Syyspäiväntasaus on lähellä. Tämä merkitsee sitä, että
pienetkin häiriöt magneettikentässä voivat aiheuttaa loistavia
revontulinäytelmiä. Tämä puolestaan johtuu siitä, että tasauspäivien
läheisyydessä Auringosta tuleva magneettinen spiraalikenttä (interplanetaarinen
kenttä, IMF) aiheuttaa helpommin ja voimakkaampia magneettisia myrskyjä ja
alimyrskyjä kuin muulloin. Etenkin IMF:n pohjois–etelä- suuntaisen komponentin
(Bz) eteläsuunta on ehtona revontulien näkymiselle.
Vain himmeitä revontulia voitaneen nähdä Pirkanmaalla. Kuva © Tampereen Ursa ry. |
Auringon ja Maan magneettikenttien vuorovaikutusta helpottaa
myös se, että syyspäiväntasauksen aikaan Auringon pohjoisnapa ja vastaavasti
kevätpäiväntasauksen aikaan Auringon etelänapa (ja samalla Auringon
magneettikenttä) on kallistunut kohti Maata. Kallistuminen oli suurinta 8.–10.9.
(keväällä 5.–8.3.), jolloin se oli 7,25 astetta. Näiden kahden taivaankappaleen
asentojen geometria näkyy tilastoissa, sillä revontulia nähdään vuosittain
runsaimmin syys–lokakuussa ja maalis–huhtikuussa.
Ennuste
Kp-indeksi on viimeisen vuorokauden aikana ollut lukemissa
0,33–3. Indeksin odotetaan tulevina vuorokausina pysyttelevän aluksi lukemissa
2–3 ja myöhemmin lukemissa 2–1.
Yö 17./18. tulee
olemaan rauhallinen. Revontulia voidaan nähdä Pohjois-Suomesta pohjoiseen.
Keski-Suomessa voidaan nähdä hyvin heikkoja tai jopa vain kameralla kuvattuja
revontulia. Etelä-Suomessa revontulia ei odoteta näkyvän.
Yöt 18./19. ja 19./20.
ovat edellistä rauhallisempia. Revontulia nähtäneen vain Lapissa.
14.9 nähtiin revontulia vielä aamuhämärän aikaan. Kuva © Tampereen Ursa ry. |
15.9. näkyi kirkkaita revontulia Tampereen Ursan tähtitornilla. Kuva © Tampereen Ursa ry. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida kunhan pysyt aiheessa. Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Toimituksen kelvottomiksi katsomat viestit saavat arvoisensa lopun.