tiistai 15. huhtikuuta 2025

Revontuliennuste 15. – 18.4.2025

Aurinko on ollut aktiivinen pari viime vuorokauden aikana. Siellä on viisi pilkkuryhmää, joista kaksi on juuri siirtymässä länsireunan taakse. Aktiivisin pilkkuryhmä on ollut AR 14055, joka tuotti eilisen aikana kaksi M-luokan flarepurkausta (maksimi M4.2) ja lukuisia C-luokan purkauksia. Nyt pilkkuryhmä on kuitenkin kiertynyt pois näkyvistä, mutta se jatkanee toimintaansa vielä useita vuorokausia. Meille näkyvällä puolella aktiivisin pilkkuryhmä on AR 14060, joka on luokiteltu beeta–gammaksi. Sen aktiivisuus tuottanee lähivuorokausina M-luokan flarepurkauksia.

 

Nämä revontulet näkyivät Pirkanmaalla 12./13. yön aikana vuorokauden vaihteessa. Pikin yötä  nähtiin revontuliverhoa taivaalla mutta vajaan tunnin ajan revontulet olivat selkeästi näkyvillä. Kirkas kuutamo vaalensi taustataivasta ja etualan maisemaa Näsijärvelle. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa.

Auringossa tapahtui 13.4. kaksi CME-purkausta, jotka ovat tulossa vuorokauden sisällä maapallon kiertoradalle. Samaan aikaan lähiavaruuden tilaan vaikuttaa edelleen napaisuudeltaan negatiivinen CH HSS, joka kuitenkin heikkenee ja kääntynee positiiviseksi (Auringosta poispäin). Aurinkotuulen nopeuden ennustetaan saavuttavan nopeuden 500 – 700 km/s ja sen tiheys kohonnee liki 20 p/cm3. Tällä hetkellä myös energisten elektronien määrä on kohtalaisen runsas, joten näyttää siltä, että lähivuorokauden aikana on kasassa kaikki ainekset kunnolliselle magneettiselle myrskylle. Kysymys on kuitenkin, että milloin se tapahtuu?

WSA-ENLIL -mallinuksen mukaan CME-pilvet kohtaavat maapallon magneettikentän noin kello 20 Suomen aikaa ja aamupuolella sen vaikutus on suurimmillaan. Magneettisen myrskyn kehittyminen ottanee jonkin aikaa, joten sitä voitaneen odottaa aikaisintaan aamupuolella yötä. Revontulet, jos niitä ehtii yön aikana ilmaantua taivaalle, ovat todennäköisimpiä aamupuolella yötä aivan aamuhämärään asti.

Ennuste

Yö 15./16. Revontulet ovat mahdollisia laajalla alueella Etelä-Suomen leveydelle asti. Magneettinen myrsky alkanee Kp-indeksin ennusten mukaan vasta aamun tunteina, mutta revontulia voi esiintyä koko pimeän yön ajan kohtalaisella intensiteetillä. Etelärannikolla revontulien mahdollisuus on olemassa, mutta se voi toteutua vasta aamulla. Muuallakin valitettavasti kirkas kuutamo vähentää kontrastia tulien ja taustataivaan välillä.

Yö 16./17. Magneettinen myrsky näyttäisi jatkuvan kohtalaisella voimakkuudella (G1), joten revontulet ovat mahdollisia laajalla alueella Etelä-Suomea myöten illan pimennyttyä yöksi. Yön aikana se kuitenkin laantuu ja maneettikentän aktiivinen tilaa jatkuu mutta revontuliaktiivisuus heikkenee aamua kohti. Jälleen etelärannikolla revontulien todennäköisyys on muuta maata heikompi, mutta ne ovat kuitenkin mahdollisia.

Yö 17./18. Myrskyn laannuttua magneettikenttä jäänee edelleen aktiiviseen tilaan. Iltayöstä revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti ja Etelä-Suomen pohjoisosassa nähtäneen suhteellisen rauhallisia ja himmeitä revontulia. Aamupuolella yötä magneettikentän tila rauhoittunee merkittävästi ja samalla revontulien näkyminen hiipuu.

 

sunnuntai 13. huhtikuuta 2025

Revontuliennuste 13. – 16.4.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaisen korkea viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Pilkkuryhmiä on ollut kuusi, joista pilkkuryhmä AR 14055 on ollut erityisen aktiivinen. Se tuotti seitsemän M-luokan flarepurkausta, voimakkaimman ollessa M2.7 (12.4.2025) kello 11.40 UTC aikaa. Pilkkuryhmän koko on jo 740 MSH (miljoonasosaa tai ppm), joten se alkaa olla sitä luokkaa, että pieni mahdollisuus on olemassa sen näkymiselle paljain silmin (muista aurinkosuodatin!). Pilkku sijaitsee kuitenkin jo lähellä auringonkiekon länsireunaa, joten sen havaitseminen ei ole aivan helppoa. Pilkkuryhmä on kompleksinen ja hieman vielä kasvussa, joten uusia flarepurkauksia havaittaneen lähitulevaisuudessakin suurella todennäköisyydellä. 

Pilkkuryhmä AR 14055 on tässä Ha-kuvassa yläreunassa. Sen vieressä on osasuurennus siitä. Kuva © Kari A. Kuure.

Muutkin pilkkuryhmät ovat kasvattaneet kokoaan, mutta toistaiseksi niiden aktiivisuus on ollut rauhallista. Maata kohti tulevia merkittäviä CME-pilviä ei ole havaittu.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa edelleen polariteetiltaan negatiivinen (CH HSS) nopea (noin 500 km/s) virtaus. IMF-kentän Bz-komponentti on ollut enimmäkseen negatiivinen (maks. –9 nT), joskin positiivistakin lukemia on havaittu aika ajoin. Virtauksen odotetaan vaikuttavan vielä pari vuorokautta ja sen jälkeen sen vaikutus päättyy 15.4. mennessä.

Energisten elektronien (>2 MeV) määrä Maan magneettikentässä on ollut korkeahko (maksimi 3905 pfu). Sen sijaan energisten protonien (>10 MeV) on ollut taustan tasolla.

Maapallon magneettikenttä saavutti G1-luokan magneettisen myrskyn tason viime yönä. Myrskyindeksin lukema oli – 60 nT eilen illalla Suomen aikaa ja pysytteli siinä parin tunnin ajan. Sen jälkeen myrsky laantui mutta magneettikenttä on edelleen aktiivisessa tilassa. Kiirunan mittausasemalla (paikallisesti) mitattiin myrskylukemia (– 400 nT) heti puolen yön jälkeen (Suomen aikaa) parin tunnin ajan.

Revontulien näkymistä ja niiden kontrastia taustataivaan suhteen vähentää kirkas kuutamo, sillä täysikuu oli tänään (13.4.) kello 3.23. Suomen aikaa. Kuuta kuvaavat voivat olla kiinnostuneita myös siitä, että Kuun ns. mikrokuu, eli se on täysikuun aikaan ratansa kaukaisemmassa 10 % alueella ja näkyy tästä syystä hieman tavallista pienempänä. Kuun etäisyys oli 404 549 km maapallon keskipisteestä ja Kuu näkyi 29,5 kaariminuutin kokoisena.

Ennuste

Yö 13./14. näyttäisi muodostuvan aktiiviseksi revontuliyöksi, joskaan magneettista myrskyä tuskin koetaan. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomen leveydelle ja jonkinlainen mahdollisuus niiden näkymiseen on myös Keski-Suomen alueella. Etelä-Suomen alueella visuaalisesti näkyviä revontulia tuskin esiintyy, kameroissa jonkinlaista vihreää harsoa taivaalla voi esiintyä.

Yöt 14./15. ja 15./16. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja jossain määrin myös Pohjois-Suomessa. Etelämpänä niitä tuskin nähdään kumpanakaan yönä.

 

 

 

 

torstai 10. huhtikuuta 2025

Revontuliennuste 10. – 13.4.2025

Aurinko on ollut kohtalaisen aktiivinen viimeisen vuorokauden aikana. Pilkkuryhmiä on seitsemän ja kaksi niistä on ollut magneettisesti beeta–gamma -luokkaa. Loput ovat joko alfa- tai beetaluokkaa. Alueet ovat siis rauhallisia ja ne tuskin tuottavat voimakkaimpia flarepurkauksia. Eilisen aikana voimakkain flare oli C9 -luokkaa.

Tällaiset revontulet olivat kirkkaimmillaan kello 01.30 Tampereella viime yönä (9./10.4.). Himmeä revontulikaari näkyi koko yön aina aamuhämärään asti. Kuva © Kari A. kuure / Tampewreen Ursa.

Aurinkotuulen nopeus on ollut noin 500 km/s ja on hieman laskusuunnassa. Aurinkotuulen tiheys on hyvin matala, tällä hetkellä vain 0,37 p/cm3. Tästä voidaan päätellä, että Maan lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa nopea virtaus (CH HSS), jonka polariteetti on etelään. Tällä hetkellä Bz-komponentti on noin –3 nT ja suunta on satelliittimittausten perusteella alenemaan päin.

Kolmen vuorokauden Kp-indeksiennuste kertoo tulevina öinä indeksilukeman olevan noin Kp=3 tienoilla. Satelliittimittaukset kertovat magneettikentässä olevien energisten elektronien (>2 MeV) määräksi suhteellisen korkean lukeman 3 890 pfu. Tämä mahdollistaa revontulien näkymisen lähiöinä tai ainakin niin kauan, kunnes elektronien määrä on pudonnut alle 1 000 pfu.

Ennuste

Yöt 10./11., 11./12. ja 12./13. ovat kohtalaisia revontuliöitä maan pohjoisosassa. Revontulia voidaan odottaa näkyvän Keski-Suomen leveydelle asti, joskin pientä paikallista vaihtelua esiintyy varmasti näkyvyysalueen eteläreunalla. Ajoittain himmeitä revontulia voitaneen havaita myös Etelä-Suomen pohjoisosassa.

 

 

 

maanantai 7. huhtikuuta 2025

Revontuliennuste 7. – 10.4.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaista viimeisen vuorokauden aikana. Vain yksi M-luokan flarepurkaus havaittiin. Pilkkuryhmiä on kaikkiaan kymmenen ja niistä suurin osa on alfa tai beeta -luokkiin kuuluvia. Vain kaksi ryhmää on beeta–gamma -luokkaan kuuluvia ja ne voivat tuottaa jonkinmoisella todennäköisyydellä X-luokan flareja lähiaikoina. Aktiivisuuden odotetaan olevan vähäistä tämän ennustejakson aikana.

Aurinkotuulessa ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Lähiavaruuden tilaan vaikuttaa edelleen nopea virtaus (CH HSS), jonka polaarisuus on negatiivinen. Muutokset virtauksessa ja sen magneettisessa suunnassa tulevat olemaan nopeita lähivuorokausina, joten tulevan ennustaminen on vähintäänkin haastavaa.

Tilanteiden nopeisiin vaihteluihin osaltaan vaikuttaa geosynkronisella radalla mitattujen energisten (> 2 MeV) elektronien määrä, joka saavutti eilen maksimilukeman 9 242 pfu. Tämä tarkoittaa sitä, että magneettikenttä on jo valmiiksi ”virittyneessä tilassa” näyttäville revontulipurkauksille, jos jokin lisätekijä liipaisee tilanteen. Tällaista lisätekijää ei kuitenkaan ole näköpiirissä, joten tämä revontuliennuste muodostuu hyvinkin konservatiiviseksi. Tästä huolimatta, seuratkaa tilanteen kehittymistä tulevina öinä.

Ennuste

Yö 7./8. Revontulet ovat mahdollisia laajalla alueella Lapista Keski-Suomeen jo illan hämärtymisestä alkaen. Etelä-Suomen pohjoisosassa on pieni mahdollisuus näkyville revontulille.

Yöt 8./9. ja 9./10. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomen leveydelle asti. Keski-Suomessa niiden mahdollisuus on pieni ja etelämpänä niitä ei todennäköisesti nähdä.

 

perjantai 4. huhtikuuta 2025

Revontuliennuste 4. – 7.4.2025

SolarMaxMission on päättymässä. Fram2 miehitetty avaruusalus laskeutuu Taivaanvahti.fi -sivuston mukaan kello 16.30 UTC aikaa, eli 19.30 Suomen kesäaikaa.

Nämä revontulet eivät vastaa mielikuvaamme magneettisen myrskyn aikaisista revontulista. Kuva © Kari A. Kuure /Tampereen Ursa.

 

NOAA SWPC antoi viimeyön aikana varoituksia geomagneettisesta myrskystä ja se (G1-luokan myrsky) kehittyikin aamuyöllä Suomen aikaa. Tosin revontulet olivat hyvin maltillisia ja himmeitä ainakin Tampereen leveydellä. Pitkin yötä näkyi himmeä revontulikaari, jossa ei juurikaan tapahtumia ollut. Vasta aamun alkaessa hämärtää, jonkinlaista aktiivisuutta alkoi esiintyä, kaari muuttui vyöksi ja himmeitä säteitä alkoi näkyä. Tämä ei vastannut näkemystäni magneettisesta myrskystä, vaan pikemminkin vain hieman rauhattomasta magneettikentästä.

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana maltillista. Pilkkuryhmiä on seitsemän, joista yksi on beeta–gamma -luokkaan kuuluva, loput ovat beetaluokkaa. Aktiivisin on ollut pilkkuryhmä 4048 ja sille ennustetaan 15 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus. Tosin sen rakenne on tyypiltään Fkc eli se on levittäytynyt yli 15 pituuspiirin alueelle ja se on laajuudestaan huolimatta osin melkoisen kompakti. Näin ollen se ei ole minun ykkössuosikki voimakkaan flarepurkauksen tuottajaksi.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa aurinkotuulen nopea virtaus (CH HSS), jonka polariteetti on negatiivinen. Tuulen nopeus on noin 500 km/s ja sen tiheys on alle < 1 ppcm3. Hiukkastiheys putosi äkillisesti eilen kello 20.30 UTC aikaan > 25 ppcm3 huippuarvosta nykyiselleen. IMF-kentän Bz-komponentti on ollut eilisestä illasta lähtien kohti etelää, joten se on mahdollistanut revontulien näkymisen. Lisäksi asiaan on vaikuttanut se, että maapallon geosynkronisella radalla mitattiin yli 1 000 pfu energisten (> 2 MeV) elektronien vuo.

Maapallon magneettikentän arvioidaan pysyttelevän tulevan vuorokauden aikana vähintäänkin aktiivisena, mutta magneettisen myrskyn mahdollisuus on olemassa ensiyön aamupuolella. Jos aurinkotuulen nopea virtaus kasvattaa magneettikentän energisten elektronien määrää, mikä on todennäköistä, niin magneettisen myrskyn kehittyminen on odotettavissa.

Lapissa yön pimeys on päättynyt ja se on korvautunut astronomisella hämärällä, joka sekin päättyy Lapissa vielä tämän kuukauden aikana. Pohjois-Suomessa siirrytään astronomisen hämärään tämä kuukauden loppupuolella. Keski- ja Etelä-Suomessa yöt ovat vielä pimeitä kuukauden verran.

Ennuste

Yö 4./5. illan pimentyessä revontulia voitaneen nähdä laajalla alueella Lapista Keski-Suomeen. Myös Etelä-Suomen pohjoisosassa himmeitä revontulia voitaneen nähdä matalalla pohjoistaivaalla. Yön kuluessa ja mahdollisen G1-luokan myrskyn kehittyessä, revontulialue laajenee hieman etelämmäksi, hyvällä onnella jopa etelärannikolle asti. Kuutamo ja aamuhämärä kuitenkin himmentävät revontulien näkyvyyttä.

Yöt 5./6. ja 6./7. ovat selvästi rauhallisempia. Revontulia todennäköisesti näkyy Lapissa ja Pohjois-Suomessa mutta etelämpänä niiden näkyvyydestä ei ole juuri toivoa.