Revontuliennuste 18. – 21.2.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viimevuorokausina hyvin rauhallista. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana voimakkain flarepurkaus oli C5-luokkaa. Pilkkuryhmiä on kuitenkin kaksitoista, joten tilanne saattaa muuttua vielä tämän ennustejakson kuluessa: M- ja X-luokan purkauksille lasketaan jonkinlainen todennäköisyys.

Tämä kuva on Starlapland.fi sivuston Levin videosta kuvakaappaus ja se on julkaistu © Starlapland / Samuli Korvanen -luvalla.

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on ollut keskimääräistä nopeampaa, noin 600 km/s. Hiukkastiheys on kuitenkin ollut matala, johtuen Parkerin spiraalien välisestä tilasta. Tämä ei kuitenkaan ole rajoittanut revontulitoimintaa ainakaan Lapissa, sillä viimeisen vuorokauden aikana esimerkiksi Levillä on nähty erittäin kirkkaita ja aktiivisia revontulia. Tämä johtunee kahdesta asiasta, jotka edistävä revontulien näkymistä: planeettojen välisen avaruuden magneettikentän suunta on ollut enimmäkseen etelään ja Maan magneettikentässä on ollut runsaasti energisiä elektroneja.

Magneettikentän tila on kuitenkin rauhoittumaan päin. Samalla aurinkotuulen rauhoittuminen pitäneen tilanteen lähes muuttumattomana, joten revontulien mahdollisuus Lapin eteläpuolella ei ole keskimääräisestä poikkeava.

Ennuste

Yöt 18./19., 19./20. ja 20./21. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Niiden mahdollisuus kuitenkin hieman heikkenee ensimmäisen yön jälkeen, joten tämän ennustekauden loppupuolella Pohjois-Suomessa niiden näkyminen ei ole aivan yhtä todennäköistä kuin ensimmäisenä yönä. Keski-Suomessa ensimmäisen yön aikana revontulia voidaan odottaa hyvin pienellä todennäköisyydellä. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 15. – 18.2.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaisen rauhallista. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana havaittiin kolme M-luokan purkausta, joista ainakin kaksi tapahtui pilkkuryhmässä AR 13990. Pilkkuryhmiä on yhdeksän, joista kaksi on luokiteltu magneettisesti beeta–gamma -luokkaan. Nämä kaksi ryhmää saattavat tuottaa lähivuorokausina noin 5 % todennäköisyydellä X-luokan flarepurkauksia, joihin voi liittyä myös CME-pilven syntymahdollisuus. Muut ryhmät ovat magneettiselta rakenteeltaan alfa- tai beetaluokkiin kuuluvia.

Tältä näytti revontulitilanne viime yönä. Revontuliovaali on vihreä ja punainen viiva sen eteläpuolella revontulien horisonttiraja. Tämä tarkoittaa sitä, että revontulien näkeminen olisi ollut mahdollista rajan pohjoispuolella. Suomen alueella kattava pilvisyys kuitenkin esti revontulien näkymisen ehkä Pohjois-Pohjanmaat ja Peräpohjolaa lukuun ottamatta. Kuvakaappaus sivulta SpaceWeatherLive.com.

 

 

 

SWPC:n mallinnuksessa on näkyvissä heikko CME-pilvi, joka kärki hipaisee maapallon magneettikenttää 16./17. yönä. Pilven tiheimmät kohdat menevät maapallon ohi. CME-pilven saapuminen saattaa kohottaa aurinkotuulen tiheyttä jonkin verran, mutta muutoin sillä tuskin on mitään vaikutusta avaruussäähän.

Aurinkotuulessa on tällä hetkellä vain kaksi tihentymäaaltoa, Parkerin spiraalia, joista kumpikaan ei ole sellaisessa asemassa, että ne voisivat vaikuttaa lähiavaruuden tilaan. Näin ollen maapallon kohtaama aurinkotuli on nopeaa, noin 600 km/s, tiheys normaali. IMF-kentän Bz-suunta vaihtelee nopealla syklillä etelän ja pohjoisen välillä, viime yön aikana kentän suunta oli enimmäkseen kohti etelää.

Maapallon geomagneettisen kentän tila on ollut aktiivinen ja ajoittain heikkoa myrskyämistä havaittiin ja myrsky jatkuu edelleen. Lähivuorokauden aikana tapahtuu jonkin verran aktiivisuuden laantumista, joten magneettista myrskyä ei ole odotettavissa.

Ennuste

Yöt 15./16., 16./17. ja 17./18. ovat tavanomaisia. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat todennäköisiä, Keski-Suomessa niiden todennäköisyys on hieman pienempi. Etelä-Suomessa ne ovat mahdollisia ja etelärannikollakin niitä satunnaisesti voitaneen nähdä ainakin pimeässä paikassa.

Kuu on edelleen kirkas tämä ennustejakson aikana, joten kontrasti revontulien ja taustataivaan välillä on heikko. Visuaalisesti tämä tarkoittaa sitä, että revontulet näyttä vaatimattomilta, vaikka yhtä kirkkaat ja aktiiviset revontulet näyttäisivät pimeältä taivaalta kirkkailta.

 

 

Revontuliennuste 12. – 15.2.2025

Auringon aktiivisuus on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana maltillista. Pilkkualueella AR 13981 havaittiin M1.6 -luokan flarepurkaus mutta se jäi ainoaksi, muut purkaukset ovat olleet heikompia. Pilkkualue AR 13990 on kasvattanut kokoaan (nyt 190 ppm) ja se on tullut samalla magneettisesti moninaisemmaksi, tällä hetkellä sen luokitus on beeta–gamma. 

Tällaiset hienot helmiäispilvet havaittiin Levillä eilen (11.2.2025) illalla. Pilvien korkeus on 15 – 30 km ja auringonvalo valaisee niitä, vaikka maanpinnalla auringonlasku on jo tapahtunut. Tämä kuva on Starlapland.fi sivuston videosta kuvakaappaus ja se on julkaistu © Starlapland / Samuli Korvanen -luvalla.

LASCO C2 kamerassa havaittiin CME-purkaus eilen kello 18.12 UTC aikaan, se ei suuntautunut kohti Maata. Sen sijaan helmikuun 8. päivänä havaittu pieni ja hidas CME-pilvi vaikuttaneen avaruussäähän jonkin verran tällä ennustejaksolla, todennäköisesi 13.–14.2. aikana.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa Parkerin spiraalin kääntämä IFM-kentän suunta pohjoiseen. Kokonaiskentän vuon kenttävoimakkuus B_t = 6 nT ja samalla se oli myös Bz-komponentin suurin voimakkuus, jonka suunta sen sijaan vaihteli etelän ja pohjoisen välillä. Aurinkotuulen nopeus on hieman laskusuunnassa ja on nyt 500 km/s. Korona-aukko Auringossa on ekvaattorin eteläpuolella ja sellaisessa asemassa, että se vaikuttaneen havaitsemaamme avaruussäähän jonkin verran.

Ennuste

Yö 12./13. on aktiivinen ja odotettavissa on hyvä revontuliyö. Revontuli nähtäneen vähintäänkin Pohjois-Suomen leveydellä mutta myös Keski-Suomessa on kohtuullisen hyvät mahdollisuudet niiden bongaamiseen. Etelä-Suomen eteläosassa ja varsinkin etelärannikolla niiden näkyminen on epätodennäköistä, joskaan ei aivan mahdotonta. Globaalia magneetista myrskyä ei ole kuitenkaan odotettavissa, joskin pohjoisen mittausasemat saattavat paikallisesti sellaisia mitata.

Yö 13./14. on tämän ennustejakson aktiivisin. Planetaarisen Kp-indeksin maksimilukeman ennustetaan kohoavan lukemaan 5-, joka toteutuessaan merkitsisi heikkoa magneetista myrskyä. Se kuitenkin laantuisi nopeasti. Toteutuessaan se toisi hienoja revontulia Keski-Suomen leveydelle asti puolen yön jälkeen ja Etelä-Suomessakin revontulet ovat todennäköisiä. Etelärannikollakin revontulet ovat mahdollisia ja ainakin pimeässä paikassa himmeän revontulivalon näkeminen jopa todennäköistä.

Yö 14./15. on edelleen aktiivinen, enemmän ensimmäisen yön kaltainen. Revontulia voitaneen nähdä todennäköisesti aina Pohjois-Suomen leveydellä asti ja Keski-Suomen taivaalla niiden näkymisen todennäköisyys on hyvä. Etelä-Suomessa revontulet ovat mahdollisia, vaikkakin etelärannikolla niitä tuskin nähdään.

Revontuliennuste 9. – 12.2.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaisella tasolla. Voimakkain flarepurkaus oli pilkkuryhmässä AR 13981 tapahtunut M2-luokan purkaus kello 9.27 UTC (max.) aikaan. Muut purkaukset olivat korkeintaan C-luokkaa.

Pilkkuryhmiä on kaikkiaan kymmenen. Pilkkuryhmä AR 13978 on luokiteltu magneettisesti beeta–gammaksi ja AR 13981 on luokkaa beeta–delta. Loput pilkkuryhmistä on joka alfa tai beeta luokkiin kuuluvia. Lähivuorokausien aikana nämä kaksi ryhmää tuottanevat edelleen voimakkaimmat purkaukset ja jälkimmäiselle ryhmälle lasketaan 15 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flare. Jos purkauksia tapahtuu, niin niihin voi liittyä myös CMEn muodostumia ja niiden liittyviä protoni-ilmiöitä. Protonipurkauksen todennäköisyys tälle ryhmälle on 10 %.

Aurinkotuulen tihentymä meni ohi eilisen aikana. Kp-indeksi kohosi lukemaan vain lukemaan 4- aamupäivällä Suomen aikaa. Tihentymän jälkipuolella aurinkotuulen tiheys on hyvin matala ja sitä tehostaa korona-aukko, joka suuntautuu suunnilleen kohti Maata. Se on ekvaattorilta pohjoiseen melko korkeille leveyksille. Tämän korkona-aukon jälkipuolella on toinen Auringon ekvaattorin eteläpuolella pitkä mutta kapea korona-aukko, joka on lähes ekvaattorin suuntainen. Näillä molemmilla aukoilla voi olla jonkinlainen vaikutus Maan lähiavaruuden avaruussäähän.

Kaiken kaikkiaan avaruussää näyttää rauhalliselta seuraavien kolmen vuorokauden aikana. Mitään syytä magneettisille myrskylle ei ole näkyvissä, joten alla oleva ennuste saattaa olla hieman liian positiivinen revontuliharrastajien kannalta. Revontulikameroita kuitenkin pitäisi katsella niin Lapin kuin eteläisemmänkin Suomen osalta; jos Lapissa revontulikamerat näyttävät kirkkaita revontulia, niin silloin jonkin ajan kuluttua myös etelän taivaalla saattaa näkyä jonkinlaista revontulitoimintaa. Jos sää on selkeä horisonttiin asti, niin silloin noin 600 km pohjoisemmassa näkyvät revontulet voivat näkyä eteläisempien alueiden pohjoisessa horisontissa jopa kirkkaampina kuin mitä ne näkyvät pohjoisessa.

Ennuste

Yö 9./10. muodostunee suhteellisen aktiiviseksi. Revontulia nähtäneen Pohjois-Suomesta Lappiin ja Keksi-Suomessa on jonkinlainen mahdollisuus niiden näkymiseen. Kp-indeksin ennuste kertoo magneettisen myrskyn mahdollisuudesta aamuyön aikana. Jos myrsky kehittyy, niin se on hyvin lyhytaikainen episodi.

Yö 10./11. on edelleen aktiivinen Lapin ja Pohjois-Suomen osalta. Tälle yölle ei magneetista myrskyä ennusteta, joten Keski-Suomesta etelärannikolle revontulia tuskin nähdään. Tosin korona-aukko ja sen nopeat varatut hiukkaset saattavat vielä vaikuttaa sen verran voimakkaasti magneettikentän tilaan, että hetkellisiä alimyrskyjä saattaa kehittyä, joiden voimakkuus riittää synnyttämään revontulia myös maamme eteläpuolen asukkaisen iloksi.

Yö 11./12. Kaikin puolin keskiarvoinen revontuliyö, jonka aikana revontulia nähtäneen jossakin vaiheessa Pohjois-Suomesta Lappiin. Keski-Suomessa on jonkinlainen mahdollisuus nähdä heikkoa revontulitoimintaa mutta etelämpänä niiden mahdollisuus on lähes olematonta.

 

Revontuliennuste 6. – 9.2.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana kohtalaista. Pilkkuryhmiä on yhdeksän, joista yksi (AR 13981) on luokiteltu magneettisesti beeta–gamma–deltaksi. Voimakkain flarepurkaus ei kuitenkaan tapahtunut tämä pilkkuryhmän alueella, vaan beeta–gammaksi luokitellun AR 13977 pilkkuryhmän alueella. Purkauksen voimakkuus oli M2. Aktiivisuus ennusteessa ensin mainitulle ryhmälle ennustetaan 25 % todennäköisyyksiä tuottaa X ja M -luokan flareja ja myös energisiä protoneja.

Maapalloa on lähestymässä aurinkotuulen tihentymä, jonka myötä myös IMF-kentän suunta vaihtuu pohjoiseen. Kentän pohjoissuunta ei ole aivan yhtä edullinen revontulien esiintymiselle kuin eteläsuunta. Tämä ei kuitenkaan vaikuta kovinkaan paljoa, sillä saapuvat CME-pilvet tuovat mukanaan oman magneettikenttänsä, jonka suunta vaikuttaa merkittävästi enemmän revontulien näkymiseen ja niiden aktiivisuuteen.

Tihentymäspiraalin mukana tällä kertaa näyttäisi tulevan heikohko CME-pilvi. Sen kärki näyttäsi SWPC:n mallinuksessa hipaisevan maapalloa huomisen päivän aikana. Revontulien näkymiseen sillä ei kuitenkaan ole kovinkaan suurta merkitystä sillä illan pimetessä pilvi on mennyt suurimmaksi osaksi ohi. Tällaisen CME-pilven kärjen kohtaamiseen liittyy myös aina merkittävä epävarmuus ajoituksen lisäksi se, kuinka tiheä se on ja kuinka paljon se tuo varattuja hiukkasia maapallon magneettikentän ulottuville. Vaikka pilven kohtaaminen aiheuttaisikin Kp-ennusteissa pienen kasvun, se ei välttämättä näy revontulitoimintana.

Ennuste

Yö 6./7. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa puolen yön jälkeen. Illan pimetessä vain Pohjois-Lapissa himmeitä revontulia voidaan nähdä mutta yön kuluessa alue laajenee kohti etelää. Pohjois-Suomessa on pienehkö mahdollisuus revontulille mutta siitä etelään revontulia ei nähdä.

Yö 7./8. Revontulet ovat mahdollisia aamupuolella yötä Pohjois-Suomen leveydelle asti. Keski-Suomessa on pieni mahdollisuus himmeille revontulille. Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähdään, ehkä kuitenkin revontulikamerat voivat tallentaa vihreää revontulivaloa jossakin vaiheessa yön aikana.

Yö 8./9. on ensimmäisen yön kaltainen. Revontulet ovat mahdollisia aamupuolella yötä Lapissa, mutta ei kovinkaan pitkälle etelään Suomen alueella. Tämän yön ennustettavuus on kuitenkin selvästi heikompi kuin edellisten öiden. 

 

 

Revontuliennuste 3. – 6.2.2025

Auringonaktiivisuus on ollut viimepäivinä hyvällä tasolla. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana havaittiin kuusi M-luokan flarepurkausta sekä halo(III)-CME. Nopeusmittauksissa CME:n nopeudeksi mediaaninopeudeksi saatiin noin 650 km/s. Näyttä kuitenkin siltä, että CME-pilvi on menossa meistä poispäin.

Laaja korona-aukko, joka on ollut Auringossa parin edellisen ennusteen aikana, on hiljalleen häviämässä. Siitä on jäljellä SDO:n AIA-kuvissa näkyvä heikko jälki ja sen asema on sellainen, että se ei enää vaikuta lähiavaruuden avaruussäähän. Nykyiset pilkkualueet ovat suunnilleen samalla leveydellä pohjoisella pallopuoliskolla kuin mitä korona-aukko oli.

Pilkkualueita on kahdeksan, joista AR 13981 on luokiteltu magneettisesti beeta–gamma–deltaksi. Sille ennustetaan noin 5 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan ja 20 % M-luokan flarepurkauksen lähivuorokausina. Tämän lisäksi kolme pilkkuryhmää on luokiteltu beeta–gammaksi, joiden aktiivisuus rajoittunee lähinnä M-luokan flarepurkauksiin.

Sen sijaan huomisen aikana maapallo kohtaa hieman aikaisemmin lähteneen CME-pilven. Se ei ole kovinkaan tiheä ja pilven kärki vain hipaisee planeettamme magneettikenttää. Näin ollen sen aiheuttamat muutokset avaruussäähän ovat hyvin minimaalisia ja nekin ajoittuvat Suomen keskipäivän molemmille puolille.

Ennuste

Yö 3./4. Magneettikentän tila on rauhallinen, joten revontulia nähtäneen Lapissa. Pohjois-Suomessa on pieni todennäköisyys himmeille revontulille. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 4./5. Yön muodostunee hieman aktiivisemmaksi kuin ensimmäinen yö. Revontulia nähtäneen Pohjois-Suomesta Lappiin alueella. Keski-Suomessa on jonkinlainen mahdollisuus nähdä revontulia, ja ehkä Etelä-Suomen pohjoisosassa revontulikamerat voivat tallentaa vihreää revontuliavaloa aamupuolella yötä.

Yö 5./6. Ainoastaan Pohjois-Lapissa revontulet ovat mahdollisia. Etelä-Lapissa on hyvin pieni mahdollisuus olemassa mutta jos avaruussää pysyy hyvin rauhallisena, revontulia alueella todennäköisesti ei nähdä. Eteläisemmillä alueilla revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 31.1. – 3.2.2025

Auringon aktiivisuus on ollut matalalla tasolla viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Voimakkain flarepurkaus oli C8 -luokkaa. Auringossa on kuitenkin kuuden pilkkuryhmän joukossa yksi, joka on luokiteltu magneettisesti kuuluvan beeta–gamma–delta -luokkaan. Sille ennustetaan 20 % todennäköisyyttä tuottaa M-luokan flarepurkaus lähiaikoina.

Pilkkujen lisäksi Auringossa on hyvin suuri korona-aukko, joka on kiertynyt sellaiseen asemaan, että se voi aiheuttaa jonkinlaisia vaikutuksia Maan lähiavaruuden avaruussäähän. Energisten elektronien (> 2 MeV) määrä on ollut pitkäaikaisessa arvossaan, mutta korona-aukon vaikutuksen alkaessa tilanne voi muuttua nopeasti. Energisten protonien (> 10 MeV) määrässä ei ole odotettavissa tausta-arvon ylittäviä muutoksia, joskin aikaisen vaiheen havainnot kertovat mahdollisesta CME purkauksesta. Jos CME-pilvi on syntynyt (tähän viittaa tyypin II radioemission havaitseminen keskiviikkoiltana), niin sen vaikutuksesta myös protonien määrässä voi tapahtua kasvua. Jos kaikki edellä kerrottu on toteutunut, niin geomagneettinen myrsky on täysin mahdollinen, sillä IMF-kentän Bz -komponentin suunta on kohti etelää.

Magneettisesta myrskystä on jo ensimmäiset merkit havaittavissa, sillä Kiirunan mittausaseman laitteistot havaitsivat eilen kello 22.00 UTC aikaa –244 nT kenttävoimakkuuden, joka vastaa paikallisesti K-indeksin lukemaa 5, siis magneetista myrskyä. Tilanne oli kuitenkin ohi kahdessakymmenessä minuutissa. Sama magneettinen häiriö havaittiin myös Suomessa Lapissa olevilla mittausasemilla. Vaikka globaalia magneetista myrskyä ei kehittyisikään, geomagneettinen kenttä on joka tapauksessa tavanomaista rauhattomammassa tilassa.

Ennuste

Yö 31./1. on aktiivinen. Alkuilta on rauhallinen mutta lähempänä puolta yötä magneettinen aktiviteetti muuttuu G1-luokan myrskyksi. Tilanne pysyy suunnilleen samana aina aamuun asti. Revontulet ovat mahdollisia Etelä-Suomen leveydelle asti. Etelärannikolla revontulien näkyminen on mahdollista, joskaan ne tuskin ovat kovinkaan kirkkaita.

Yön osalta myrskyennuste ja NOAAn varoitus geomagneettisesta myrskystä tuntuu hieman liioitellulta, sillä kovin selkeää syytä korona-aukon lisäksi magneettiselle myrskylle ei ole. Luultavasti magneettikenttä jää tämänkin yön osalta vain rauhattomaan tilaan, joten revontulet lienevät mahdollisia vain Keski-Suomesta Lappiin alueella.

Yöt 1./2. ja 2./3. Ensimmäisen yön ja aamupäivän jäljiltä magneettikenttä on rauhattomassa tilassa. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomen leveydelle asti ja Keski-Suomessakin on pieni mahdollisuus ajoittain näkyville revontulille ainakin toisena yönä. Kolmantena yönä Keski-Suomessa revontulia tuskin nähdään.

 

 

Revontuliennuste 29.1. – 1.2.2025

Auringon aktiivisuus on ollut suhteellisen rauhallista. Voimaikkain flarepurkaus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana oli M1-luokkaa kello 19.45 UTC aikaan eilen. Auringonpilkkuryhmiä on kuusi, jotka ovat ryhmittyneet itä ja länsireunoille.

Kirkkaat revontulet voivat värjätä koko pilvisen maiseman vihreäksi silloin, kun pilvipeite ei ole kovin paksu. Vastaava tilanne on joskus ollut myös Tampereella, joskaan tätä ei tapahdu kovinkaan usein. Tämä kuva on Starlapland.fi sivuston videosta kuvakaappaus ja se on julkaistu © Starlapland / Samuli Korvanen -luvalla.

Auringon kiekon keskialueella ei pilkkuryhmiä ole. Keskialueella on, hieman yllättävästikin, valtaisa korona-aukko. Koronaukossa aurinkotuuli on hyvin harvaa mutta hiukkasten nopeudet ovat korkeita. Tässäkin aukossa nopeudet ovat liki 700 km/s. Korona-aukot ovat yleisiä ilmiöitä aktiivisuus minimiaikaan, mutta näin aktiivisuus huipun aikana niitä harvoin nähdään – ainakaan näin isoja. Korona-aukon suunta on Auringon ekvaattorilta pohjoiseen, joten sen vaikutus maapallon lähiavaruuden avaruussäähän on hyvin heikko.

Auringon ympärillä on tällä hetkellä vain kaksi heikkoa aurinkotuulen tiivistymisaluetta, Parkerin spiraalia, joista toinen vaikuttaa juuri nyt lähiavaruuden tilaan. Se nostaa hieman hiukkastiheyttä mutta muut vaikutukset jäänevät vähäisiksi. Toki sen vaikutus revontuliennusteessa hieman näkyy.

Ennuste

Yö 29./30. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa etenkin iltayön puolella. Aamupuolella niiden todennäköisyys on matala ja niitä nähtäneen vain Pohjois-Lapissa. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 30./31. Korona-aukon läheisyydestä johtuen revontulitoiminta näyttää muodostuvan hyvin rauhalliseksi etenkin iltayön aikana. Aivan Pohjois-Lapissa, mukaan lukien Kilpisjärvi, himmeät revontulet ovat mahdollisia. Aamuyöstä tilanne kuitenkin hieman muuttuu ja revontulet ovat mahdollisia koko Lapin alueella. Pohjois-Suomessakin on hyvin pieni mahdollisuus revontulille vielä ennen aamun valkenemista.

Yö 31./1. näyttää muodostuvan tavanomaiseksi. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa. Pohjois-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni mutta ei aivan olematon. Etelämpänä revontulia ei nähtäne, ellei avaruussää muutu merkittävästi. Toki kolmessa vuorokaudessa muuttuvat tilanteet ovat mahdollisia ja sellaista tapahtuu.

Revontuliennuste 26. – 29.1.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viime vuorokausina alenemaan päin. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana havaittiin vain C-luokan flarepurkauksia eikä Maahan suuntautuneita CME-pilviä havaittu.

Lähiavaruuden aurinkotuuli on hidastunut tavanomaiselle tasolleen, nopeuden ollessa noin 400 km/s. Hiukkastiheys on hieman pitkäaikaista keskiarvoa jonkin verran vähäisempi. IMF-kentän voimakkuus on matala, kokonaiskentän arvo on luokkaa B=3 nT.

Energisten elektronien määrä on normaali mutta sen odotetaan jonkin verran nousevan tämän ennustejakson aikana. Protonien (>10 MeV) odotetaan kohoavan ja mahdollisuus S1-luokan säteilymyrskylle on olemassa, joskaan ei kovinkaan todennäköistä. Radioyhteyksissä häiriöitä voi esiintyä jonkin verran.

Lähiavaruuden tilassa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia tämän ennustejakson aikana.

Ennuste

Yöt 26./27., 27./28. ja 28./29. Himmeät ja rauhalliset revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa. Etelä-Lapissa revontulien ovat mahdollisia mutta niitä tuskin esiintyy kaikkina kolmena yönä. Pohjois-Suomesta etelään revontulia tuskin nähdään.