Revontuliennuste 17. – 20.11.2019

Auringossa oleva korona-aukko on viimeisen kierroksen aikana hajonnut useaksi pieneksi aukoksi, joten niiden vaikutus maapallon lähiavaruuden avaruussäähän on heikentynyt. Niinpä edellisten kuukausien aikana nähtyjä kohtuullisen voimakkaita revontulia tuskin tullaan näkemään.

Ennuste

Yöt 17./18. ja 18./19. ovat rauhallisia. Maan magneettikentässä on suhteellisen vähän energisiä elektroneja, joten Kp-indeksi pysyttelee lukemissa 1 – 2. Revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa, jossa ne ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia.

Yö 19./20. Hajanaisen korona-aukon vaikutukset avaruussäähän alkavat jossain määrin tuntua, vaikka aukko (tai paremminkin se mitä siitä on jäljellä) onkin kiertymässä asemaan, jossa sen vaikutus olisi tuntuvin. Kp-indeksi kohoaa hieman, maksimilukemiksi ennakoidaan lukemaa 3, jolloin revontulia voitaneen nähdä Lapin lisäksi Pohjois-Suomessa.

Revontuliennuste 14. –17.11.2019

Lähiavaruuden avaruussää on hyvin rauhallinen. Auringossa ei ole pilkkuryhmiä, joten flare-purkausten todennäköisyys on matala. Auringossa on useita polariteetiltaan positiivisia magneettisia alueita, mutta yksikään niistä ei ole niin voimakas, että se aiheuttaisi Maahan asti ulottuvan korona aukon.

Ennuste

Yö 14./15. on hyvin rauhallinen. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemassa 2, joten revontulia voidaan odottaa näkyvän vain Lapissa. Sielläkin ne ovat himmeitä ja rauhallisia.

Yöt 15./16. ja 16./17. ovat hieman aktiivisempia kuin ensimmäinen yö. Kp-indeksin odotetaan kohoavan aamuyön tunteina lukemaan 3, jolloin himmeitä revontulia on mahdollista nähdä Pohjois-Suomesta pohjoiseen. 

Voimakkaimmillaan Kp-indeksin odotetaan olevan 16. päivällä, jolloin indeksi savuttaisi hetkellisesti lukeman 4. Päiväaikainen aktiivisuus ei kuitenkaan mahdollista revontulien näkymistä edes Utsjoella, sillä sekin on vielä liian etelässä. Päiväaikaisia revontulia on mahdollista nähdä Huippuvuorilla keskitalven aikaan.

Pitkäaikainen revontuliennusta 4. – 30.11.2019

Auringon korona aukko on edelleen voimissaan ja se tulee suuntautumaan kohti maapalloa 20. tietämillä. Tällöin sen vaikutuksesta kehittyy jälleen maapallon magneettikenttään häiriötila, jonka voimakkuus voi kohota magneettisen myrskyn G1 voimakkuuteen. Jos näin käy, Kp-indeksi kohoaa 21. päivän tietämillä lukemaan 5 ja silloin revontulien mahdollisuus koko maassa on hyvä.

Marraskuun toisella puoliskolla revontulien mahdollisuus on hyvä. Kuva © Kari A. Kuure.

Marraskuun 22. päivänä magneettikenttä alkaa hiljalleen rauhoittua mutta edelleen se saattaa tuottaa näkyviä revontulia Keski-Suomesta pohjoiseen. Tilanne normalisoituu 25. päivän tienoilla.

Revontuliennuste 4. – 7.11.2019

Edellisessä ennusteessa kerrottu auringonpilkkuryhmä on nyt kadonnut. Pienet pilkut ja pilkkuryhmät ovat hyvin lyhytaikaisia, joten katoaminen oli odotettua. Korona aukkoja Auringossa on vain pohjoisnavalla ja heikompi etelänavalla.

Mielenkiintoinen ilmiö Auringossa kuitenkin on, vaikka se ei näy muilla laitteilla kuin tähän tarkoitukseen valmistetuilla kaukoputkilla. Ilmiö on Auringon magneettikenttä, josta pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle kulkee hajanainen ja heikko magneettinen kieleke. Sen polariteetti on + -merkkinen, eli se vastaa pohjoisella magneettisella navalla olevaa kenttää. Tulevina viikkoina ja kuukausina tulee olemaan mielenkiintoista seurata sen kehittymistä: katoaako se nopeasti (todennäköisesti) vai vahvistuuko?

Ennuste

Yöt 4./5., 5./6. ja 6./7. ovat kaikki rahallisia. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän maksimissaan lukemassa 2, jolloin himmeitä revontulia voitaneen nähdä vain Lapissa. Muualla revontulia tuskin nähdään.

Revontuliennuste 2. – 5.11.2019

Aurinkoon on ilmaantunut hyvin pieni pilkkuryhmä, mutta se ei nosta C-luokan tai voimakkaampien flare-purkausten todennäköisyyttä. Auringon korona aukko on kadonnut eteläisiltä keskileveyksiltä ja vain molemmilla navoilla on pienehköt korona aukot. Nämä eivät kuitenkaan vaikuta maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Energisten elektronien määrä magneettikentässä on normaali määrä.

Ennuste

Yöt 2./3., 3./4. ja 4./5. ovat kakki hyvin rauhallisia. Kp-indeksin maksimiarvoksi ennustetaan lukemaa 2, joka toteutuessaan mahdollistaa himmeiden revontulien näkymisen Lapissa tai pelkästään Pohjois-Lapissa. Muualla revontulia ei nähdä.

Revontuliennuste 30.10. – 2.11.2019

Auringon eteläisellä puoliskolla oleva hajanainen korona aukko on heikentynyt ja siitä on tullut entistä hajanaisempi.  Aivan sen ydinalueet ovat vielä yhtenäisempää, mutta liian etelässä vaikuttaakseen kovinkaan merkittävästi maapallon lähiavaruuden säähän. Energisten elektronien määrä maapallon magneettikentässä on vielä suuri ja sillä voi olla vaikutusta ensi yön revontuliin.

Ennuste

Yö 30./31.  Kp-indeksin ennustetaan kohoavan lukemaan 4 keskiyön tietämissä. Jos ennuste toteutuu, revontulia nähtäneen Keski-Suomesta pohjoiseen ja Etelä-Suomessa on pieni mahdollisuus nähdä ainakin himmeitä revontulia tai tulet ovat kameralla havaittavia (etelärannikolla).

Yöt 31./1. ja 1./2. ovat hyvin rauhallisia. Kp-indeksin odotetaan putoavan arvoon 2, jolloin himmeitä revontulia voidaan nähdä Lapissa tai vain Pohjois-Lapissa.

Pitkäaikainen revontuliennuste 28.10. –23.11.2019

Auringon ympäri kiertänyt korona aukko aiheutti jälleen revontulia pohjoiselle taivaalle. Jälkitilanteessa eteläiselle pallonpuoliskolle oli syntynyt hajanainen korona aukko, joka edelleen aiheuttaa magneettikentän häiriöitä. Tilanne jatkuu tällaisena vielä muutaman vuorokauden.

Ennustejakson alussa ja lopulla voidaan nähdä revontulia. Kuva © Kari A. Kuure.

Pohjoisella pallonpuoliskolla sijainnut korona aukko tulee jälleen esille marraskuun jälkipuoliskolla ja kohdistuu kohti Maata noin 20.11. päivästä alkaen. Tällöin Kp-indeksi odotetaan kohoavan nopeasti lukemaan 5 ja aiheuttavan magneettista myrskyämistä parin vuorokauden ajan. Tilanne alkaa rauhoittua ennustejakson lopulla.

Ennuste

Lokakuun lopun aikana magneettinen rauhattomuus saa aikaa revontulia aluksi Keski-Suomesta pohjoiseen ja lopuksi Pohjois-Suomessa ja Lapissa.

Marraskuun alkupuolen kolme viikkoa ovat hyvin rauhallisia ja revontulia voitaneen silloin nähdä vain Lapissa. Marraskuun 20. päivän jälkeen parin vuorokauden ajan revontulet voivat olla kirkkaita eteläisintä Suomea myöten.

Revontuliennuste 27. –30.10.2019

Yö 26./27. sää selkeni ajoittain sen verran, että revontulien näkyminen oli mahdollista. Energisten elektronien määrä kohosi jo edellisenä päivänä huippulukemiin, joten revontulien ilmaantuminen taivaalle oli odotettua. Taivaanvahtiin on tehty tätä kirjoittaessani jo muutamia havaintoja lähinnä Länsi-Suomen alueelta.

Tampereen Ursan tähtitornilla sijaitseva videokamera tallensi hienot revontulet 26.11.2019 päivän iltayöstä. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon korona aukko on pohjoiselta pallonpuoliskolta kadonnut lähes kokonaan, mutta eteläiselle puoliskolle on syntynyt uusi, joskin hajanainen aukkoalue. Sen voimakkain vaikutus ajoittuu ennustejaksolle.

Ennuste

Yöt 27./28., 28./29. ja 29./30. ovat kaikki mahdollisia revontuliöitä. Kp-indeksi vaihtelee lukemien 3 –4 tuntumassa, joten revontulia voitaneen nähdä Ainakin Keski-Suomen korkeudella, voimakkaimpien purkausten tai alimyrskyjen aikana jopa etelärannikolla. Voimakkaimmat purkaukset ajoittuvat aamupuolelle yötä mutta ei iltayökään ole poissuljettua revontuliaikaa.

Revontuliennuste 24. – 27.10.2019

Korona aukko Auringossa alkaa olla niillä paikkeilla, jossa sen vaikutus Maan magneettikenttään voimistuu. Korona aukko on vahvistunut edellisestä kierroksesta, joten magneettinen myrsky ja sitä seuraava rauhattomuus kestävät muutaman vuorokauden.

Ennuste

Yö 24./25. Kp-indeksin ennustetaan kohoavan nopeasti lähes nollasta myrskylukemiin. Voimistuminen tullaan havaitsemaan iltapäivällä ja G1-luokan myrsky saavutetaan noin kello 21 aikaan. Kp-indeksin lukemaa pysyttelee arvossa 5 koko loppuyön ja osan huomista päivääkin. Sen jälkeen indeksin arvo putoaa hieman. Jos Kp-indeksin ennuste toteutuu, heti illan pimennyttyä pitäisi näkyä kirkkaita revontulia lähes koko maassa, vain aivan etelärannikolla revontulien kirkkaus voi olla hieman himmeämpää.

Yö 25./26. on magneettisesti rauhaton. Kp-indeksille ennustetaan lukemia 3–4, jolloin kirkkaita revontulia voitaneen nähdä Keski-Suomesta pohjoiseen, eteläisessä Suomessa tulet ovat himmeämpiä. Kp-indeksin lukemat alkavat pudota aamuhämärissä, joten revontulet ovat rauhoittumaan päin.

Yö 26./27. on sitten jo suhteellisen rauhallinen. Kp-indeksin lukeman maksimiarvo on 3, jolloin vain Lapissa ja Pohjois-Suomessa voidaan hyvällä syyllä odottaa revontulien näkymistä. Keski-Suomessa tulet voivat olla himmeitä tai pelkästään kameralla havaittavia.

Pitkäaikainen revontuliennuste 21.10. –16.11.2019

Auringon korona aukko on kiertymässä kohti aluetta, josta se voi vaikuttaa suoraan maapallon magneettikenttään. Edellisellä kierroksella Auringon ympäri sen on jonkin verran vahvistunut ja kasvattanut laajuuttaan. Tästä syystä sen vaikutusten odotetaan oleman hieman voimakkaampia maapallon magneettikenttään kuin syyskuun lopulla.

Kp-indeksin ennuste lupailee magneettista myrskyä ja kirkkaita revontulia ainakin hetkittäin. Kuva © Kari A. Kuure.

Ennuste

Korona aukon vaikutus alkaa tuntua magneettikentässä jo 23. päivän iltana. Silloin se ei vielä saa aikaan revontulia mutta seuraavan päivänä Kp-indeksin odotetaan kohoavan nopeasti lukemaan 5, joka merkitsee toteutuessaan G1-luokan magneettista myrskyä. Jos ennuste toteutuu, 24. päivän iltana nähdään jo kirkkaita revontulia Keski-Suomesta pohjoiseen ja hieman himmeämpiä eteläisessä Suomessa.

Sama tilanne vallitsee seuraavankin vuorokauden aikana. Magneettinen myrsky on tässä vaiheessa laantumaan päin mutta edelleen magneettikenttä on rauhaton (Kp-indeksi =4) vielä usean vuorokauden ajan. Tämä merkitsee sitä, että koko Suomen alueella on nähtävissä kohtalaisia revontulia, Lapissa ja Pohjois-Suomessa ne tietysti ovat kirkkaampia kuin eteläisessä Suomessa.

Magneettisen häiriön laannuttua viimeistään 30. lokakuuta, ei enää ole odotettavissa korona aukon aiheuttamia häiriötiloja. Luultavasti tilanne toistuu jälleen marraskuun loppupuolella (~21.11.) siinä vaiheessa, kun korona aukko on kiertänyt yhden kierroksen Auringon ympäri. Paljon kuitenkin riippuu siitä, miten korona aukko kehittyy.