettikenttä odotetaan pysyttelevän rauhallisessa tilassa koko ennustejakson ajan. Kp-indeksin maksimiarvo saavuttaneen lukeman 4 huomenna aamuyöstä.

Yö 27./28. Jos Kp-indeksi kokoaa ennustettuun arvoon, revontulia voitaneen nähdä koko maassa. Lapissa revontulet ovat kirkkaita, muodostaen useita kaaria ja vöitä sekä säteitä.. Pohjois-Suomessa revontulet ovat rauhallisia kaaria ja säteiden muodostuminen yleistä. Keski-Suomessa rauhallinen revontulikaari näkyy paljain silmin. Kaaressa voi esiintyä aika ajoin poimuilua ja säteiden muodostuminen on vähäistä. Etelä-Suomessa nähtäneen vähäistä revontulivaloa hyvin rauhallisena kaarena tai harsona.

Yöt 28./29. ja 29./30. ovat rauhallisia. Kp-indeksin maksimiarvo on 3 ja silloin rauhallisia revontulia nähdään Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulet ovat juuri ja juuri nähtävissä paljain silmin rauhallisena kaarena tai harsona. Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähtäneen.