Pitkäaikainen revontuliennuste 9.4.–5.5.2018

Ap- ja Kp-indeksit lupailevat kaksi lyhyttä jaksoa revontulille.
Kuva © Kari A. Kuure.

Kevään eteneminen vaalentaa yötaivasta ensin lyhentämällä pimeää aikaa ja sitten loppukeväällä pimeys muuttuu hämäräksi. Vain kirkkaimmat revontulet näkyvät hämärässä yön pimeimpinä hetkinä. Ne kuitenkin voivat olla jopa suomalaisille hyvinkin eksoottinen elämys.

Ap- ja Kp-indeksit

Ennusteet kertovat, että huhtikuun aikana on kaksi jaksoa, jolloin revontulia on vielä mahdollisuus nähdä. Ensimmäinen näistä jaksoista on käsillä heti tämän ennusteen ilmestyessä.  Huhtikuun 10 päivänä indeksit kohoavat geomagneettisen myrskyn lukemiin ja parina yönä voidaankin kokea G1-luokan myrsky. Toivottavasti elektroneja on riittävästi, jotta revontulet olisivat kirkkaita ja loimuavia.

Geomagneettinen rauhattomuus jatkuu vielä myrskyn laannuttuakin muutaman vuorokauden ajan, sillä ennuste kertoo indeksien olevan koholla aina 14. huhtikuuta asti. Tämän jälkeen seuraa muutaman vuorokauden mittainen jakso, jolloin revontulia ei ole odotettavissa missään päin maatamme, kunnes geomagneettinen rauhattomuus palaa 19. huhtikuuta. Tällöin rauhattomuus ei kiihdy myrskyksi asti mutta aika ajoin taivaalla voi näkyä himmeitä revontulia Keski-Suomea myöten. Kysymys onkin vain siitä, mihin vuorokauden aikaan reposia syntyy.

Magneettinen rauhattomuus laantuu 22. huhtikuuta ja sen jälkeen tällä ennustejaksolle ei enää revontulia nähdä.

Radiovuo

Radiovuo kertoo Auringon olevan lähellä aktiivisuusminimiä.
Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon radiovuon ennustetaan pysyttelevän vakiona ja lähes taustasäteilyn tasolla. Tämä merkitsee sitä, että Auringossa ei odoteta tapahtuvaksi lähes ollenkaan flare-purkauksia ja jos niitä tapahtuu, niiden voimakkuus on hyvin pieni.

Tilanne on tyypillinen aktiivisuusminimiä lähestyttäessä. Tämän hetkisen käsityksen mukaan minimi saavutetaan ensivuoden alkupuoliskolla, mutta voi se olla jo hieman aikaisemmin.

Revontuliennuste 9.–12. 4.2018

Pirkanmaalla voidaan nähdä aivan mukavantuntuisia
revontulia parina yönä. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla revontulia näkyy koko maassa etenkin 10./11. ja 11./12. öinä.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 392 km/s. Hiukkastiheys on ollut noin 10 ppcm³ ja hetkellinen maksimi noin 14 ppcm³.

Auringon meille näkyvällä puolella on laaja-alainen korona-aukko pohjoisella pallonpuoliskolla lähellä ekvaattoria. Navoilla olevat korona-aukot ovat pieniä. Kp-indeksi on pysytellyt 0,33–2,00 lukemissa.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 5 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -3 nT. Energisten (>2 MeV) elektronivuon vuorokausiarvo oli 1,60e+07 e/(cm2-ster-day), vastaten 189 pfu ja lyhytaikainen maksimiarvo oli 488 pfu geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä. Maapallo pysyttelee lähivuorokaudet hitaan aurinkotuulen alueella, jonka hiukkastiheyden odotetaan pysyttelevän normaalina ennustejakson aikana. Etelänavan korona-aukko kuitenkin tulee vaikuttamaan avaruussäähän, sillä hitaan ja nopean hiukkasvirtauksen raja asettuu maapallon radan tuntumaan pariksi vuorokaudeksi.

Lähimmän vuorokauden aikana ei odoteta C-luokan flarepurkauksia. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemiin 2–5. Erityisesti toisena ja kolmantena yönä ennustetut Kp-lukemat ovat korkeita ja se merkitsee yleensä jonkinasteista geomagneettista myrskyä. Tällä kertaa energisten elektronien ja protonien määrä magneettikentässä on tavanomainen, joten mahdolliset revontulet ovat selkeitä. Vaalenevat yöt kuitenkin haalistavat revontulien näyttävyyttä.

Yö 9./10. on rauhallinen. Kp-indeksin maksimilukema on 3, jolloin revontulia nähtäneen Lapissa ja mahdollisesti hyvin himmeitä ja rauhallisia Pohjois-Suomessa. Muualla maassa revontulia tuskin nähtäneen.

Yöt 10./11. ja 11./12. ovat revontuliöitä koko maassa. Kp-indeksin maksimiarvo kumpanakin yönä kohonnee lukemaan 5, joka merkitsee pientä G1-luokan geomagneettista myrskyä. Toteutuessaan ennusteen mukaisesti Lapissa näkyvät revontulet ovat kirkkaita ja loimuavia, säteiden muodostuminen on runsasta. Vaaleat ja lyhyet yöt kuitenkin himmentää revontulien näkyvyyttä.

Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet ovat selkeästi näkyvissä ja säteitä muodostuu ajoittain runsaasti. Etelä-Suomessa revontulet ovat suhteellisen himmeitä, vaikkakin hyvin näkyviä, ja rauhallisia kaaria. Säteiden muodostuminen on satunnaista. Näillä alueilla yön pimein aika on jo melkoisen lyhyt, joten etenkin illasta ja aamusta revontulet voivat kalveta vaalean taivaan vuoksi.

Revontuliennuste 6.–9. 4.2018

Ennustejaksolla revontulia ei juurikaan nähdä aivan Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Sielläkin vaalenevat yöt himmentävät revontulien näkymistä lähes huomaamattomalle tasolle.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 432 km/s. Hiukkastiheys on ollut 6–10 ppcm³ ja hetkellinen maksimi noin 14 ppcm³.

Auringon meille näkyvällä puolella on laaja-alainen korona-aukko pohjoisella pallonpuoliskolla lähellä ekvaattoria. Maapallo pysyttelee lähivuorokaudet hitaan aurinkotuulen alueella, jonka hiukkastiheyden odotetaan hieman kohoavan ennustejakson aikana.

Kp-indeksi on pysytellyt 0,33–2,67 lukemissa ja lyhytaikaisen maksimi oli lukemassa 3,33.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 9 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -6 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon vuorokausiarvo oli 1,70e+07 e/(cm2-ster-day), vastaten 201 pfu ja lyhytaikainen maksimiarvo oli 855 pfu geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä. Lähimmän vuorokauden aikana ei odoteta C-luokan flarepurkauksia. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2 koko ennustejakson ajan.

Yöt 6./7., 7./8, ja 8./9. ovat hyvin rauhallisia. Revontulia esiintynee aivan Pohjois-Lapissa mutta vaaleat yöt heikentävät niiden näkyvyyttä. Muualla Suomessa revontulia ei ole odotettavissa.

Revontuliennuste 3.–6.4.2018

Ennustejaksolla revontulia ei juurikaan nähdä aivan Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Sielläkin vaalenevat yöt himmentävät revontulien näkymistä lähes huomaamattomalle tasolle.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 479 km/s mutta on sen jälkeen hieman hidastunut. Hiukkastiheys on ollut 4–6 ppcm³ ja hetkellinen maksimi noin 8 ppcm³.

Auringon meille näkyvällä puolella on edelleen laaja-alainen mutta hajanainen korona aukko, joka on heikentynyt ekvaattorilla ja keskileveyksillä. Molemmilla navoilla olevat aukot ovat hieman vahvistuneet. Maapallo on ollut koron-aukon suhteellisen hitaassa virtauksessa mutta siirtyy pohjoisnavalta kurottuvan korona-aukon vaikutuspiiriin vielä tämän vuorokauden aikana. Tämän seurauksena aurinkotuulen nopeus hieman kasvaa ja hiukkastiheys hieman putoaa.

Kp-indeksi on pysytellyt 0,33–2,33 lukemissa ja lyhytaikaisen maksimi oli lukemassa 3,33.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 5 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -3 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon vuorokausiarvo oli 1,10e+08 e/(cm2-ster-day), vastaten 1300 pfu ja lyhytaikainen maksimiarvo oli 2277 pfu geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä. Lähimmän vuorokauden aikana ei odoteta C-luokan flarepurkauksia. Elektrovuon tiheyden odotetaan hieman kasvavan mutta geomagneettisia vaikutuksia sillä ei odoteta olevan. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2 koko ennustejakson ajan.

Yöt 3./4., 4./5. ja 5./6. Ennustejaksolla revontulien todennäköisyys on hyvin pieni koko maassa, vain Pohjois-Lapissa himmeät revontulet ovat mahdollisia. Sielläkin vaalenevat yöt heikentävät revontulien näyttävyyttä ja himmeimmät hetket voivat kadota taustataivaan kirkkauteen.

Revontuliennuste 31.3.–3.4.2018

Revontulie ei ole odotettavissa kolmena
seuraavana yönä.
Kyva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla revontulia ei juurikaan nähdä aivan Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Sielläkin vaalenevat yöt ja kirkas kuutamo himmentää revontulien näkymistä lähes huomaamattomalle tasolle.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on ollut yksi (AR12703) ja se sai aikaan C4-luokan flarepurkauksen. Sitä ennen ja sen jälkeen on esiintynyt useita B-luokan purkausta ja yksi A-luokan purkaus joka oli voimakkaampi kuin taustakohina.

Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 454 km/s. Hiukkastiheys on ollut 6–12 ppcm³ ja hetkellinen maksimi noin 19 ppcm³.

Auringon meille näkyvällä puolella on edelleen laaja-alainen mutta hajanainen korona aukko. Maapallo on ollut koron-aukon suhteellisen hitaassa virtauksessa ja Kp-indeksi on pysytellyt 0–2 lukemissa, lyhytaikaisen maksimi oli lukemassa 2,67.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 8 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -4 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon vuorokausiarvo oli 4,6e+08 e/(cm2-ster-day), vastaten 5437 pfu ja lyhytaikainen maksimiarvo oli 14850 pfu geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä. Lähimmän vuorokauden aikana C-luokan flarepurkaukselle ennustetaan matalaa, noin 10 % mahdollisuutta. Maapallo on suhteellisen hitaan aurinkotuulen alueella ja tilanne ei juuri muutu ennustejakson aikana.

Yöt 31.3/1.4., 1./2. ja 2./3. Ennustejakson Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2. Näin ollen revontulien todennäköisyys on hyvin pieni koko maassa, vain Pohjois-Lapissa himmeät revontulet ovat mahdollisia. Sielläkin vaalenevat yöt ja kirkas kuutamo heikentävät revontulien näyttävyyttä ja himmeimmät hetket voivat kadota taustataivaan kirkkauteen.

Revontuliennuste 26.–31.3.2018

Jos revontulia näkyy, niin ne ovat hyvin himmeitä
ja rauhallisia. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla voitaneen nähdä revontulia toisena ja kolmantena yönä muuallakin kuin Pohjois-Lapissa, ei kuitenkaan Etelä-Suomessa. Jos revontulia näkyy, niin ne ovat kaikkialla himmeitä ja hyvin rauhallisia.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 560 km/s mutta se on ollut laskusuunnassa maksimin jälkeen. Hiukkastiheys on ollut 6 ppcm³  ja on siitä ollut laskusuunnassa.

Auringon meille näkyvällä puolella on laaja-alainen mutta hajanainen korona aukko. Se on vaikuttanut viimeksi kuluneen vuorokauden avaruussäähän siten, että maapallo on ollut koron-aukon nopeassa virtauksessa. Kp-indeksi on pysytellyt 2,67–0,33 lukemissa.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 7 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -6 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 142354 pfu (vuorokausiarvo 1,4e+09 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Maapallo on suhteellisen hitaan aurinkotuulen alueella mutta tilanne muuttuu jonkin verran 29.3. aikana, jolloin saavutetaan hitaan ja nopean aurinkotuulen välinen siirtymäalue. Siirtymäalue aiheuttanee jonkin verran magneettisia häiriöitä. Tilanne jatkuu samanlaisena ennustejakson loppuun.

 Yö 28./29. on hyvin rauhallinen. Ennustettu Kp-indeksin maksimiarvo on vain 2, jolloin himmeitä revontulia on mahdollista nähdä vain Pohjois-Lapissa, jos yöt ovat vielä riittävän pimeitä repojen näkymiselle. Muualla Suomessa revontulia tuskin nähtäneen.

Yöt 29./30. ja 30./31. ovat edelleen hyvin rauhallisia. Ennustettu maksimi Kp-indeksin arvon saavuttanee 4 mutta enimmän aikaa lukemassa 3. Jos tämä ennuste toteutuu, rauhallisia revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni ja Etelä-Suomessa lähes olematon.