Revontuliennuste 11. – 14.1.2025

Auringon aktiivisuus on ollut matalalla tasolla viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Ainoastaan C-luokan flarepurkauksia on havaittu eikä mitään merkittävää CME-pilveä ole tulossa kohti Maata. Aktiivisuusennuste kertoo hieman aktiivisemmasta Auringosta lähivuorokausina ja pieni mahdollisuus (~10 %) on jopa X-luokan flarepurkaukselle. Toteutuuko ennuste, riippuu paljolti siitä miten aktiiviset pilkkualueet kehittyvät.

Maapallon geomagneettinen kenttä on yhtä lailla ollut hyvin rauhallinen, eikä tähän odoteta kovinkaan suuri muutoksia tämän ennustejakson aikana.

Ennuste

Yö 11./12. on suhteellisen rauhallinen revontuliyö Lapissa. Revontulet ovat todennäköisempiä iltayöstä, sillä aamupuoli yöstä on selvästi rauhallisempi. Iltayöstä myös Pohjois-Suomessa on pieni mahdollisuus revontulille. Keski-Suomesta etelään revontulia tuskin nähdään.

Yöt 12./13. ja 13./14. ovat ensimmäistä yötä rauhallisempia. Pohjois-Lapissa revontulet ovat mahdollisia, mutta jo Etelä-Lapissa niiden todennäköisyys on pieni. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

 

 

Revontuliennuste 8. – 11.1.2025

Tällä hetkellä maapallon kohtaama aurinkotuuli on tiheydeltään vähäistä ja hieman keskimääräistä nopeampaa. Tilanteeseen ei näyttäisi olevan tulossa muutosta tämän ennustejakson aikana. Seuraavalla jaksolla on odotettavissa muutos heikohkon CME-pilven saapuessa planeettamme magneettikenttään (jos ajoitus on oikea). Muutos on todennäköinen myös sen johdosta, että silloin maapallo kohtaa aurinkotuulen tihentymän (Parkerin spiraali) ja IMF-kentän suunta kääntyy kohti pohjoista.

Auringossa on tällä hetkellä kahdeksan numeroitua pilkkuryhmää, joista AR 13947 on edelleen aktiivisin. Se on luokiteltu magneettisesti kuuluvaksi beeta–gamma–deltaksi, joten sillä on jonkinmoiset mahdollisuudet tuottaa voimakkaita flarepurkauksia. 

Flarepurkaukseen liittyy aina nopeiden protonien purske, joka saavuttaa Maan ionosfäärin noin 20 minuutissa. Aktiivinen pilkkuryhmä voi tuottaa vastaavan protonipurskeen myös ilman flarepurkausta (protoni-ilmiö), joskin jonkin verran heikompana. Olipa saapuvan protonipurskeen syy kumpi tahansa, niin se lisää ionosfäärin ionisoitumista ja se havaitaan VHF ja HF-radiotaajuuksien häiriöinä ja yhteyskatkoksina yleensä niillä alueilla, jotka sattuvat olemaan kohti Aurinkoa. Näin (pohjoisen) talvella radiohäiriöt ovat yleisempiä myös Etelämantereella ja kesäisin pohjoisnavan läheisyydessä. Tätä kirjoittaessani protonivuo on tausta-arvossaan ja merkittäviä radiohäiriöitä ei esiinny.

Ennuste

Yöt 8./9., 9./10. ja 10./11. ovat kaikki rauhallisia. Revontulet ovat mahdollisia ensimmäisenä yönä koko Lapissa ja seuraavina todennäköisesti vain Pohjois-Lapissa. Ne eivät muodostu kovinkaan kirkkaaksi, vaan ovat pikemminkin rauhallisia vöitä ja ajoittain rauhallisia kaaria. Pohjois-Suomesta etelärannikolle revontulien mahdollisuus hyvin pieni tai lähes olematon.

 

Revontuliennuste 5. – 8.1.2025

Auringossa on 13 pilkkuryhmää, joista yksi on luokiteltu beeta–gamma–deltaksi ja kaksi beeta–gammaksi. Loput ovat joko alfa- tai beetaluokan pilkkuryhmiä. Pilkkuryhmä AR 13947 on ollut aktiivisin ja se on tuottanut viimevuorokausia useamman M- ja X-luokan flarepurkauksen. Voimakkain purkauksista oli eilen kello 12.48 UTC aikaan tapahtunut X1,8 -luokan flare. Purkaukset eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet CME-purkauksia ja purkausten vaikutus on jäänyt lähinnä paikallisesti esiintyneihin 20 MHz-taajuuksien radioliikennekatkosiin. 

Revontuli 3. tammikuuta kello 02.11. Suomen aikaa Tampereen pohjoisella taivaalla. Kuva © Tampereen Ursa /Kari A. Kuure.

 

Eilen kello 19.12 havaittiin halo(III)-CME, jonka purkaussuunta vie sen kuitenkin maapallon ohi. Laajenevan pilven kärki saattaa hipaista maapallon magneettikenttää 9.1. vuorokauden aikana, mutta sen vaikutukset jäänevät hyvin minimaalisiksi.

IMF-kentän suunta on keskimäärin kohti etelää, joten jonkinlainen revontuliherkkyys on olemassa. Lähivuorokausien aikana aurinkotuulen tiheys on kohtalaisen harvaa ja nopeus keskimääräistä nopeampaa. Olosuhteet eivät kuitenkaan ole kovinkaan otolliset ainakaan isompien revontulimyrskyjen esiintymiseen, pikemminkin mennään aika lähellä keskimääräistä revontulien esiintymistä.

Ennuste

Yö 5./6. on aktiivinen revontuliyö etenkin Lapissa. kirkkaimmat hetket koetaan hieman ennen keskiyötä mutta revontulia nähtäneen pitkälle aamupuolelle yötä. Pohjois-Suomessa ja Keski-Suomessa revontulet ovat mahdollisia vuorokauden vaihtuessa sen molemmin puolin. Etelä-Suomen pohjoisosassa on pieni mahdollisuus revontulille, mutta etelärannikolla niitä tuskin nähdään.

Yöt 6./7. ja 7./8. ovat edellistä yötä rauhallisempia. Revontulia nähtäneen Lapissa mutta etelämpänä niiden näkymisen mahdollisuus heikkenee sen mukaan mitä suurempi etäisyys on napapiirille. Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähdään.

 

 

 

Revontuliennuste 2. – 5.1.2025

Viime ennusteessa kerrottu CME-pilvi kohtasi maapallon magneettikentän 31.12. iltapäivällä. Se aiheutti välittömästi voimakkaan häiriötilan, jolloin Kp-indeksi kohosi ”hetkessä” lukemaan 4+. Niissä lukemissa indeksi pysytteli seuraavan päivän (1.1.) aamuun asti. Tämän jälkeen magneettinen myrsky voimistui, ollen indeksilukemissa G1 (Kp= 5+) ja iltapäivällä jopa G2 (Kp= 6+). Huippunsa myrskyn voimakkuus saavutti alkuillasta G4 (Kp= 8), jonka jälkeen se on hieman laantunut. 

Nämä himmeät revontulet näkyivät Tampereella hieman ennen kello 2 aamuyöllä tänään torstaina 2.1.2025. Tätä ennen taivas oli pilvessä koko magneettisen myrskyn ajan. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa.

 

Taivaanvahtiin on tehty runsaasti revontulihavaintoilmoituksia. Niihin liitettyjen kuvien mukaan nähdyt revontulet ovat olleet erittäin näyttäviä. Tampereella sää on ollut pilvinen koko magneettisen myrskyn ajan. Pilvipeitteeseen syntyi parin tunnin aukko vasta tänään (2.1.) noin kello 1 aikaan aamuyöstä, jolloin taivaalla näkyi himmeitä revontulia, jotka kuitenkin hiipuivat pois yön edetessä ja pilvisyyden palatessa ennen aamua.

Tätä kirjoittaessani Kp-indeksi on lukemassa 4+, joka on myrskyluokituksen alapuolella mutta magneettikenttä on edelleen hyvin rauhaton ja revontulien mahdollisuus koko maassa on kohtuullisen hyvä.

Voimakkaimman myrskyn aikana OVATION-mallin laskema magneettikenttään saapuneen lisäenergian kokonaisteho kummallakin pallonpuoliskolla oli noin 175 GW. Vertailunvuoksi, normaalitilanteessa teho on alle 20 GW. OVATION-mallissa lasketaan Lagrangen pisteessä L1 mitatun protonien ja elektronien määrän ja nopeuden perusteella ionosfääriin saapuvan energian teho, joka korreloi polaarisatelliittien (Defense Meteorological Satellite Program, DMSP) havaitsemien (UVI) neljän eri revontulityyppien voimakkuuden kanssa.

Auringon aktiivisuus on edelleen korkealla tasolla. Pilkkualueita on kymmenen, joista kolme on aktiivisia beeta–gamma -luokkaan kuuluvia. Näillä kolmella ryhmällä on jonkinlainen mahdollisuus tuottaa voimakkaita flare- ja niihin liittyviä CME-purkauksia. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana M-luokan purkauksia on ollut neljä, jotka kaikki on tapahtuneet AR13936 pilkkuryhmässä. Pilkkuryhmä on jo hieman regeneroitumassa ja voimakkaimmat flaret (X1,11 ja X1,59) se tuotti 29. ja 30. päivinä. Lisäksi pilkkuryhmä on kiertymässä länsireunan yli Auringon etäpuolelle.

SWPC:n ENLIL-mallissa on nähtävissä pienehkö CME-pilvi, joka saavuttaa maapallon magneettikentän 4.1. aamuyöstä tai aamusta. Sen ei kuitenkaan odoteta aiheuttavan merkittävää häiriötilaa kohdatessaan Maan magneettikentän. Tilanteen kehittymistä kuitenkin pitää seurata. NASAn mallinnuksessa tätä CME-pilveä ei näy.

IMF-kentän suunta on kääntymässä kohti etelää, joten seuraavien vuorokausien aikana on mahdollista, että pienemmätkin aurinkotuulen tiivistymät voivat saada aikaa jonkinlaista magneettista aktiivisuutta.

Ennuste

Yö 2./3. on edelleen aktiivinen. Revontulet ovat mahdollisia laajasti Keski-Suomesta Lappiin alueella ja pieni mahdollisuus niille on myös hieman etelämmässä. Aivan etelärannikolle tämä revontuliaktiivisuus ei kuitenkaan yllä.

Yö 3./4. on kuta kuinkin keskiarvoinen revontuliyö Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Revontulet sielläkään eivät ole erityisen voimakkaita tai aktiivisia, mutta niitä pitäisi kuitenkin näkyä. Etelämpänä niiden mahdollisuus on selvät pienempi.

Yö 4./5. on hyvin rauhallinen. Pohjois-Lapissa on pienehkö mahdollisuus revontulien näkymiselle, mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään.