Pitkäaikainen revontuliennuste 16.10.–11.11.2017

Kp-indeksiennuste. Kuva ©Kari A. Kuure.

Kahdenkymmenenseitsemän vuorokauden Kp-indeksiennuste osoittaa vähäistä aktiivisuutta 18. ja 19. lokakuuta. Sen jälkeen tilanne rauhoittuu ja 24. lokakuuta on tulossa vähäinen muutos. Silloin Kp-indeksin arvo voi kohota parin vuorokauden ajaksi lukemiin 5 ja 6. 

Marraskuun ensimmäisen viikon jälkeen indeksin odotetaan jälleen kohoavan lukemaan 5 ja sen odotetaan pysyvän näissä lukemissa ainakin viisi vuorokautta eli ennustejakson loppuun. 

Radiovuon ennuste. Kuva ©Kari A. Kuure, lähde SWPC.

Revontulia voidaan odottaa näkyvän koko maassa lokakuun 24./25. välisenä yönä. Sen jälkeen seuraa pitkä rauhallinen jakso ja vasta marraskuun 7./8. välisenä yönä ja sen jälkeen seuraavina öinä on jälleen odotettavissa revontulia koko maassa. 

Revontuliennuste 15.10–18.10.2017

Vain himmeitä revontulia on odotettavissa.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Aktiivisia alueita ja niihin liittyviä auringonpilkkuja ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus saavutti maksiminopeuden 758 km/s, mikä on kohtuullisen suuri vauhti mikä johtui aurinkotuulen harventuneesta alueesta.

Maapallon magneettikentässä koettiin G1-luokan magneettinen myrsky joka kuitenkin laantui iltaa kohti. Lähiavaruuden magneettikenttä saavutti kokonaisvoimakkuuden maksimin 8 nT ja eteläsuuntainen komponentti -7 nT magneettisen myrskyn aikana. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli runsaasti, vuon tiheys oli 32 632 pfu.

Yön 13./14. ajalta raportoitiin nähdyn revontulia lähinnä Helsingin ja Vaasan seuduilla. Tämä selittyy pilvisyystilanteella, sillä muualla maassa pilvipeite oli totaalisen kattava.

Ennuste

Auringon aktiivisuuteen ei oleteta ennustejakson aikana suuria muutoksia. Maapallon magneettikentän odotetaan olevan aluksi rauhaton mutta asettuvan hiljalleen tulevien vuorokausien aikana.

Yö 15./16. on revontuliyö Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Kp-indeksin odotetaan kohoavan maksimiarvoon 4 jo tämä vuorokauden viimeisinä tunteina. Lapissa revontulet ovat kirkkaita, jonkin verran loimuavia ja säteitä muodostavia. Pohjois-Suomessa revontulet ovat hyvin näkyviä mutta rahallisia kaaria joissa voi näkyä vähäistä säteiden muodostumista. Keski-Suomessa nähtäneen himmeähköjä rauhallisia kaaria ja Etelä-Suomessa vähäistä revontulivaloa kaarina tai harsona.

Yöt 16./17 ja 17./18. ovat hyvin rauhallisia Kp-indeksin odotetaan kohoavan maksimiarvoon 3 aamuyön tunneiksi. Tällöin Lapissa ja Pohjois-Suomessa nähtäneen rauhallisia reposia joissa aika ajoin näkyy vähäistä säteiden muodostumista. Keski-Suomessa voittaneen nähdä himmeitä revontulikaaria tai harsoa.

Revontuliennuste 12.–15.10.2017

Viimeyönä näkyneet revontulet olivat suhteellisen kirkkaita
mutta hyvin rauhallisia huolimatta G1-luokan magneettisesta
myrskystä. Säteitä ei juuri esiintynyt. Taivas peittyi pilveen
aamuyön tunteina. Kuva © Tampereen Ursa.ry.

Auringon aktiivisuus on ollut viimeisen vuorokauden aikana hyvin vähäinen. Auringonpilkkuja ei ole esiintynyt. Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimiarvon 508 km/s.

Maapallon geomagneettisessa kentässä koettiin magneettinen mysrky, jonka voimakkuus oli G1. Energisten  (>2 MeV) elektronien vuo oli vähäinen 252 pfu. Kp-indeksi oli maksimissaan lukemassa 5.

Lähiavaruuden IMF-kenttä saavutti maksimilukeman 12 nT ja eteläsuuntainen Bz-komponentti -10 nT.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän vähäisenä: M- ja X-luokan flarepurkauksia ei ole odotettavissa. Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa korona-aukko, joka ulottuu Auringon pohjoisnavalta keskileveyksille. Etelänavalla oleva korona-aukko on hyvin pieni.

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän suhteellisen korkeassa 4–5 lukemassa ensimmäisen ja toisen yön aikana. Kolmantena yönä Kp-indeksin maksimiarvoksi odotetaan 4.

Yöt 12./13. ja 13./14. ovat suhteellisen aktiivisia revontuliöitä koko maassa. Lapissa revontulet ovat kirkkaita, voimakkaasti leimuavia ja säteiden muodostuminen on voimakasta. Korona voi näkyä laajoilla alueilla. Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita, säteiden muodostuminen on voimakasta eikä koronan näkyminen ole poissuljettu mahdollisuus. Keski-Suomessa revontulikaaret tai vyöt ovat kirkkaita ja rauhallisia. Aika ajoin voi näkyä säteiden muodostumista. Etelä-Suomessa revontulikaaret ovat helposti näkyviä ja heikkoa säteiden muodostumista voi näkyä. Baltiassa himmeät revontulikaaret ovat mahdollisia.

Yö 14./15. on hieman rauhallisempi kuin edelliset yöt. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita ja loimuavia, säteiden muodostuminen on runsasta. Keski-Suomessa rauhallisia revontulikaaria, joissa aika ajoin näkyy säteiden muodostumista. Etelä-Suomessa näkyy selkeä ja rauhallinen revontulikaari. Baltiassa revontulia tuskin nähtäneen.

Huomaa, että revontulien kuvausten osuvuus voi olla suurpiirteinen ja sen toteutuminen edellyttää, että kaikki osatekijät muodostuvat suotuisiksi! Yhdenkin osatekijän ollessa ennustettua huonompi, revontulien näkyvyysalue ja ominaisuudet voivat poiketa paljon kuvauksesta.

Revontuliennuste 9.–12.10.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Sen pinnalla ei ole ainoatakaan pilkkuryhmää. Auringon korona aukko, joka ulottuu pohjoisnavalta keskileveyksille alkaa hieman vaikuttaa maapallon lähiavaruuden tilaan lähivuorokausien ajan.

Maapallon geomagneettinen kenttä on ollut rauhallinen. Kp-indeksi on pystellyt matalissa arvoissa, viimeksi kuluneen vuorokauden aikana lukema on vaihdellut 0–2 välillä.

Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 467 km/s. IMF-kenttän voimakkuus on ollut 7 nT ja eteläsuuntainen Bz-komponentin maksimiarvo oli -4 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja on ollut hyvin vähän (227 pfu).

Ennuste

Auringon aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan muutoksia ennustejakson aikana. Korona-aukko on siirtymässä asemaan, jossa sen vaikutus maapallon magneettikenttään on suurimmillaan. Tällöin aurinkotuulen tiheys laskee vain muutamaan hiukkaseen kuutiosenttimetrissä. Muutos on nopea ja sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia magneettikenttään. Aurinkotuulen nopeus ylittää 500 km/s nopeuden.

Kp-indeksi pysyttelee pari ensimmäistä vuorokautta matalissa lukemissa (1–2), mutta kolmannen vuorokauden aikana näyttäisi tapahtuvan selkeä muutos. Lokakuun 11. päivänä Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 3–4 ja vielä saman päivän iltayöstä lukemaan 5. Jos ennuste toteutuu, merkitsee se G1-luokan geomagneettista myrskyä.

Yö 9./10. on hyvin rauhallinen. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä ajoittain Lapissa, muualla reposia ei nähtäne.

Yö 10./11. on hieman aktiivisempi. Kp-indeksin odotetaan nousevan arvoon 3, jolloin Keski-Suomessa voidaan nähdä himmeä revontulikaari. Pohjois-Suomessa revontulet ovat selkeitä, jonkin verran säteiden muodostumista voi esiintyä. Lapissa revontulet ovat kirkkaita, jonkin verran loimuavia ja säteitä muodostuu runsaasti. Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähtäneen.

Yö 11./12. on hyvin aktiivinen. Kp-indeksin odotetaan nousevan lukemaan 4, jolloin revontulia voitaneen nähdä koko maassa. Lapissa revontulet ovat kirkkaita, loimuavia ja säteitä syntyy runsaasti. Koronan ilmaantuminen on mahdollista. Pohjois-Suomessa revontulet ovat selkeästi nähtävissä, jonkin verran loimuavia ja säteitä muodostuu säännöllisesti. Keski-Suomessa nähdään revontulikaari tai vyö, jossa syntyy ajoittain säteitä ja kirkastumia. Etelä-Suomessa nähtäneen himmeäkö revontulikaari.

Huomaa, että revontulien kuvausten osuvuus voi olla suurpiirteinen ja sen toteutuminen edellyttää, että kaikki osatekijät muodostuvat suotuisiksi! Yhdenkin osatekijän ollessa ennustettua huonompi, revontulien näkyvyysalue ja ominaisuudet voivat poiketa paljon kuvauksesta.

Revontuliennuste 6. – 9.10.2017

Vain himmeitä revontulia on odotetavissa.
Kuva © Tamperen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana ollut hyvin matala. Voimakkain tapahtuma oli C1-luokan flarepurkaus alueella 2683. Tällä hetkellä Auringossa on kaksi auringonpilkkualuetta.

Maapallon geomagneettinen kenttä on ollut rauhallinen. Aurinkotuulen nopeus saavutti huippuarvon 448 km/s. IMF-kentän suurin voimakkuus oli 9 nT ja eteläsuuntaisen komponentin suurin arvo oli -8 nT. Vapaita suurienergisiä (>2 MeV) elektroneja oli kohtalainen määrä, vuon arvo oli 5863 pfu.

Ennuste

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän ensimmäisen  vuorokauden arvojen 1–2 välillä. Toisena yönä indeksin odotetaan kohoavan arvoon 4 aamupuolella yötä. Indeksi kuitenkin laskee nopeasti arvoon 2–3 ja pysyttelee näissä lukemissa aamupäivään.

Yö 6./7. on hyvin rauhallinen. Kp-indeksin arvo 2 ennakoi revontulia lähinnä Lappiin, jossa ne ovat himmeitä ja rauhallisia.

Yö 7./8. on edellistä yötä aktiivisempi. Kp-indeksin maksimiarvoksi ennustetaan lukemaa 4, joka toteutuessaan tietäisi revontuliyötä lähes koko maassa. Lapissa revontulet ovat loimuavia ja kirkkaita. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet ovat hyvin rauhallisia ja Etelä-Suomessa voidaan nähdä himmeä revontuli vyö tai kaari.

Yö 8./9. on jälleen hyvin rauhallinen. Kp-indeksin odotetaan nousevan korkeintaan arvoon 3, jolloin revontulia nähtäisiin Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Himmeä revontulikaari voidaan nähdä Keski-Suomessa ja Etelä-Suomessa revontulten todennäköisyys on hyvin vähäinen.

Pitkäaikainen revontuliennuste 2.–28.10.2017

Kp-indeksin ennuste seuraavalle neljälle viikolle.
Kuva © Kari A. Kuure.

Pitkäaikainen revontuliennuste kertoo, että lokakuun 7. päivän tienoilla on lyhyt jakso, jolloin himmeitä revontulia voitaneen nähdä Keski-Suomea myöten. Voimakkaampi kausi on sitten vuorossa lokakuun 10. päivästä eteenpäin noin 5 vuorokauden ajan, jolloin voi kehittyä G1-luokan magneettinen myrsky. Tällöin kirkkaita ja loimuavia revontulia voitaneen nähdä koko maassa.

Voimakkain magneettikentän häiriö on odotettavissa lokakuun 24 päivänä, jolloin Kp-indeksi kohoaa lukemaan 6 ja seuraavana päivänä lukemaan 7. Tällaiset arvot merkitsevät G2- ja G3-luokan myrskyjä magneettikentässä. Jos ennuste toteutuu, silloin voitaneen nähdä erittäin kirkkaita ja loimuavia revontulia koko maassa ja Baltiassa asti. Parin vuorokauden kestoinen myrskytilanne menee nopeasti ohi ja ennustejakson kolme viimeistä vuorokautta ovat suhteellisen rauhallisia, vain maamme pohjoisosassa voidaan nähdä rauhallisia revontulia kaaria tai vöitä.

Radiovuon ennuste. Kuva ©Kari A. Kuure, lähde SWPC.

Radiovuon ennuste kertoo Auringon aktiivisuuden tilasta. Mitä enemmän havaitaan radiovuota, sitä enemmän Auringon pinnalla nähdään flare-purkauksia. 

Revontuliennuste 2.–5.10.2017

Tampereen horisontissa ei ole odotettavaissa revontulia
lähivuorokausien aikana. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana hyvin matala. Auringon aktiivisia alueita pilkkuineen on ollut kolme. Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 513 km/s ja hiukkastiheys matalahko. 

Maapallon geomagneettisessa kentässä ei ole esiintynyt suurempaa rauhattomuutta ja Kp-indeksi on pysytellyt lukemissa 2–3. 

Lähiavaruuden IMF-kentän kokonaisvoimakkuus on ollut maksimissaan 5 nT ja maksimi etelänsuuntaisen komponentin maksimilukema on ollut -5 nT. 

Energisiä (> 2 MeV) elektroneja on ollut kohtuullisen runsaasti, vuon maksimiarvo on ollut lukemassa 14 651 pfu.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän samalla viimevuorokausien tasolla. C-luokan flarepurkausten mahdollisuus on vähäinen koko ennustejaksolla. Lokakuun 3 päivänä maapallon lähiavaruuden säähän vaikuttaa noin reilun vuorokauden ajan vähäinen korona-aukko, jonka magneettinen suunta on pohjoiseen. Sen ei odoteta aiheuttavan häiriöitä maapallon magneettikentässä ja kentän odotetaankin pysyttelevän hyvin rauhallisena koko ennustejakson ajan.

Yöt 2./3., 3./4. ja 4./5. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2, jolloin ainoastaan Lapissa voidaan nähdä himmeitä revontulia.

Revontuliennuste 29.9.–2.10.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Viimeksi kuluneina parina vuorokauden maapallon magneettinen kenttä on myrskynnyt. Kp-indeksi saavutti 28.9. kello 6–12 välillä maksimiarvon 7, joka merkitsi G3-luokan magneettista myrskyä.

Huipun molemmin puolin Kp-indeksi oli korkea 27.9. kello 21ähtien arvossa 6 (G2-luokan myrsky) ja 28.9 kello 12 lähtien arvossa 5 (G1-luokan myrsky). Eilisen päivän aikana indeksin arvo oli lukemassa 4, joka merkitsi magneettista epävakautta, ei kuitenkaan myrskyä. Illan aikana Kp-indeksi arvon kuitenkin vielä kohosi arvoon 5 mutta on yön aikana laskenut voimakkaasta, ollen nyt arvossa 2.

Vaikka maapallolla on vallinnut magneettinen myrsky, Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut matala. Tällä hetkellä Auringossa on kolme aktiivista aluetta pilkkuineen. Aurinkotuuli saavutti maksimiarvon 752 km/s magneettisen myrskyn ollessa maksimissaan. IMF-kentän voimakkuus oli 13 nT ja Bz-komponetti saavutti suurimman eteläsuuntaisen arvonsa -11 nT vuorokauden vaihteessa. Energisiä elektroneja (>2 MeV) on ollut kohtuullisesti 3706 pfu.

Ennuste

Kp-indeksin ennustetaan kohoavan lähimmän vuorokauden aikana maksimiarvoon 5, jonka jälkeen se hieman alenee. Seuraavan yön aikana indeksin maksimiarvo saavuttaneen maksimilukeman 4 ja ennustejakson viimeisenä yönä arvon 3.

Yö 29./30. on ennustejakson aktiivisin. Kp-indeksin kohtoessa arvoon 5 se aiheuttaa G1-luokan magneettisen myrskyn, jolloin revontulia on nähtävissä koko maassa hyvällä todennäköisyydellä. Lapissa revontulet ovat voimakkaasti loimuavia, koronan muodostuminen on mahdollista ja säteiden muodostuminen runsasta.

Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita ja loimuavia, koronan muodostuminen ei ole pois-suljettu mahdollisuus ja säteiden muodostuminen todennäköistä. keski-Suomessa revontulet ovat selkeitä, useiden loimuavien vöiden muodostuminen mahdollista ja säteiden muodostuminen on runsasta. Etelä-Suomessa revontulet ovat rauhallisia, poimuileva revontulivyö on kirkas ja säteitä esiintyy suurella todennäköisyydellä.

Yö 30.9./1.10. on edellistä rauhallisempi Kp-indeksin saavuttaessa maksimiarvon 4 aamupuolella yötä. Lapissa revontulet ovat kirkkaita ja loimuavia, koronan muodostumiselle on pieni mahdollisuus. Pohjois-Suomessa revontulet muodostavat poimuilevia vöitä ja säteitä muodostuu. Keski-Suomessa revontulet ovat himmeähköjä ja rauhallisia, heikkoa poimuttumista ja säteiden muodostumista voidaan nähdä. Etelä-Suomessa revontulet ovat rauhallisia, himmeä kaari tai vyö.

Yö 1./2. on hyvin rauhallinen. Lapissa revontulet voivat olla selkeitä ja niissä voidaan havaita jonkin verran poimuttumista ja säteiden muodostumista. Pohjois-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja rauhallisia, heikkoa poimuttumista voidaan havaita. Keski-Suomessa nähdään rauhallinen revontulikaari ja Etelä-Suomessa revontulien näkyminen on epätodennäköistä.

Odotettavissa geomagneettinen myrsky

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos NOAA ennustaa 65 % mahdollisuutta geomagneettisen myrskyn kehittymiselle vielä tämän vuorokauden aikana ja 80 % todennäköisyyttä huomiselle. Myrskyn voimakkuudeksi ennakoidaan G2-luokkaa ja tämä merkitsee kirkkaita ja voimakkaasti loimuavia revontulia etenkin ensiyönä mutta myös seuraavaksi yöksi koko Suomen alueella.

Avaruussää

Aurinkotuulen hiukkastiheys on pudonnut aamun aikana arvoon 10 p/cm³. Aurinkotuulen nopeus sen sijaan on kohonnut jyrkästi ja on nyt yli 420 km/s. IMF-kentän Bz-komponentin arvo on noin 4 nT ja kentän kokonaisvoimakkuus on noin15 nT. Kp-indeksin arvo on 3,67 ja sen odotetaan nousevan lähimmän vuorokauden kuluessa maksimiarvoon 6.

Tilanne on revontulien kannalta hieman ristiriitainen. Geomagneettisen myrskyn aikana yleensä nähdään kirkkaita revontulia koko maassa! Mutta: energisiä (>2 Mev) elektroneja maapallon lähiavaruudessa on hyvin vähän: elektronivuo on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vain 115 pfu. 

Jos elektronivuon arvo pysyy näissä lukemissa, niin huolimatta voimakkaasta magneettisesta myrskystä revontulet voivat olla hyvin vaatimattomia ja niitä näkyy lähinnä Lapissa. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti, vaikkakin maapallon lähiavaruudessa on aurinkotuulen harventuma ja tässä suhteessa ei ole odotettavissa muutosta vielä pariin vuorokauteen.

Revontuliennuste 26.–29.9.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus kuluneen vuorokauden aikana on ollut kohtalaista. C1.87-luokan flare purkautui 5.35 Suomen aikaa tänä aamuna. Auringossa on kolme aktiivista aluetta, joiden koko on hieman kasvussa, C-luokan flarepurkausten mahdollisuutena pidetään 10–15 %. Flarepurkaukset yleensä kasvattavat energisten protonien määrää maapallon magneettikentässä.

Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimissaan 455 km/s nopeuden. IMF-kenttä voimakkuus oli maksimissaan 10 nT ja Bz-komponentin lukema -9 nT. Energisten elektronien määrä on ollut kohtalaisen vähäinen 1050 pfu. Kp-indeksi pysytteli matalissa 1–2 lukemissa.

Ennuste

Kp-indeksi odotetaan pysyttelevän ensimmäisen vuorokauden aikana edelleen hyvin matalissa lukemissa (Kp=1–2). Tilanne kuitenkin muuttuu hyvin nopeasti 27. päivän iltana, jolloin Kp-indeksin odotetaan nousevan arvoon 4–5 ja se saavuttaneen maksimiarvon 6 yön 27./28. aikana. Nopean muutoksen aiheuttaa aurinkotuulen tihentymä, jonka maapallo kohtaa. Tihentymä on kuitenkin hyvin kapea ja sitä seuraa niin ikään kapea harventuma. Syyskuun 29. päivän aikana indeksin lukema pysyttelee arvossa 4–5.

Yö 26./27. on hyvin rauhallinen, vain Lapissa nähtäneen himmeitä ja rauhallisia revontulia.

Yö 27./28. on puolestaan hyvin aktiivinen. Kirkkaita revontulia nähtäneen koko maassa aina Baltiaa myöten. Lapissa revontulet ovat koko taivaan alueella. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet ovat loimuavia ja koronan muodostuminen on mahdollista, säteiden muodostuminen on hyvin todennäköistä. Etelä-Suomessa revontulet ovat selkeitä ja säteitä muodostuu hyvin yleisesti. Baltiassa nähdään rauhallinen revontulikaari tai vyö.

Yö 28./29. on selkeästi edellistä yötä rauhallisempi. Lapissa revontulet ovat loimuavia ja koronan muodostuminen on mahdollista. Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita ja säteiden muodostuminen on hyvin yleistä, koronan muodostumiselle on pieni mahdollisuus. Keski-Suomessa revontulet ovat rauhallisia, poimuttumista ja säteiden muodostuminen on mahdollista. Etelä-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja rauhallisia, lähinnä vyö tai kaari. Säteiden muodostuminen aika ajoin on mahdollista. Baltiassa revontulia tuskin nähtäneen.