Revontuliennuste 27.–30.4.2018

Himmeitä revontulia on mahdollista nähdä Pohjois-Suomessa ensimmäisen yönä. Muina öinä ja muualla Suomessa revontulia tuskin nähdään.

Avaruussää
Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on olut yksi (AR12706) ja sen pinta-ala on 20 ppm mutta se on nopeasti pienenemässä (-30 ppm).

Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 386 km/s ja se on hieman hidastunut maksimin jälkeen. Hiukkastiheys on ollut noin 4 – 17 ppcm³ mutta se on pudonnut viimeisten 12 tunnin aikana lukemaan 4 ppcm³.

Auringon meille näkyvällä puolella on molemmilla napavoilla hajanaiset korona-aukot, jotka eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet lähiavaruuden avaruussäähän.

Kp-indeksi on pysytellyt viimeksi kuluneen vuorokauden aikana matalissa lukemissa, vaihteluväli on ollut 0,67–2,33. Magneettisia häiriöitä ei ole esiintynyt. Häiriöindeksi (Dst) saavutti maksimiarvon -9 nT. Dst kuvastaa maapallon magneettikentän rengasvirran voimakkuutta (energiaa), joka on sitä suurempi mitä pienempi lukema.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -4 nT. Energisten (>2 MeV) elektronivuon vuorokausiarvo oli 1,70e+08 e/(cm2-ster-day), vastaten 2009 pfu ja lyhytaikainen maksimiarvo oli 4623 pfu geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuus auringonpilkkulukuna. Punainen ja keltainen
viivat ovat ennusteita eri menetelmillä. Kumpikin ennakoivat
minimin olevan hyvin lähellä, jopa tämän vuoden puolella.
Kuva SWPC.

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä. Muutoksia tähän ei ole odotettavissa ennen kuin Auringon aktiivisuus kääntyy minimin jälkeiseen kasvuun. Uusimpien aktiivisuusennusteiden mukaan minimi voidaan saavuttaa jo tämän vuoden puolella, mahdollisesti jo kesä-heinäkuussa. Jos tämä toteutuu, niin silloin auringonpilkkujakso 24 on todella lyhyt – noin 9,5 vuotta.

Maapallo on positiivisen koronaukon nopeassa hiukkasvirtauksessa ennustejakson ensimmäisen vuorokauden aikana. Sen jälkeen tapahtuu paluu normaalin aurinkotuulen vaikutusalueelle.

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–3. Pienimmät lukemat on odotettavissa ennustejakson toisena ja kolmantena yönä.

Yöt 27./28., 28./29 ja 29./30. ovat hyvin rauhallisia. Himmeitä revontulia on mahdollista nähdä Pohjois-Suomessa ensimmäisen yönä. Muina öinä ja muualla Suomessa revontulia tuskin nähdään.

Revontuliennuste 24.–27.4.2018

Ennustejaksolla revontulia ei ole odotettavissa missään Suomen alueella.

                                                                            
Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on olut yksi (AR12706) ja sen pinta-ala on 80 ppm mutta se on pienenemässä.

Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 458 km/s ja se on hieman hidastunut maksimin jälkeen. Hiukkastiheys on ollut noin 5–8 ppcm³.

Auringon meille näkyvällä puolella on molemmilla napavoilla korona-aukot, jotka eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet lähiavaruuden avaruussäähän.

Kp-indeksi on pysytellyt viimeksi kuluneen vuorokauden aikana matalissa lukemissa, vaihteluväli on ollut 0.33–2,67. Häiriöindeksi (Dst) saavutti maksimiarvon -25 nT. Dst kuvastaa maapallon magneettikentän rengasvirran voimakkuutta (energiaa), joka on sitä suurempi mitä pienempi lukema.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 22 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -20 nT. Energisten (>2 MeV) elektronivuon vuorokausiarvo oli 7,30e+08 e/(cm2-ster-day), vastaten 8629 pfu ja lyhytaikainen maksimiarvo oli 21 958 pfu geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä. Muutoksia tähän ei ole odotettavissa ennen kuin Auringon aktiivisuus kääntyy minimin jälkeiseen kasvuun.

Maapallon lähiavaruuden tilaan vaikuttaa hitaan aurinkotuulen alue, joka nopeus on noin 450 km/s ja hiukkastiheys noin 5 ppcm³.

 Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2. Mahdollisesti Kp-indeksi nousee lukemaan 3 ennustejakson päättyessä.

Yöt 24./25., 25./26. ja 26./27. ovat hyvin rauhallisia. Revontulia tuskin nähtäneen missään Suomen alueella.

Pitkäaikainen revontuliennuste 23.4.–19.5.2018

Kp- ja Ap-indeksien ennuste. Kuva © Kari A. Kuure.

Toukokuun 17.–18. päivinä voidaan nähdä Keski- ja Etelä-Suomessa suhteellisen kirkkaita revontulia yön pimeimpinä hetkinä.

Avaruussää

Viikolla 16 (16.–22.4.2018) koettiin 20.4. geomagneettinen myrsky, jonka huippuhetket luokiteltiin G2:ksi. Tämän myrskyn aiheutti maapallon kohdalle ulottunut korona-aukko. Muita avaruussäähän vaikuttaneita ilmiöitä ei ollut.

Kp-indeksiennuste

Kahdenkymmenenseitsemän vuorokauden geomagneettinen ennuste kertoo lähiviikkoina esiintyvän kaksi vähäistä rauhattomuusjaksoa, joista ensimmäinen kohottaa Kp-indeksiä lukemaan 4 jo 27.4. Rauhattomuus laantuu hyvin nopeasti ja siihen tuskin liittyy mitään merkittäviä revontulinäytelmiä.

Toinen rauhattomuusjakso on 7.–8.5. mutta senkin voimakkuus Kp-indeksissä on vain luokkaa 4. Himmeät revontulet ovat mahdollisia tällä jaksolla mutta öiden vaaleus estää tehokkaasti kaikkein himmeimpien repojen näkymisen koko maassa.

Viimeinen ja ilmeisesti merkittävin magneettinen myrsky on purkauksenomainen lyhyt jakso 17.–18.5., joka johtuu viimeviikolla magneettisen myrskyn aiheuttaneen korona-aukon osuminen uudemman kerran maapalloon. Korona-aukot ovat suhteellisen pitkäikäisiä vaikkakaan eivät muuttumattomia, joten aivan samanlaisena niiden aiheuttamat magneettiset myrskyt eivät kuitenkaan toistu 27 vuorokauden välein. Tällä kertaa Kp-indeksin arvoksi ennustetaan lukemaa 6 (ja Ap-indeksiksi 42). Jos tämä toteutuu, niin huolimatta kesän läheisyydestä ja valoisasta yötaivaasta, yön pimeimpinä hetkinä etenkin Keski- ja Etelä-Suomessa voidaan nähdä suhteellisen kirkkaita revontulia. 

Radiovuo

Radiovuoennuste. Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon aktiivisuus ja radiohäiriöitä aiheuttavat tapahtumat Auringossa ovat hyvin vähäisiä. Niinpä radiovuolle ennustetaan lukemia 70–75 koko jaksolle, jossa kaikkein matalimmat lukemat saavutetaan toukokuun parin ensimmäisen viikon aikana.

Revontuliennuste 21.–24.5.2018

Ennustejaksolla revontulia on odotettavissa lähinnä Etelä-Lapissa ja Pohjois-Suomessa ensimmäisenä yönä. Muulla revontulien mahdollisuus on äärimmäisen vähäinen. Toisena ja kolmantena yönä revontulia tuskin nähtäneen millään alueella.

                                                                              
Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on olut yksi (AR12706) ja sen pinta-ala on 40 ppm.

Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 637 km/s ja se pysytellyt tällä tasolla sen jälkeen. Hiukkastiheys on ollut noin 7–20  ppcm³ ja hetkellinen maksimi noin 64 ppcm³.

Auringon meille näkyvällä puolella on etelänavalta ekvaattorin yli pohjoiselle pallonpuoliskolle pohjoisnavalle kurottuva hajanainen korona-aukko. Se on vaikuttanut avaruussäähän viimeisen vuorokauden aikana.

Kp-indeksi saavutti maksimilukeman 6,33 ja kuluneen vuorokauden aikana koettiin geomagneettinen myrsky joka luokiteltiin G2-luokkaan. Myrsky on kuitenkin vaimentunut lukemaan 5 ja muutaman viimetunnin aikana lukemaan 4. Laskusuunta jatkuu edelleen. Huolimatta voimakkaantuntuisesta geomagneettisesta myrskystä, ilmakehään vapautuva energiateho ei ollut suuren suuri, maksimi lukema pohjoisella pallonpuoliskolla oli 31 GW (gigawattia). Vapautuva energiateho on kuitenkin huippulukeman jälkeen laantunut selvästi alle 20 GW, jota pidetään revontulien näkymisen alarajana. Havaittu myrskyindeksi (Dst) saavutti lukeman -76 nT mutta on sen jälkeen kohonnut (=myrsky laantunut) merkittävästi.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 22 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -20 nT. Energisten (>2 MeV) elektronivuon vuorokausiarvo oli 2,80e+07 e/(cm2-ster-day), vastaten 331 pfu ja lyhytaikainen maksimiarvo oli 2 168 pfu geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä.

Korona-aukko vaikutta lähivuorokausien aikana avaruussäähän, sillä maapallo on ennustejaksolla nopean aurinkotuulen alueella. Hiukkastiheys pysyttele matalana (n. 5 ppcm³) ja aurinkotuulen nopeus on hieman alle 600 km/s.

Lähiavaruudessa ja Maan magneettikentässä on normaali määrä elektroneja.

 Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–3 siten, että suurin lukema saavutetaan ensimmäisenä yönä.

21./22.  Magneettikenttä pysyttelee suhteellisen rauhallisena. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 3, jolloin revontulia voidaan nähdä Etelä-Lapissa ja Pohjois-Suomessa jonkinmoisella varmuudella. Keski-Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta Etelä-Suomessa tuskin nähdään edes kameran kuvakennolle tallentunutta viherrystä.

Yöt 22./23. ja 23./24. ovat hyvin rauhallisia. Kp-indeksi pysyttelee lukemissa 1–2, joten revontulia tuskin nähtäneen Suomessa millään alueella. Pohjois-Lapissa himmeät revontulet ovat mahdollisia mutta vaaleat yöt himmentävät ne hyvin helposti näkymättömiin.

Revontuliennuste 18.–21.5.2018

Pirkanmaalla revontulet voivat olla paljain silmin
nähtäviä, mutta ei kovinkaan aktiivisia.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla himmeitä tai korkeintaan normaaleja revontulia nähdään Lapista Keski-Suomeen. Etelä-Suomessa on pieni mahdollisuus revontulille ennustejakson toisena yön, jolloin ne ovat aktiivisimmat ja kirkkaimmat.

                                                                               
Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 487 km/s mutta maksimi oli äärimmäisen lyhyt ja muutoin nopeus on ollut ennätyshidasta 270–310 km/s. Hiukkastiheys on ollut noin 3 ppcm³ ja hetkellinen maksimi noin 12,5 ppcm³. Hiukkastiheys on kuitenkin noussut viimeisen 12 tunnin aikana ja on nyt noin 11 ppcm³.

Auringon meille näkyvällä puolella on etelänavalta ekvaattorin yli pohjoiselle pallonpuoliskolle kurottuva korona-aukko, jonka hajanaisuus on vain vähäistä.

Kp-indeksi on pysytellyt 0–2 lukemissa.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 5 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -2,6 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon vuorokausiarvo oli 1,70e+08 e/(cm2-ster-day), vastaten 2009 pfu ja lyhytaikainen maksimiarvo oli 4 585 pfu geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä.

Korona-aukko vaikutta lähivuorokausien aikana avaruussäähän, sillä aurinkotuulen nopeus tulee kasvamaan vähintään 1,5-kertaiseksi. Samalla maapallon lähiavaruudessa tapahtuu muutos siten, että kohtaamme hitaan ja nopean aurinkotuulen välisen rajan ja tämä aiheuttaa magneettista rauhattomuutta. Magneettiseksi myrskyksi rauhattomuus ei kuitenkaan kehity.

Lähiavaruudessa ja Maan magneettikentässä on normaali määrä elektroneja.

 Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–4 siten, että suurin lukema saavutetaan 19./20. päivien välisenä yönä.

Yö 18./19. Magneettikenttä pysyttelee suhteellisen rauhallisena. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 3, jolloin revontulia voidaan nähdä Etelä-Lapissa ja Pohjois-Suomessa jonkinmoisella varmuudella. Keski-Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta Etelä-Suomessa tuskin nähdään edes kameran kuvakennolle tallentunutta viherrystä.

Yö 19./20. on ennustejakson aktiivisin. Kp-indeksin arvon odotetaan kohoavan lukemaan 4 jo iltayöstä. Revontulia nähtäneen Lapista Keski-Suomeen ja Etelä-Suomessakin on pieni mahdollisuus nähdä himmeitä revontulia. Aktiivisuus kestää aamuhämärään.

Yö 20./21. on jälleen rauhallinen ja hyvin pitkälti samankaltainen kuin ensimmäinen yö jos elektronimäärä pysyy normaalitasolla. Parhaimmat mahdollisuudet revontulien näkymiselle on Etelä-Lappi ja Pohjois-Suomi. Keski-Suomessa voitaneen nähdä hyvin himmeitä reposia ja Etelä-Suomessa ne jäävät näkymättä.

Revontuliennuste 15.–18.5.2018

Ennustejaksolla revontulia todennäköisesti ei nähdä. Pieni mahdollisuus on Pohjois-Suomessa. jossa voitaneen nähdä himmeää revontulivaloa ennustejakson aikana. Muualla Suomessa revontulien näkymisen mahdollisuus on hyvin pieni.

                                                                               
Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on ollut yksi mutta sekin hyvin pieni. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 614 km/s mutta on pudonnut siitä lukemaan 467 km/s. Hiukkastiheys on ollut noin 4–6 ppcm³ ja hetkellinen maksimi noin 6,6 ppcm³.

Auringon meille näkyvällä puolella on ekvaattoritasolla hyvin heikko ja hajanainen korona-aukko.

Kp-indeksi on pysytellyt 0,33–2 lukemissa.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 5 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -4 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon vuorokausiarvo oli 3,50e+08 e/(cm2-ster-day), vastaten 5437 pfu ja lyhytaikainen maksimiarvo oli 20 707 pfu geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä. Korona-aukko ei kuitenkaan vaikuta ennustejakson avaruussäähän. Vähäinen vaikutus voi olla nopean ja hitaan aurinkotuulen rajapinnassa, joka sijaitsee maapallon läheisyydessä koko ennustejakson ajan.

 Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2 koko ennustejakson ajan.

Yöt 15./16., 16./17. ja 17./18. ovat hyvin rauhallisia. Huolimatta korkeasta elektronivuosta, revontulien todennäköisyys on vähäinen ja vain Pohjois-Suomessa yön pimeimpinä hetkinä pohjoisella taivaalla voi näkyä himmeää revontulivaloa.

Revontuliennuste 12.–15.5.2018

Revontulet 11.4.2018 Tampereen Ursan tähtitornilla
olevan Yönsilmä-kameran kuvaamana. Kuva on
kaapattu kameran tallentamasta videosta.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla revontulia voidaan nähdä Keski-Suomea myöten ensimmäisenä ja kolmantena yönä. Pohjois-Lapissa yötaivas on sen verran vaalea, että revontulia tuskin nähtäneen.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 614 km/s mutta on pudonnut siitä lukemaan 530 km/s. Hiukkastiheys on ollut noin 6 ppcm³ ja hetkellinen maksimi noin 7,5 ppcm³.

Auringon meille näkyvällä puolella on laaja-alainen mutta hyvin hajanainen korona-aukko ekvaattorin molemmin puolin. Tämän lisäksi etelänavalla on pieni korona-aukko.

Kp-indeksi on pysytellyt 0,33–5 lukemissa. Huippulukema saavutettiin 11.4. aamuyön tunteina, jolloin myös nähtiin kohtuullisen kirkkaita revontulia.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -5 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon vuorokausiarvo oli 3,20e+08 e/(cm2-ster-day), vastaten 201 pfu ja lyhytaikainen maksimiarvo oli 10 905 pfu geosynkronisen radan etäisyydellä.

Videolla on yön 10./11. revontulien kirkkaimmat hetket. Aivan huippukirkkauksia revontulet eivät saavuttaneet. Esitysnopeus on 20× normaalinopeuteen verrattuna.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä. Korona-aukot eivät kuitenkaan vaikuta ennustejakson avaruussäähän kovinkaan voimakkaasti. Vähäinen vaikutus voi olla nopean ja hitaan aurinkotuulen rajapinnassa, joka sijaitsee maapallon läheisyydessä koko ennustejakson ajan.

 Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 2–4 koko ennustejakson ajan. Huippulukemat saavutettaneen ensimmäisenä ja kolmantena yönä.

Yö 12./13. Kp-indeksin maksimilukemaksi odotetaan arvoa 4. Elektronivuo on kohtuullisen runsas, joten odotettavissa on revontulia Keski-Suomea myöten. Lapin eteläosissa ja Pohjois-Suomessa revontulet voivat olla kirkkaita ja jonkin verran loimuavia, säteiden muodostuminen on runsasta. Keski-Suomessa pohjoisella taivaalla voi näkyä himmeä tai hieman kirkkaampi ja hyvin rauhallinen vyö, säteiden muodostuminen on satunnaista. Etelä-Suomessa revontulet, jos niitä näkyy lainkaan, ovat hyvin himmeitä, yleisesti vain kameralla havaittavia.

Yö 13./14. on edellistä rauhallisempi. Kp-indeksin maksimiarvo kohonnee lukemaan 3, jolloin himmeitä revontulia nähtäneen vain Lapin eteläosassa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia tuskin nähtäneen.

Yö 14./15. on hieman aktiivisempi kuin edellinen yö. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4 ja jos elektronivuo on edes normaali, niin silloin revontulia voitaneen nähdä Keski-Suomessa. Näin ollen revontulien näkyminen muistuttaa ensimmäisen yön tilannetta, joskin epävarmuus on suurempi.