Revontuliennuste 30.11. – 3.12.2024

Tätä kirjoittaessani Kp-indeksi on saavuttanut magneettisen myrskyn tason. Revontulia on näkynyt Lapissa ja jopa niinkin etelässä kuin Kalajoella ja Vaasassa. Etelämpänä näyttää olleen pilvistä ja sumuista. Revontulet ovat seurausta 25.11. Auringosta lähteneen CME-pilven kohtaamisesta, jonka ennustettiin tapahtuvan jo pari vuorokautta sitten. Se näyttää olleen ennustettua merkittävästi hitaampi.

Auringossa on yhdeksän pilkkuryhmää, joista kaksi on luokiteltu magneettisesti kuuluvan beeta–gamma -luokaan. Näille ryhmille ennustetaan 5 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus lähivuorokausina.

Lähivuorokausina maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttanee 27.11. Auringosta lähtenyt vähäinen CME-pilvi, jonka odotetaan kohtaavan maapallon 2.12. vuorokauden aikana. Muutoin lähiavaruuden tilaan vaikuttaa aurinkotuulen tihentymä ja siihen liittyvä IMF-kentän suunnan muutos lyhyeksi aikaa kohti etelää.

Ennuste

Yö 30./1. voi muodostua suhteellisen aktiiviseksi revontuliyöksi. Edellisen yön magneettisen myrskyn jäljiltä magneettikenttä voi olla rauhaton, joten revontulet ovat mahdollisia ainakin Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on huomattavasti pienempi.

Yöt 1./2. ja 2./3. ovat tavanomaisia. Magneettinen rauhattomuus on vaimentunut, joten revontulia nähtäneen lähinnä Lapissa. Pieni mahdollisuus niille on Pohjois-Suomessa. Jos lähestyvä CME-pilvi todella osuu maapalloon, tilanne voi muuttua merkittävästi. Yönä 2./3. pitäisikin olla varuillaan mahdollisten revontulien vuoksi myös Keski- ja Etelä-Suomessa.

Revontuliennuste 27. – 30.11.2024

 Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Voimakkain flare on ollut 26.11. kello 00.23. UTC aikaa tapahtunut C9-luokan purkaus alueella AR 13906. Sitä edeltävänä vuorokautena tapahtui M9,45 -luokan flare kello 7.40 UTC ja sitä ennen ja sen jälkeen on tapahtunut muutamia vähäisempiä M-luokan purkauksia.

Auringossa on pari mielenkiintoista pilkkualueetta, joita kannattaa varmasti pitää silmällä silloin kun havaintoja pääsee tekemään. Pilkkualueista AR 13906 on luokiteltu beeta–gamma–delta -magneettiseen luokaan ja sille ennustetaan hyvin aktiivista toimintaa. Ennusteen mukaan sillä on 5 % todennäköisyys tuottaa X-luokan flare ja samaan aikaan myös protoni-ilmiöitä. Hieman heikompien M-luokan todennäköisyys on 35 % ja C-luokan flarepurkauksia jopa 80 % todennäköisyydellä.

Toinen pilkkuryhmä AR 13905 on edellisen vieressä ja se on luokiteltu beeta–gammaksi. Sillekin ennustetaan 5 % todennäköisyyttä X-luokan purkaukselle eikä protoni-ilmiötkään ole aivan kokonaan pois suljettuja.

Molemmat tässä mainitut pilkkuryhmät ovat myös visuaalisesti näyttävän näköisiä, joten niitä voi hyvän havaintosään vallitessa yrittää valokuvata aivan perinteisesti laajakaistaisesti kameralla ja aurinkosuodattimen läpi. Vaikka Suomessa (Pohjois-Lappia lukuun ottamatta, jossa valitsee kaamos) tähän aikaan Aurinko näkyykin matalalla horisontissa, niin aurinkosuodattimen käyttäminen on välttämätöntä omien silmien ja laitteiden suojaukseen.

Marraskuun 26. päivänä havaittiin halo(III)-CME kello 14.00 UTC, jonka nopeusjakauma sirottuu hyvin laajalle (n. 300 – 2 000 km/s) alueelle. Purkauksen pääsuunta (tihein keskittymä) oli maapallon liikesuunnassa taakse, joten se tuskin suoranaisesti aiheuttaa kovinkaan merkittävästi lähiavaruuden avaruussäähän.

NASAn mallinnuksessa CME :n liikesuunta on hieman SWPC: mallinnuksesta poikkeava ja se näyttäisi olevan hieman hitaampi. CME kuitenkin aiheuttaa Parkerin spiraalin jälkipuoliskon tihentymän, jolla näyttäisi olevan joidenkin vuorokausien kuluttua huomattavakin vaikutus avaruussäähän. Tämä kuitenkin olisi ajankohtainen vasta seuraavalla ennustejaksolla.

Ennuste

Yö 27./28. on suhteellisen rauhallinen. Iltayön aikana revontulet ovat mahdollisia vain Pohjois-Lapissa. Aamuyön aikana tilanne kuitenkin muuttuneen sen verran, että Pohjois-Suomen ja osittain Keski-Suomen leveydellä on jonkinlainen mahdollisuus nähdä revontulia. Tilanne kuitenkin rauhoittuu hyvin nopeasti ja aamun valjetessa ollaan jo tavanomaisen rauhallisessa tilanteessa.

Yö 28./29. näyttäsi muodostuvan hyvinkin aktiiviseksi jo iltayöstä alkaen. Aktiivisuus näyttäsi SWPC:n mallinnuksen mukaan liittyvän heikkoon CME:n kärkeen maapallon lähiavaruudessa, joten tästä syystä en oikein jaksa uskoa tämän toteutuvan kovinkaan hyvin. Tilanne olisi varmasti aivan toinen, jos CME:n kohtaaminen tapahtuisi pilven keskialueella.

Kp-indeksin ennustetaan kohoavan iltayön aikana jopa lukemaan 5, joka vastaa G1-luokan magneettista myrskyä. Aamupuolella meno näyttäisi kiihtyvän ja G2-luokan magneettinen myrsky olisi mahdollinen. Jos ennuste toteutuu, tämä tarkoittaisi loistavia revontulia koko Suomen alueella ja viimeistään aamuyöstä myös Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa hyvin laajalti.

Yö 29./30. olisi edelleen suhteellisen aktiivinen revontuliyö ainakin osassa Suomea. Edellisen yön mahdollisen magneettisen myrskyn jäljiltä Maan magneettikentän tila olisi edelleen rauhaton. Revontulet olisivat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti ja osittain myös Etelä-Suomen pohjoisosassa himmeät revontulet olisivat mahdollisia ainakin osan aikaa yöstä.

 

 

Revontuliennuste 24. – 27.11.2024

Aktiivisuus Auringossa on ollut viime vuorokausina hyvin rauhallista. Viimeisen vuorokauden aikana voimakkaimmat flarepurkaukset ovat olleet M1,1 -luokkaa ja nämä tapahtuivat pilkkualueilla AR 13901 ja AR 13908. Näistä jälkimmäinen on hyvin pieni pilkkuryhmä pohjoisella leveydellä (N14).

Maan lähiavaruuden avaruussää on ollut tavanomaista rauhallisempaa. Aurinkotuulen nopeus on ollut hieman keskimääräistä nopeampaa (maksimi 445 km/s), mutta tiheys puolestaan keskimääristä harvempaa. Tämä johtuu lähinnä Parkerin spiraalien välisestä tilasta, joka on viime vuorokausina ollut maapallon kohdalla. Tämä sama tilanne jatkunee vielä muutaman vuorokauden, joten suuria muutoksia tämän ennustejakson aikana ei ole odotettavissa.

Auringon aktiivisuus pallonpuoliskoittain kuluneen yli seitsemänkymmenen vuoden ajalta. Vihreä on pohjoispuolen voimakkaampi aktiivisuus ja punainen vastaavasti etelän runsaampi aktiivisuus. Kuva SILSO.

Auringon aktiivisuuskäyrät ovat kääntyneet laskuun. Tämä ei vielä tarkoita sitä, että aktiivisuusmaksimi olisi ohitettu. Jos katsomme edellisiä auringonpilkkujaksoja, niin maksimin aikaan on niissä esiintynyt pieni kuoppa, joka on johtunut Auringon eteläisen ja pohjoisen pallonpuoliskojen eriaikaisesta maksimista. Aktiivisuusjaksojen nousevalla rampilla pohjoinen on ollut aktiivisempi ja laskevalla rampilla eteläinen on ollut aktiivisempi tuottamaan uusia ja aktiivisia pilkkuryhmiä. Näin näyttää olleen myös tämän jakson (no 25) aikana. Vasta aivan viime kuukausina eteläinen pallonpuolisko on ollut hivenen pohjoista aktiivisempi. Kuinka tilanne jatkuu, jää nähtäväksi.

Ennuste

Yöt 24./25., 25./26. ja 26./27. ovat edelleen rauhallisia. Revontulia voitaneen nähdä ajoittain vain Pohjois-Lapissa. Muualla niiden mahdollisuus näyttää hyvin vähäiseltä, lähes mahdottomalta.

 

 

 

Revontuliennuste 21. – 24.11.2024

Auringossa on tällä hetkellä seitsemän aktiivista pilkkualuetta. Näistä pilkkuryhmistä AR 13897 on tuottanut viimeisen 24 tunnin aikana M1,16-luokan flarepurkauksen. Pilkkuryhmä AR 13901 on magneettista tyyppiä beeta–gamma ja siinä on kymmenen pilkkua. Sen ei kuitenkaan uskota tuottavan kovinkaan voimakkaita flarepurkauksia.

Auringon aktiivisuus on ollut yleisesti kohtalaista. Tämä ennustejakson aikana aktiivisuuden odotetaan olevan suunnilleen samalla tasolla ja mahdollisuus nähdä M-luokan flarepurkauksia on hyvä. Voimakkaampien X-luokan flarepurkausten esiintyminen on suhteellisen matalalla tasolla.

Maapallon lähiavaruuden tila on myös ollut rauhallinen. Energisiä elektroneja geosynkronisella radalla on ollut vain vähän. Maapallon kohtaama aurinkotuulen nopeus ja tiheys ovat olleet keskimääräistä. IMF-kentän suunta oli etelään maksimissaan –10 nT.

Maapallon ohittanut aurinkotuulen tihentymä on mennyt menojaan ja lähivuorokausina aurinkotuulen tiheys tulee olemaan matalalla tasolla, joskin huomattavasti keskimääräistä nopeampaa, jopa noin 650 km/s.

Ennuste

Yöt 21./22. ja 22./23. ovat rauhallisia. Revontulia on mahdollisuus nähdä lähinnä Pohjois-Lapissa, joskin Etelä-Lapissa on hyvin pieni mahdollisuus ajoittain nähdä niitä. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 23./24. on edellisiä öitä aktiivisempi. Revontulet ovat mahdollisia Lapin lisäksi Pohjois-Suomessa ja Keski-Suomessa niillä on pieni mahdollisuus. Muualla maassa emme niitä näe.

 

Revontuliennuste 18. - 21.11.2024

Auringon aktiivisuus on ollut viime vuorokausia hyvin rauhallista. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että aikaisemmin maapallolle näkyvällä puolella olleet aktiiviset alueet ovat nyt Auringon toisella puolella. Tilanne ei ole mitenkään epätavallinen, sillä lähes aina aktiiviset alueet ovat keskittyneet enemmän tai vähemmän toistensa läheisyyteen.

Meille näkyvällä puolella pilkku ryhmät ovat alfa tai beeta luokkiin kuuluvia pieniä aktiivisuus alueita. Vain AR 13889 on edelleen luokiteltu beeta-gammaksi. Tämä pilkku ryhmä on kuitenkin jo kiertämässä Auringon länsireunan taakse, joten sillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa maapallon lähiavaruuden avaruus säähän.

Ennuste

Yö 18./19., 19./20. ja 20./21. ovat rauhallisia. Revontulille on jonkinlainen todennäköisyys Pohjois-Lapissa mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään. Nämä marraskuun sääolosuhteet ovat muutoinkin sellaisia, että havaintoja taivaalta harvoin saadaan tehtyä, joten ehkäpä vähäinen revontulitoiminta ei ole kovin huono uutinen ollenkaan.

Revontuliennuste 15. - 18.11.2024

Auringon aktiivisuus on ollut viime vuorokausina suhteellisen rauhallista. Merkittävimmät flarepurkaukset ovat olleet M1,0 ja M1,7-luokkiin kuuluvia. Aktiivisin pilkku ryhmä on ollut AR 13889, joka tuotti mainitut flaret. Pilkkuryhmälle ennustetaan 20 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flare lähivuorokausina.

Eilen Auringosta havaittiin poistuvat pienehkö CME-pilvi, jonka suunta on kohti maapalloa. Pilven odotetaan saavuttavan maapallonradan joidenkin vuorokausien kuluttua, ei kuitenkaan tämän ennustejakson aikana. CME on siis hidas ja sen vaikutus maapallon magneettikenttään jäänee hyvin heikoksi.

Lähiavaruuden avaruussää pysyttelee tavanomaisena, joten magneettisia myrskyjä ei ole odotettavissa tämän ennuste jakson aikana.

Ennuste

Yöt 15./16., 16./17. ja 17./18. ovat tavanomaisia. Revontulien mahdollisuus on hyvä Lapissa, kohtalainen Pohjois-Suomesa ja jonkinlainen Keski-Suomessa. Selkeän sään sattuessa Etelä-Suomen pohjoisosassa on pieni mahdollisuus nähdä kaukana pohjoisessa esiintyviä revontulia hyvin lähellä pohjoista horisonttia. Havaittiinpa revontulia millä alueella tahansa, niin niiden esiintyminen on ajoittaista ja kirkkaimpien hetkien välissä voi olla pitkiä taukoja näkyvyydessä.

Jos selkeä sää pääsee yllättämään, niin revontulien havaitsemisen lomassa voi nähdä leonidien meteoriparveen kuuluvia meteoreja. Ne ovat hyvin nopeita ja lyhytaikaisia. 

Revontuliennuste 12. - 15.11.2024

Auringon aktiivisuus on olut suhteellisen rauhallista viimevuorokausien aikana. Voimakkain flaprepurkaus 24 tunnin aikana on olut M9,4 luokkaa. Maapalloa kohti ei ole tulossa merkittä CME-pilviä, eikä sellaisia ole havaittu viimeisen vuorokauden aíkanakaan. 

Auringonpilkkuryhmiä on kahdeksan, joista AR 13389 näyttäisi olevan aktiivisin, tosin sen voimakkain flarepurkaus on ollut M9,4 luokkaa viimeisen kolmen vuorokauden aikana. Ryhmälle ennustetaan 25 % mahdollisuutta tuottaa X-luokan flare lähivuorokausina. Auringon pohjoisella pallonpuoliskolla on laajahko korona-aukko, mutta se sijaitsee keski-levyksillä, joten sen ei uskota vaikuttavan maapallon lähiavaruuden avaruussäähän kovinkaan paljoa. Maa kohtaa jälleen aurinkotuulen tihentymän, jonka IMF-kentän Bz -suunta on etelään. Kohtaaminen voi nostaa jonkin verran maapallon geosynkronisella radalla mitattavien elektronien määrää. Lisäelektronit magneettikentässä voivat aiheuttaa jonkin verran aktiivisuuden lisääntymistä, mutta mistään magneettisesta myrskystä ei kuitenkaan ole kyse.

Ennuste

Yö 12./13. on suurimmalta osalta hyvin rauhallinen. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Pohjois-Suomen leveyksillä. Aamuyöstä tai vasta aamun tunteina revontulia voitaneen nähdä myös Keski-Suomen leveydellä. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 13./14. on hyvin samankaltainen edellisen yön kanssa. Revontulet ovat mahdollisia pohjoisilla leveyksillä ja jonkinlainen mahdollisuus niille on Keski-Suomessa aamuyöstä. Kaiken kaikkiaan revontulitoiminta on edellistä yötä rauhallisempaa.

Yö 14./15. on edelleen rauhallinen tämän hetkisten tietojen mukaan. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään. Tilanne ehtii kuitenkin muuttua, etenkin jos AR 13889 pilkuryhmässä tapahtuu voimakas flare ja siihen liittyvä CME -purkaus. Tällöin avaruussään tilanne ehtii muuttua täysin toiseksi. Jos näin käy, palaan uuden ennusteen muodossa ennen tämän jakson päättymistä.

Revontuliennuste 9. - 12.11.2024

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalainen viimeksi kuluneen vuorokauden aikana.  Voimakkain flarepurkaus on olut M1,4 -luokkaa. Ennusteen mukaan lähivuorokausina Auringon aktiivisuus pysyttelee suhteellisen vakaana, vaikka potentiaalia voimakkaisiin flarepurkauksiin on olemassa. Pilkkualueelle AR 13889 ennustetaan jopa 15 % mahdollisuutta tuottaa X-luokan flarepurkaus.

Pari vuorokautta sitten havaittiin halo( III )-CME, mutta sen suunta on sellainen, että se ei todennäköisesti vaikuta maapallon lähialueen avaruussäähän. Pilven nopeus on suuri, noin 2 000 km/s, joten jos se laajetessaan hipaise maapallon magneettikentää, niin se pitäisi tapahtua vielä tämä vuorokauden aikana. Tällaista tapahtumaa ei kuitenkaan avaruussään mallinuksissa ei ole näkyvissä.

Lähivuorokausien avauussäähän vaikuttaa lähinnä Parkerin spiraalin tihentynyt aurinkotuuli, joka saa aikaan jonkin verran rauhattomuutta maapallon magneettikenttään. Vaikutus aika on kuitenkin lyhyt.

Ennuste

Yöt 9./10. , 10./11. ja 11./12. ovat suhteellisen aktiivisia revontuliöitä suurimmassa osassa Suomea. Planetaarisen K-indeksin (Kp-indeksi) odotetaan pysyttelevän Kpl=4 tuntumassa tämän ennustejakson ajan, joten revontulia voitaneen nähdä jokaisena yönä aina Etelä-Suomen leveydellä asti. Todennäköisesti mahdolliset revontulet ovat rauhallisia kaaria ja vöitä ja niiden näkymisessäkin voi olla pitkiäkin taukoja. Aivan etelärannikolla revontulia tuskin nähdään.

Revontuliennuste 6.- 9.11.2024

Auringon aktiivisuus on ollut tavanomainen, vain yksi heikohko CME on havaittu lähteneen sellaiseen suuntaan, että laajenevan pilven kärki tulee vaikuttamaan Maan magneeettikenttään ensi yönä. Ennusteen mukaan CME:n kohtaaminen aiheuttaa vähäisen magneettisen myrskyn, jonka voimakkuudella ennustetaan G1-luokkaa.

Ennuste

Yö 6./7. on suhteellisen aktiivinen revontuliyö, tosin vasta aamupuolella. Silloin revontulia on mahdollista nähdä myös Etelä-Suomen taivaalla jonkin aikaa. Pohjoisempana revontulia voitaneen nähdä pitkin yötä, joskin niiden näkymisestä on varmastikin taukoja tai ainakin vähemmän aktiivisia jaksoja.

Yöt 7./8. ja 8./9. ovat tavanomaisia. Revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa, mutta etelämpänä niiden mahdollisuus on hyvin pieni, mutta ei mahdoton. Etenkin sellaisessa tapauksessa, että lähestyvä CME onkin ennustettua hitaampi, revontulien mahdollisuus on suurempi.

Revontuliennuste 4. – 7.11.2024

Edellisessä ennusteessa kerrottu lähestyvä CME saavutti maapallon radan eilen kello 16.51 UTC, siis alkuillasta Suomen aikaa. Aurinkotuulen hiukkastiheys kohosi noin 2 p/cm³ hyvin lyhyessä ajassa lukemaan noin 12 p/cm³ ja maksimissaan tiheys oli noin 20 p/cm³ . Siitä arvosta on tultu hieman alaspäin mutta tätä kirjoittaessani tiheys on noin 10 p/cm³ .

Auringossa on runsaasti numeroituja pilkkuryhmiä. Kuva NAS/SDO.

 

Samaan aikaa tiheyden nousun kanssa IMF-kentän Bz-komponentti kääntyi kohti etelää. Komponentin voimakkuus ei kuitenkaan ollut päätä huimaava, ainoastaan on –6 nT kokonaiskentän voimakkuuden ollessa noin 8 nT.

Viimeksi kuluineen vuorokauden aikana voimakkain flarepurkaus oli voimakkuudeltaan M1-luokkaa ja se tapahtui auringonpilkkualueella AR 13869. Auringossa on tällä hetkellä kaikkiaan 13 numeroitua pilkkualuetta, joista suurin on yllättäen alfaluokkaan magneettisesti kuuluva AR 13879 pohjoisella pallonpuoliskolla. Sen pinta-alaksi on ilmoitettu 500 ppm, joka on mielestäni melkoisen suuri yhdelle penumbralliselle pilkulle. Aivan hiljattain vastaavaa pilkkua ei ole ollut – muistaakseni.

Pilkkuryhmistä AR 13883 on kompleksisin. Se on luokiteltu beeta–gamma–delta:ksi samoin kuin AR 13878. Kumpikaan näistä ryhmistä ei ole kovinkaan isokokoisia, ja X-luokan flarepurkauksille ennuste on kohtaisen suuri, noin 30 %. M-luokan purkauksia tulee todennäköisesti tapahtumaan, sille niitä ennustetaan 75 % todennäköisyydellä. Vaikka voimakaskaan flarepurkaus ei aina tuota CME-pilveä, niin niitä todennäköisesti tällä ennustejaksolla nähtäneen. Maata kohti tulessaan niiden vaikutus maapallon magneettikentän tilaan tapahtunee vasta seuraavalla ennustejaksolla.

Toistaiseksi ei ole havaintoja maapallon suuntaan lähteneistä CME-pilvistä viimeksi kuluneen vuorokauden ajalta. Lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa merkittävästi aurinkotuulen tihentymä (Parkerin spiraali), jonka magneettikentän Bz -suunta on kohti etelää. Bz -komponentin suunta olisi omiaan helpottamaan varautuneiden hiukkasten pääsyä magneettikenttään.

Ennuste

Yöt 4./5., 5./6. ja 6./7. tulevat olemaan hyvin rauhallisia. Revontulien todennäköisyys on Pohjois-Lapissa kohtalainen, muualla Lapissa hieman alempi ja Pohjois-Suomessa ja siitä etelään hyvin pieni. Näin ollen revontulia ei ole odotettavissa kuin korkeintaan aivan pohjoisessa.