Revontuliennuste 29.10. – 1.11.2025

Auringon aktiivisuus on edelleen vähäistä, sillä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana havaittiin vain yksi C-luokan flarepurkaus. Muutosta tähän tilanteeseen ei ole odotettavissa.

Tältä näytti Aurinko 28.10.2003. Pilkkuryhmä 0486 tuotti X17-luokan flarepurkauksen. Myös pilkkuryhmä 0484 oli erittäin aktiivinen ja se tuotti 4.11. voimakkuudeltaan X24.86 flarepurkauksen ollessaan jo aivan Auringon länsireunalla tai oikeammin osaksi jo reunan takana. Kuva SpaceWeatherLive.com.

Toisin oli 22-vuotta sitten, vuonna 2003. Silloinkin oltiin pilkkujakson laskevalla rampilla halloweenin aikaan. Silloin, 28.10.2003, Auringossa tapahtui flarepurkaus, jonka voimakkuus oli X17 kello 11.10 UTC. Se sai aikaan S3-luokan säteilymyrskyn ja hyvin nopean CME-purkauksen kohti maapalloa. Pilven nopeudeksi mitattiin huima 2 125 km/s ja matka Auringosta Maahan kesti vain 19 tuntia.

Mutta tämä ei ollut vielä mitään, sillä tulossa oli paljon enemmän. Seuraava CME-pilven tuottanut flarepurkaus Auringossa oli voimakkuudeltaan X10 ja se tapahtui 29.11. Tämänkin pilven nopeus oli hyvin suuri, 1948 km/s ja matka-aika vain aavistuksen pitempi kuin edellisellä pilvellä.

Molempien CME-pilvien vaikutuksesta maapallolla oli viisi vuorokautta putkeen magneettista myrskyä, jonka aikana nähtiin revontulia ympäri maapalloa hyvin matalillakin leveysasteilla. Kp-indeksien lukemat olivat kolmena vuorokautena aivan tapissa (Kp=9) lokakuun viimeisinä päivinä.

Tämä episodi oli vain osa laajempaa hyvin korkeaa aktiivista kautta lokakuun ja marraskuun aikana. Kausi huipentui omalla tavallaan marraskuun 4. päivänä kello 19.40 tapahtuneeseen voimakkuudeltaan X24.86 flarepurkaukseen. Luultavasti purkauksen voimakkuus oli paljon suurempi, sillä avaruudessa olleiden luotaimen (GOES) mittalaitteet saturoituivat 11 minuutiksi purkauksen voimakkaimmassa vaiheessa. Silloin hurjimmat spekulaatiot esittivät purkauksen voimakkuudeksi jopa lukemaa X50. Todellinen voimakkuus jäänee ikuiseksi arvailuksi.

Palataan tämänhetkiseen tilanteeseen. Olemme juuri ohittaneet aurinkotuulen tiivistymän ja siirtyneet kohtamaan harvan mutta nopean aurinkotuulen (HSS) virtauksen. Virtauksen polariteetti on positiivisella sektorilla ja kenttävoimakkuus 9 – 11 nT. Tämä tilanne jatkuu ainakin tämän ennustejakson ajan.

Maapallon magneettikentässä geosynkronisella radalla tehtyjen mittausten mukaan energisiä (> 2MeV) elektroneja on kohtalainen määrä. Määrä on sen verran korkea, että se mahdollistaa jonkinlaisen magneettisen aktiivisuuden lähivuorokausien aikana.

Ennuste

Yö 29./30. Revontulet ovat mahdollisia, Lapissa jopa todennäköisisä, aina Etelä-Suomea myöten heti illan pimennyttyä. Revontulitoiminta pysyttelee aktiivisena aina aamuhämärään asti. Myös etelärannikolla on jonkinlainen mahdollisuus revontulille yön aikana.

Yöt 30./31. ja 31./1. revontulia voidaan nähdä Lapista Keski-Suomen leveydelle koko yön ajan. Viimeisenä yönä odotusarvo on jonkin verran pienempi. Etelä-Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta etelärannikolla niitä ei ole odotettavissa.