Revontuliennuste 27.2. – 2.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut suhteellisen rauhallisella tasolla. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on havaittu C-luokan purkauksia (max. C5.7) mutta ei voimakkaampia. Pilkkuryhmiä on seitsemän, joista kolme on magneettisesti beeta–gamma -luokkaan.

Aurinkotuulen nopeus on kohonnut eilisen aikana keskimääräisestä noin 600 km/s. Hiukkastiheys kohosi kello 21.35 UTC asti, jonka jälkeen se romahti alle yhteen hiukkaseen kuutiosenttimetrissä. Tällaisen muutos merkitsee sitä, että maapallo kohtasi korona-aukon, joka on juuri sillä alueella Auringossa, jossa se suuntautuu maapalloa kohti. Korona-aukon reunoilla on tiivistyneen aurinkotuulen alue (CH HSS) ja se tietysti näkyy ensin hiukkastiheyden kasvuna ja sen jälkeen nopeana romahtamisena, kun varsinainen korona-aukko kohdataan. Myös planeettojenvälisen avaruuden magneettikentän (IMF) Fii-kulma on ollut suurimman osan ajasta positiivinen 26.2. kello 5.30 UTC jälkeen.

Maapallon magneettikentän ennustetaan olevan rauhaton parin seuraavan vuorokauden aikana. Magneettisen myrskyn todennäköisyys on olemassa, vaikkakaan todennäköisyys ei ole kovin suuri. Tähän vaikuttaneen se, että energisten elektronien (>2 MeV) määrä geosynkronisella radalla mitattuna on normaali ja energisten protonien (> 10 MeV) on vähäinen.

Ennuste

Yö 27./28. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomen leveydelle asti. Jos niitä on näkyvissä, niin kirkkaimmat reposet ovat aamuyöstä. Etelä-Suomessa himmeät revontulet ovat mahdollisia, mutta etelärannikolla niitä tuskin nähdään.

Yö 28./1. on hieman ensimmäisen yön kaltainen, joskin todennäköisyyksiltään hieman heikompi. Revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulet ovat mahdollisia aamuyöllä. Etelä-Suomen pohjoisosassakin saatetaan jotain nähdä mutta etelämpänä todennäköisyydet lähetelevät nollaa.

Yö 1./2. on näillä näkymin suhteellisen rauhallinen koko maassa. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 24. – 27.2.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaista tai hieman aktiivisempaa. Pitkään aikaan ei ole havaittu X-luokan flarepurkausta, mutta eilen sellainen tapahtui. Pilkkualueella AR 14001 kello 19.27 UTC aikaan tapahtuneen flarepurkauksen voimakkuus oli X2.0. Tätä ennen pilkkuryhmä oli tuottanut kaksi M-luokan purkausta ja toissa päivänä vain kaksi C-luokan purkausta. Näyttääkin siltä, että pilkkuryhmä on nopeasti kehittymässä hyvin aktiiviseksi, joskin se on kiertymässä juuri nyt Auringon näkyvän kiekon reunan taakse.

Kaikkiaan pilkkualueita on kaksitoista, joista suurin osa on pohjoisella pallonpuoliskolla. Pilkkualueista magneettisesti kompleksisin on AR 14000, joka on luokiteltu beeta–gamma–deltaksi. Ryhmässä ei kuitenkaan ole tapahtunut purkauksia viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Edelliset purkaukset ovat C-luokaa ja ne tapahtuivat 22. helmikuuta.  Sen sijaan ryhmä AR 13998 tuotti kaksi M-luokan flarepurkausta.

Aurinkotuuli on ollut keskimääräistä niin nopeudeltaan kuin tiheydeltään. Tiheys näyttää olevan hienoisessa kasvussa, ollen tällä hetkellä noin 8 ppcm3. IMF-kentän suunta oli eilen illalla kohti etelää ja voimakkuudeltaan maksimissaan –10 nT. Nettikameroiden kuvien perusteella Kilpisjärvellä havaittiinkin kohtuulisen kirkkaita revontulia iltayöstä. Muualla Lapissa taisi olla täysin pilvistä.

Kentän suunta on nyt kuitenkin kääntynyt kohti pohjoista ja on voimakkuudeltaan noin 14 nT. Pohjoissuunta heikentää revontulien todennäköisyyttä etenkin keskileveyksillä mutta myös meillä Suomessa.

Ennuste

Yö 24./25. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomen leveydelle asti etenkin aamuyöllä tai varhain aamulla. Siitä etelämpänä todennäköisyys on pieni mutta ei kuitenkaan aivan nolla. Etelä-Suomen alueella revontulia tuskin nähdään.

Yöt 25./26 ja 26./27. ovat ensimmäistä yötä rauhallisempia. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa aamuyön aikana. Etelämpänä niitä ei nähdä, vaikka kevätpäivän tasaukseen liittyvät Auringon ja Maan magneettikenttien suunnat luovatkin tavallista edullisemman asetelman revontulille. Tämä revontuliherkkyys ei vielä ole kovinkaan voimakas.

 

 

Revontuliennuste 21. – 24.2.2025

Auringon aktiivisuus on edelleen ollut matalalla tasolla. Voimakkain flarepurkaus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana oli C8.1 -luokkaa. Auringossa on kahdeksan numeroitua auringonpilkkualuetta, joista kaksi on beeta–gamma:ksi magneettisesti luokiteltuja. Näillä on jonkin verran kohonnut todennäköisyys tuottaa lähiaikoina M- tai X-luokan flarepurkauksia. Joitakin heikkoja CME-pilviä havaittiin, mutta ne eivät vaikuta maapallon lähiavaruuden tilaan.

Erittäin selkeä säleaita-ilmiö oli 18./19. päivien välisen yön erikoisin revontuli-ilmiö, joka nähtiin puolen yön jälkeen Tampereella ja laajasti myös muualla Suomessa. Revontuliyön komeimmat hetket on myös katsottavissa YouTube-videosta Tampereen Ursan kanavalta. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa.

Maapallo on kohtaamassa aurinkotuulen tihentymän. Tästä syystä hiukkastiheys tulee kasvamaan jonkin verran samaan aikaan kun niiden nopeus on laskussa ja tämän ennustejakson aikana päästää keskimääräiseen tiheyteen ja normaalinopeuteen.

Maapallon magneettikentän tila on rauhallinen. IMF-kentän suunta on etelään, mutta sillä ei ole kovin suurta vaikutusta revontulitilanteeseen, sillä energisten elektronien (>2 MeV) määrä geosynkronisella radalla (satelliitti) on matala ja >10 MeV protonien määrä ei ole riittävä aurinkomyrskyn tuottamiseen. Radiohäiriöiden määrä ja taso on kohtalainen.

Ennuste

Yöt 21./22., 22./23. ja 23./24. Revontulien mahdollisuus on olemassa Pohjois-Lapissa. Jonakin yönä myös Etelä-Lapissa saattaa olla pieni mahdollisuus revontulille. Eteläisemmillä leveyksillä revontulet eivät ole todennäköisiä.

 

 

Revontuliennuste 18. – 21.2.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viimevuorokausina hyvin rauhallista. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana voimakkain flarepurkaus oli C5-luokkaa. Pilkkuryhmiä on kuitenkin kaksitoista, joten tilanne saattaa muuttua vielä tämän ennustejakson kuluessa: M- ja X-luokan purkauksille lasketaan jonkinlainen todennäköisyys.

Tämä kuva on Starlapland.fi sivuston Levin videosta kuvakaappaus ja se on julkaistu © Starlapland / Samuli Korvanen -luvalla.

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on ollut keskimääräistä nopeampaa, noin 600 km/s. Hiukkastiheys on kuitenkin ollut matala, johtuen Parkerin spiraalien välisestä tilasta. Tämä ei kuitenkaan ole rajoittanut revontulitoimintaa ainakaan Lapissa, sillä viimeisen vuorokauden aikana esimerkiksi Levillä on nähty erittäin kirkkaita ja aktiivisia revontulia. Tämä johtunee kahdesta asiasta, jotka edistävä revontulien näkymistä: planeettojen välisen avaruuden magneettikentän suunta on ollut enimmäkseen etelään ja Maan magneettikentässä on ollut runsaasti energisiä elektroneja.

Magneettikentän tila on kuitenkin rauhoittumaan päin. Samalla aurinkotuulen rauhoittuminen pitäneen tilanteen lähes muuttumattomana, joten revontulien mahdollisuus Lapin eteläpuolella ei ole keskimääräisestä poikkeava.

Ennuste

Yöt 18./19., 19./20. ja 20./21. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Niiden mahdollisuus kuitenkin hieman heikkenee ensimmäisen yön jälkeen, joten tämän ennustekauden loppupuolella Pohjois-Suomessa niiden näkyminen ei ole aivan yhtä todennäköistä kuin ensimmäisenä yönä. Keski-Suomessa ensimmäisen yön aikana revontulia voidaan odottaa hyvin pienellä todennäköisyydellä. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 15. – 18.2.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaisen rauhallista. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana havaittiin kolme M-luokan purkausta, joista ainakin kaksi tapahtui pilkkuryhmässä AR 13990. Pilkkuryhmiä on yhdeksän, joista kaksi on luokiteltu magneettisesti beeta–gamma -luokkaan. Nämä kaksi ryhmää saattavat tuottaa lähivuorokausina noin 5 % todennäköisyydellä X-luokan flarepurkauksia, joihin voi liittyä myös CME-pilven syntymahdollisuus. Muut ryhmät ovat magneettiselta rakenteeltaan alfa- tai beetaluokkiin kuuluvia.

Tältä näytti revontulitilanne viime yönä. Revontuliovaali on vihreä ja punainen viiva sen eteläpuolella revontulien horisonttiraja. Tämä tarkoittaa sitä, että revontulien näkeminen olisi ollut mahdollista rajan pohjoispuolella. Suomen alueella kattava pilvisyys kuitenkin esti revontulien näkymisen ehkä Pohjois-Pohjanmaat ja Peräpohjolaa lukuun ottamatta. Kuvakaappaus sivulta SpaceWeatherLive.com.

 

 

 

SWPC:n mallinnuksessa on näkyvissä heikko CME-pilvi, joka kärki hipaisee maapallon magneettikenttää 16./17. yönä. Pilven tiheimmät kohdat menevät maapallon ohi. CME-pilven saapuminen saattaa kohottaa aurinkotuulen tiheyttä jonkin verran, mutta muutoin sillä tuskin on mitään vaikutusta avaruussäähän.

Aurinkotuulessa on tällä hetkellä vain kaksi tihentymäaaltoa, Parkerin spiraalia, joista kumpikaan ei ole sellaisessa asemassa, että ne voisivat vaikuttaa lähiavaruuden tilaan. Näin ollen maapallon kohtaama aurinkotuli on nopeaa, noin 600 km/s, tiheys normaali. IMF-kentän Bz-suunta vaihtelee nopealla syklillä etelän ja pohjoisen välillä, viime yön aikana kentän suunta oli enimmäkseen kohti etelää.

Maapallon geomagneettisen kentän tila on ollut aktiivinen ja ajoittain heikkoa myrskyämistä havaittiin ja myrsky jatkuu edelleen. Lähivuorokauden aikana tapahtuu jonkin verran aktiivisuuden laantumista, joten magneettista myrskyä ei ole odotettavissa.

Ennuste

Yöt 15./16., 16./17. ja 17./18. ovat tavanomaisia. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat todennäköisiä, Keski-Suomessa niiden todennäköisyys on hieman pienempi. Etelä-Suomessa ne ovat mahdollisia ja etelärannikollakin niitä satunnaisesti voitaneen nähdä ainakin pimeässä paikassa.

Kuu on edelleen kirkas tämä ennustejakson aikana, joten kontrasti revontulien ja taustataivaan välillä on heikko. Visuaalisesti tämä tarkoittaa sitä, että revontulet näyttä vaatimattomilta, vaikka yhtä kirkkaat ja aktiiviset revontulet näyttäisivät pimeältä taivaalta kirkkailta.

 

 

Revontuliennuste 12. – 15.2.2025

Auringon aktiivisuus on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana maltillista. Pilkkualueella AR 13981 havaittiin M1.6 -luokan flarepurkaus mutta se jäi ainoaksi, muut purkaukset ovat olleet heikompia. Pilkkualue AR 13990 on kasvattanut kokoaan (nyt 190 ppm) ja se on tullut samalla magneettisesti moninaisemmaksi, tällä hetkellä sen luokitus on beeta–gamma. 

Tällaiset hienot helmiäispilvet havaittiin Levillä eilen (11.2.2025) illalla. Pilvien korkeus on 15 – 30 km ja auringonvalo valaisee niitä, vaikka maanpinnalla auringonlasku on jo tapahtunut. Tämä kuva on Starlapland.fi sivuston videosta kuvakaappaus ja se on julkaistu © Starlapland / Samuli Korvanen -luvalla.

LASCO C2 kamerassa havaittiin CME-purkaus eilen kello 18.12 UTC aikaan, se ei suuntautunut kohti Maata. Sen sijaan helmikuun 8. päivänä havaittu pieni ja hidas CME-pilvi vaikuttaneen avaruussäähän jonkin verran tällä ennustejaksolla, todennäköisesi 13.–14.2. aikana.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa Parkerin spiraalin kääntämä IFM-kentän suunta pohjoiseen. Kokonaiskentän vuon kenttävoimakkuus B_t = 6 nT ja samalla se oli myös Bz-komponentin suurin voimakkuus, jonka suunta sen sijaan vaihteli etelän ja pohjoisen välillä. Aurinkotuulen nopeus on hieman laskusuunnassa ja on nyt 500 km/s. Korona-aukko Auringossa on ekvaattorin eteläpuolella ja sellaisessa asemassa, että se vaikuttaneen havaitsemaamme avaruussäähän jonkin verran.

Ennuste

Yö 12./13. on aktiivinen ja odotettavissa on hyvä revontuliyö. Revontuli nähtäneen vähintäänkin Pohjois-Suomen leveydellä mutta myös Keski-Suomessa on kohtuullisen hyvät mahdollisuudet niiden bongaamiseen. Etelä-Suomen eteläosassa ja varsinkin etelärannikolla niiden näkyminen on epätodennäköistä, joskaan ei aivan mahdotonta. Globaalia magneetista myrskyä ei ole kuitenkaan odotettavissa, joskin pohjoisen mittausasemat saattavat paikallisesti sellaisia mitata.

Yö 13./14. on tämän ennustejakson aktiivisin. Planetaarisen Kp-indeksin maksimilukeman ennustetaan kohoavan lukemaan 5-, joka toteutuessaan merkitsisi heikkoa magneetista myrskyä. Se kuitenkin laantuisi nopeasti. Toteutuessaan se toisi hienoja revontulia Keski-Suomen leveydelle asti puolen yön jälkeen ja Etelä-Suomessakin revontulet ovat todennäköisiä. Etelärannikollakin revontulet ovat mahdollisia ja ainakin pimeässä paikassa himmeän revontulivalon näkeminen jopa todennäköistä.

Yö 14./15. on edelleen aktiivinen, enemmän ensimmäisen yön kaltainen. Revontulia voitaneen nähdä todennäköisesti aina Pohjois-Suomen leveydellä asti ja Keski-Suomen taivaalla niiden näkymisen todennäköisyys on hyvä. Etelä-Suomessa revontulet ovat mahdollisia, vaikkakin etelärannikolla niitä tuskin nähdään.

Revontuliennuste 9. – 12.2.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaisella tasolla. Voimakkain flarepurkaus oli pilkkuryhmässä AR 13981 tapahtunut M2-luokan purkaus kello 9.27 UTC (max.) aikaan. Muut purkaukset olivat korkeintaan C-luokkaa.

Pilkkuryhmiä on kaikkiaan kymmenen. Pilkkuryhmä AR 13978 on luokiteltu magneettisesti beeta–gammaksi ja AR 13981 on luokkaa beeta–delta. Loput pilkkuryhmistä on joka alfa tai beeta luokkiin kuuluvia. Lähivuorokausien aikana nämä kaksi ryhmää tuottanevat edelleen voimakkaimmat purkaukset ja jälkimmäiselle ryhmälle lasketaan 15 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flare. Jos purkauksia tapahtuu, niin niihin voi liittyä myös CMEn muodostumia ja niiden liittyviä protoni-ilmiöitä. Protonipurkauksen todennäköisyys tälle ryhmälle on 10 %.

Aurinkotuulen tihentymä meni ohi eilisen aikana. Kp-indeksi kohosi lukemaan vain lukemaan 4- aamupäivällä Suomen aikaa. Tihentymän jälkipuolella aurinkotuulen tiheys on hyvin matala ja sitä tehostaa korona-aukko, joka suuntautuu suunnilleen kohti Maata. Se on ekvaattorilta pohjoiseen melko korkeille leveyksille. Tämän korkona-aukon jälkipuolella on toinen Auringon ekvaattorin eteläpuolella pitkä mutta kapea korona-aukko, joka on lähes ekvaattorin suuntainen. Näillä molemmilla aukoilla voi olla jonkinlainen vaikutus Maan lähiavaruuden avaruussäähän.

Kaiken kaikkiaan avaruussää näyttää rauhalliselta seuraavien kolmen vuorokauden aikana. Mitään syytä magneettisille myrskylle ei ole näkyvissä, joten alla oleva ennuste saattaa olla hieman liian positiivinen revontuliharrastajien kannalta. Revontulikameroita kuitenkin pitäisi katsella niin Lapin kuin eteläisemmänkin Suomen osalta; jos Lapissa revontulikamerat näyttävät kirkkaita revontulia, niin silloin jonkin ajan kuluttua myös etelän taivaalla saattaa näkyä jonkinlaista revontulitoimintaa. Jos sää on selkeä horisonttiin asti, niin silloin noin 600 km pohjoisemmassa näkyvät revontulet voivat näkyä eteläisempien alueiden pohjoisessa horisontissa jopa kirkkaampina kuin mitä ne näkyvät pohjoisessa.

Ennuste

Yö 9./10. muodostunee suhteellisen aktiiviseksi. Revontulia nähtäneen Pohjois-Suomesta Lappiin ja Keksi-Suomessa on jonkinlainen mahdollisuus niiden näkymiseen. Kp-indeksin ennuste kertoo magneettisen myrskyn mahdollisuudesta aamuyön aikana. Jos myrsky kehittyy, niin se on hyvin lyhytaikainen episodi.

Yö 10./11. on edelleen aktiivinen Lapin ja Pohjois-Suomen osalta. Tälle yölle ei magneetista myrskyä ennusteta, joten Keski-Suomesta etelärannikolle revontulia tuskin nähdään. Tosin korona-aukko ja sen nopeat varatut hiukkaset saattavat vielä vaikuttaa sen verran voimakkaasti magneettikentän tilaan, että hetkellisiä alimyrskyjä saattaa kehittyä, joiden voimakkuus riittää synnyttämään revontulia myös maamme eteläpuolen asukkaisen iloksi.

Yö 11./12. Kaikin puolin keskiarvoinen revontuliyö, jonka aikana revontulia nähtäneen jossakin vaiheessa Pohjois-Suomesta Lappiin. Keski-Suomessa on jonkinlainen mahdollisuus nähdä heikkoa revontulitoimintaa mutta etelämpänä niiden mahdollisuus on lähes olematonta.

 

Revontuliennuste 6. – 9.2.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana kohtalaista. Pilkkuryhmiä on yhdeksän, joista yksi (AR 13981) on luokiteltu magneettisesti beeta–gamma–deltaksi. Voimakkain flarepurkaus ei kuitenkaan tapahtunut tämä pilkkuryhmän alueella, vaan beeta–gammaksi luokitellun AR 13977 pilkkuryhmän alueella. Purkauksen voimakkuus oli M2. Aktiivisuus ennusteessa ensin mainitulle ryhmälle ennustetaan 25 % todennäköisyyksiä tuottaa X ja M -luokan flareja ja myös energisiä protoneja.

Maapalloa on lähestymässä aurinkotuulen tihentymä, jonka myötä myös IMF-kentän suunta vaihtuu pohjoiseen. Kentän pohjoissuunta ei ole aivan yhtä edullinen revontulien esiintymiselle kuin eteläsuunta. Tämä ei kuitenkaan vaikuta kovinkaan paljoa, sillä saapuvat CME-pilvet tuovat mukanaan oman magneettikenttänsä, jonka suunta vaikuttaa merkittävästi enemmän revontulien näkymiseen ja niiden aktiivisuuteen.

Tihentymäspiraalin mukana tällä kertaa näyttäisi tulevan heikohko CME-pilvi. Sen kärki näyttäsi SWPC:n mallinuksessa hipaisevan maapalloa huomisen päivän aikana. Revontulien näkymiseen sillä ei kuitenkaan ole kovinkaan suurta merkitystä sillä illan pimetessä pilvi on mennyt suurimmaksi osaksi ohi. Tällaisen CME-pilven kärjen kohtaamiseen liittyy myös aina merkittävä epävarmuus ajoituksen lisäksi se, kuinka tiheä se on ja kuinka paljon se tuo varattuja hiukkasia maapallon magneettikentän ulottuville. Vaikka pilven kohtaaminen aiheuttaisikin Kp-ennusteissa pienen kasvun, se ei välttämättä näy revontulitoimintana.

Ennuste

Yö 6./7. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa puolen yön jälkeen. Illan pimetessä vain Pohjois-Lapissa himmeitä revontulia voidaan nähdä mutta yön kuluessa alue laajenee kohti etelää. Pohjois-Suomessa on pienehkö mahdollisuus revontulille mutta siitä etelään revontulia ei nähdä.

Yö 7./8. Revontulet ovat mahdollisia aamupuolella yötä Pohjois-Suomen leveydelle asti. Keski-Suomessa on pieni mahdollisuus himmeille revontulille. Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähdään, ehkä kuitenkin revontulikamerat voivat tallentaa vihreää revontulivaloa jossakin vaiheessa yön aikana.

Yö 8./9. on ensimmäisen yön kaltainen. Revontulet ovat mahdollisia aamupuolella yötä Lapissa, mutta ei kovinkaan pitkälle etelään Suomen alueella. Tämän yön ennustettavuus on kuitenkin selvästi heikompi kuin edellisten öiden.