Pitkäaikainen revontuliennuste 8.1–3.2.2018

Kp-indeksin vaihtelu on vähäistä.
Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon aktiivisuudessa on odotettavissa vain vähäistä vaihtelua ja se näkyy ennustejaksolla revontulien vähäisen todennäköisyytenä ja himmeinä revontulina.

Kp- ja Ap-indeksit

Indeksien vaihtelu on vähäistä ennustejaksolla. Korkeimmat odotettavissa olevat lukemat ovat noin 4 ja ne saavutetaan 15. 1. ja 20.1. muutoin Kp-indeksin arvo pysyttelee alle 3 lukemissa. Ap-indeksi noudattaa samoja linjoja suurimmat lukemat ovat 15.1.

Ennustejaksolla vain Lapissa on revontulien mahdollisuus hyvä, vaikka sielläkään revontulet näkyessään eivät ole sieltä parhaimmasta päästä. Revontulien loimottelu on vähäistä ja säteiden muodostuminen on rauhallista. Pohjois-Suomessa revontulien näkymiselle on pienet mahdollisuudet ja silloin revontulet ovat siellä lähinnä rauhallisia kaaria. Keski-Suomessa voidaan nähdä himmeää revontulivaloa mainittuina ajankohtina. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on lähes olematon.

Radiovuo

Auringossa esiintyvät  flaret ovat vähäisiä.
Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon magneettinen toiminta tulee ennustejaksolla olemaan hyvin rauhallista. Radiovuon maksimilukema tulee olemaan 72, joka tarkoittaa lähinnä taustakohinan tasoista flaretoimintaa. Näin ollen flaretoiminnasta aiheutuvia radioliikenteen häiriöitä ja yhteyskatkoksia ei ole odotettavissa herkimmilläkään radiotaajuuksilla.

Revontuliennuste 8.–11.1.2018

Heikkot revontulet ovat mahdollisia Pirkanmaalla.
Kuva © Tampereen Ursa.ry.

Lapissa ja Pohjois-Suomessa nähtäneen revontulia ennustejakson aikana. Keski-Suomessa ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni, lähes olematon.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä, vain yksi pilkun sisältänyt aktiivinen alue on esiintynyt viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimiarvon 305 km/s. Hiukkastiheys on ollut vähäinen < 20 ppcm3 mutta muutaman viime tunnin aikana se on kohonnut noin 40 ppcm3.

IMF-kenttä on osoittanut lähes koko viimevuorokauden ajan pohjoiseen, maksimi vuo on ollut 5 nT ja eteläsuuntaisen kentän maksimiarvo oli -4 nT. kokonaiskentän voimakkuus on muutaman viime tunnin aikana kohonnut merkittävästi ollen nyt noin 13 nT ja se osoittaa pohjoiseen.

Kp-indeksi on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana ollut hyvin matalissa lukemissa, vaihtelu on ollut 0,33–1,33 välillä. Viimeisen kolmen tunnin aikana Kp-indeksin arvo on kohonnut lukemaan 2,67.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyvän muuttumattomana, samoin kuin aurinkotuulen parametrienkin.

Lähituntien aikana Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4.  Ensi yöksi kuitenkin odotetaan indeksin maksimilukemaksi arvoa 3.

Yö 8./9. tulee olemaan rauhallinen revontuliyö Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Lapissa revontulet ovat tavanomaisen kirkkaat, jonkin verran loimuavia ja säteiden muodostuminen on yleistä. Pohjois-Suomessa revontulet ovat rauhallisia kaaria, joissa esiintyy satunnaista säteiden muodostumista. Keski-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni ja toteutuessaan revontulet ovat rauhallisia kaaria. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on vähäinen.

Yöt 9./10. ja 10./11. ovat hyvin rauhallisia. Lapissa rauhallisten revontulien näkyminen on mahdollista mutta jo Pohjois-Suomessa tulien mahdollisuus on vähäinen. Revontulia ei ole odotettavissa Keski- eikä Etelä-Suomessa.

Revontuliennuste 5.–8.1.2018

Ei revontulia. Kuva © Tampereen ursa ry.

Vain Pohjois-Lapissa voidaan odottaa revontulia koko ennustejakson aikana.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut hyvin vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on ollut vain yksi, jossa oleva pilkku on ollut hyvin pieni. Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 427 km/s ja hiukkastiheys 5–10 ppcm³. Viimeisten tuntien aikana hiukkastiheys on hieman noussut, tiheys on noin 10,6 ppcm³.

IMF-kentän maksimi saavutti 4,5 nT voimakkuuden ja eteläsuuntaisen komponentin maksimi oli -3,4 nT. Kp-indeksi on pysytellyt matalissa lukemissa, vaihtelu on ollut 0,33–1,67 lukemien välillä.

Ennuste

Kp-indeksi odotetaan pysyttelevän matalissa lukemissa, maksimissaan sen odotetaan saavuttavan arvon 3 ennustejakson viimeisen vuorokauden aikana.

Yöt 5./6., 6./7. ja 7./8. ovat hyvin rauhallisia. Revontulia voidaan odottaa näkyvän Pohjois-Lapissa ja sielläkin ne ovat hyvin himmeitä kaaria joissa vain satunnaisesti nähdään säteiden muodostumista. muualla maassa revontulien todennäköisyys on hyvin pieni.

Revontuliennuste 2.–5.1.2018

Pohjoinen taivaanranta pysyttelee valottomana Tampereella
koko ennustejakson ajana. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla vain Pohjois-Lapissa revontulien näkymiselle on jonkinlainen todennäköisyys ja sielläkin reposet ovat suhteellisen himmeitä ja rauhallisia.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä koko viime vuoden ajan. Pilkuttomia vuorokausia kertyi vuonna 2017 kaikkiaan 104 mikä tekee noin 20 % koko vuoden vuorokausista. Edellisen kerran tätä suurempi määrä pilkuttomia vuorokausia oli vuonna 2009, jolloin oli juuri sivuutettu auringonpilkkujakson minimi. 

Jos vertaamme tilannetta auringonpilkkujakson 23 lukemaan, niin silloin olemme alle 2 vuoden päässä pilkkujakson 24 minimistä. Tosin pilkkujaksot eivät ole koskaan samanlaisia, joten suoraa vertailua ainakaan tieteellisessä mielessä ei pidä tehdä.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulennopeus oli maksimissaan 491 km/s ja tiheys vaihteli 5–10 ppcm³. IMF-kentän voimakkuus oli maksimissaan 13 nT ja eteläsuuntainen komponentin maksimilukema -11 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja geosynkronisella radalla oli hyvin vähän, vuontiheys oli 639 pfu.

Kp-indeksi saavutti hetkellisesti maksimilukeman 4 mutta muutoin lukemat olivat 1–3 viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Matalaan Kp-lukemaan vaikutti osaltaan myös hyvin matala elektronien määrä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän vähäisenä ennustejaksolla. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän matalissa lukemissa, vaihteluväli on 1–3.

Yöt 2./3., 3./4. ja 4./5. ovat hyvin rauhallisia. Revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa, jossa ne ovat himmeähköjä ja hyvin rauhallisia. Satunnaisesti voidaan nähdä säteiden muodostumista. Muualla Suomessa ei revontulia nähdä koko ennustejakson aikana.

Revontuliennuste 30.12.2017 –2.1.2018

Revontulet ovat todennäköisiä ennustejakson parina viimeisenä
yönä. Kuva © Tampereen Ursa.ry.

Ennustejakson kaksi jälkimmäistä yötä ovat revontuliöitä, jolloin aktiivisia repoja nähdään Etelä-Suomea myöten.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen maksiminopeus oli 411 km/s ja hiukkastiheys vaihteli 2,5–9 ppcm³ välillä.

Lähiavaruuden tilaan vaikutti Auringon etelänavalta kurottuneen korona-aukon ja ekvaattoriseudulla rauhallisemmin virtaavan aurinkotuulen välinen vuorovaikutus, joka aiheutti vähäisen IMF-kenttää vahvistavan CIR-ilmiön ja siihen liittyvän nopean streamin (CH HSS). Tapahtumalla ei ollut kovinkaan suurta merkitystä maapallon magneettikentän ilmiöille.

IMF-kentän maksimiarvo oli 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimiarvo oli .3 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli niukanlaisesti, vuon arvo kohosi lukemaan 1092 pfu. Tästä syystä Kp-indeksi pysytteli matalissa lukemissa, vaihtelun ollessa 0,33–2 välillä.

Ennuste

Maapallo kohtaa vielä tämän vuorokauden puolella aurinkotuulen tihentymän mutta siirtyä ei ole jyrkkä ja muutoksen aiheuttamat häiriötä ovat vähäisiä. Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän lukemassa 2 ensimmäisen vuorokauden ajan. Joulukuun 31. päivän iltana ja seuraavana yönä Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4 ja jopa lukemaan 5 tammikuun 1. päivän aikana ja pysyttelevän samoissa lukemissa myös seuraavana yönä.

Yö 30./31. on hyvin rauhallinen. Revontulia nähtäneen vain Lapissa. Muualla Suomessa revontulien näkyminen on epätodennäköistä.

Yö 31./1. on revontuliyö Keski-Suomesta Lappiin. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita ja loimuavia, säteiden muodostuminen runsasta ja Lapissa koronan näkyminen on mahdollista. Keski-suomessa revontulet ovat selkeitä mutta rauhallisia kaaria, vähäistä säteiden muodostumista havaitaan. Etelä-Suomessa revontulien näkyminen on mahdollista mutta ne ovat himmeitä ja rauhallisia kaaria, joissa saattaa esiintyä satunnaista säteiden muodostumista.

Yö 1./2. on revontuliyö koko maassa heti illan pimennyttyä. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 5. jo illasta alkaen. Se merkitsee G1-luokan magneettista myrskyä ja toteutuessaan revontulia nähdään silloin aina Baltiaan myöten. Lapissa revontulet ovat hyvin kirkkaita, loimuavia ja revontulikoronan näkyminen on hyvin todennäköistä. Etelämpänä revontulet ovat kirkkaita ja ne muodostavat runsaasti säteitä. Etelä-Suomessa ja Baltiassa revontulet ovat rauhallisia kaaria, joissa esiintyy ajoittain säteiden muodostumista.

Revontuliennuste 27.–30.12.2017

Revontulien näkymisen mahdollisuus on pieni Pirkanmaalla
koko ennustejakson ajan. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla revontulia voidaan ensimmäisenä yönä nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Toisena ja kolmantena yönä revontulia näkyy vain Pohjois-Lapissa, muualla niiden näkymisen todennäköisyys on hyvin pieni.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana hyvin vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on ollut vain yksi. Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimilukeman 484 km/s ja hiukkastiheys oli keskimäärin noin 7 ppcm³.

IMF-kentän maksimi vuontiheys oli 8 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimilukema oli -5 nT, ja kenttä osoitti suurimman osan vuorokaudesta kohti etelää. Energisiä (>2 Mev) elektroneja geosynkronisen radan etäisyydellä oli vähänlaisesti, vuo oli 704 pfu.

Kp-indeksi pysytteli suurimman osan viimeksi kulunutta vuorokautta matalissa lukemissa. Havaitun kentän maksimi Kp-lukema oli 3,67 kello 18–20 UT ja on siitä lähtien pysytellyt lukemassa 2,67.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä. Aurinkotuulen hiukkastiheys lähivuorokausien aikana tulee olemaan noin 4 ppcm³ ja nopeus ensimmäisen vuorokauden aikana hieman enemmän kuin 500 km/s mutta se laskee seuraavina vuorokausina lähtöarvoonsa eli noin 450 km/s.

Kp-indeksin ennustetaan olevan lukemissa 1–3 koko ennustejakson ajan. Energisten elektronien määrä pysyttelee vähäisenä, joten magneettiset häiriöt geomagneetisessa kentässä ovat erittäin pieniä.

Yö 27./28. on hyvin rauhallinen. Kp-indeksin ennustetaan kohoavan maksimiarvoon 3 aamuyön tunteina. Rauhallisia revontulia nähtäneen Lapissa ja hieman himmeämpiä Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulet näkyvät lähinnä kamerakuvissa ja Etelä-Suomessa revontulia ei nähdä.

Yöt 28./29. ja 29./30. ovat erittäin rauhallisia. Kp-indeksin maksimilukeman odotetaan kohoavan arvoon 2, jolloin himmeitä ja hyvin rauhallisia revontulia on mahdollisuus nähdä vain Pohjois-Lapissa. Etelämpänä revontulia tuskin nähtäneen.

Pitkäaikainen revontuliennuste 25.12.2017–20.1.2018

Kp-ja Ap-indeksien 27 vrk:n ennuste. Kuva ©  Kari A. Kuure.

Kp- ja Ap-indeksin ennuste

Geomagneettinen kenttä aktivoituu vuoden viimeisenä päivänä ja uudenvuoden yönä siihen voi kehittyä G1-luokan magneettinen myrsky. 

Myrsky kuitenkin laantuu nopeasti ensin magneettiseksi rauhattomuudeksi ja sitten hyvin rauhalliseksi muutaman vuorokauden kuluessa. Ennusteen toteutuessa uudenvuoden ilotulitteiden lisäksi taivaalla voidaan nähdä revontulia koko maassa.

Seuraava magneettisesti hieman aktiivisempi kausi on 7. ja 8. tammikuuta. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4, joka lupailee rauhallisia ja himmeitä revontulia lähes koko maahan.

Seuraava magneettinen myrsky on odotettavissa 13./14. päivien välisenä yönä. Silloin jälleen revontulia voidaan nähdä koko maassa.

Radiovuon ennuste

Radiovuon 27 vrk:n ennuste. Kuva © Kari A. Kuure.

Radiovuon ennuste on hyvin vakaa koko ennustejakson ajalle. Maksimilukemat ovat luokkaa 75 mikä tarkoittaa sitä, että Auringossa ei juuri ole odotettavissa taustakohinaa voimakkaampia ilmiöitä kuten flarepurkauksia.

Jouluyön revontulet olivat rauhallisia kaaria

Tampereen Ursan sääkamerat tallensivat viimeyönä näkyneitä revontulia pilvien raoista. Illasta oli hieman pidempi selkeän sään alue ja kameroiden tallentamiksi päätyi hieman säteitä muodostaneita reposia, ei siis mitään balalaikkashowta! Tässä muutama kuva yön ajalta pohjoiskamerasta.

Kaikki kuvat © Tampereen Ursa ry.

Revontuliennuste 24.–27.12.2017

Ensiyönä revontulien mahdollisuus on hyvä Pirkanmaalle.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ensiyö revontulien näkymiselle on hyvät mahdollisuudet koko maassa. Sen jälkeen kaksi seuraavaa yötä ovat rauhallisempia, reposia nähtäneen vain Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Viimeinen yö on kaikkein rauhallisin, jolloin vain Lapissa revontulien näkymiselle ovat jonkinlaiset mahdollisuudet.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on hyvin vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on yksi (AR12692), pilkkuryhmän koko 90 ppm Auringon näkyvästä pinta-alasta. Se on määritelty magneettisesti olevan luokkaa b ja sen alueella tapahtuvia C-luokan flarepurkauksille on noin 15 % mahdollisuus. Voimakkaammille (luokat M ja X) purkauksille todennäköisyys on hyvin pieni.

Eteläiseltä napa-alueelta ekvaattorin pohjoispuolelle kurottuva korona-aukko on edelleen hyvin kapea ja napaisuudeltaan miinus-merkkinen (pohjoisnapa). Aurinkotuulennopeus oli viimeksi kuluneen vuorokauden aikana 404 km/s ja hiukkastiheys noin 10 ppcm³.  IMF-kentän maksimi vuo oli 8 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimilukema oli -6 nT. Kentän suunta ja voimakkuus vaihteli hyvin nopeasti.

Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli geosynkronisen radan etäisyydellä tavanomainen määrä, elektronivuon arvo oli 2813 pfu. Kp-indeksi on vaihdellut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana 0,33–1,33 välillä.

Ennuste

Korona-aukon ei odoteta vaikuttavan maapallon lähiavaruuden avaruussäähän kovinkaan voimakkaasti. Geomagneettisen kentän odotetaan pysyttelevän rauhallisena koko ennustejakson ajan. Kp-indeksin odotetaan kohoavan ensiyönä maksimilukemaan 4 jo alkuillasta mutta toisena ja kolmantena yönä sen uskotaan painuvan lukemiin 3–2.

Yö 24./25. on kohtuullinen revontuliyö. Lapissa revontulet ovat kirkkaita, jonkin verran loimuavia ja säteiden muodostuminen yleistä. Pohjois-Lapissa revontulikoronan näkyminen on mahdollista. Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita, suhteellisen rauhallisia mutta säteitä muodostuu yleisesti. Keski-Suomessa voidaan nähdä rauhallinen revontulikaari, jossa säteitä voi muodostua ajoittain. Etelä-Suomessa revontulet ovat himmeitä kaaria mutta kuitenkin paljain silmin näkyviä.

Yö 25./26 on jonkin verran edellistä yötä rauhallisempi. Pohjois-Lapissa revontulet ovat kirkkaita, jonkin verran loimuavia ja säteiden muodostuminen on yleistä. Etelä-Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat rauhallisia kaaria, säteiden muodostuminen on satunnaista etenkin etelämpänä. Keski-Suomessa revontulet ovat himmeitä kaaria, ajoittain niitä voi nähdä vain kamerakuvissa. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni.

Yö 26./27. on ennustejakson rauhallisin. Pohjois-Lapissa revontulet ovat rauhallisia, suhteellisen himmeitä. Pohjois-Suomessa reposia voitaneen nähdä ajoittain ja muualla Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni. Aivan etelärannikolla revontulia tuskin nähtäneen.

Revontuliennuste 22.–25.12.2017

Ei revontulia Pirkanmaalla. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Tulevina kolmena yönä revontulibongarien odotukset eivät toteudu. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä vain Lapissa ja nekin todennäköisesti heti ensiyönä. Seuraavat yöt ovat lähes revontulittomia koko maassa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta, missä voi näkyä hyvin himmeä revontulikaari.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut hyvin vähäistä, vain heikko, maksimissaan B7,29-luokan flarepurkausten sarja on havaittu viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Auringossa on yksi pilkkuryhmä, jonka koko on nopeasti kasavanut viime tuntien aikana. Auringossa on myös etelänavalta ekvaattorin yli pohjoiselle pallonpuoliskolle ulottuva hyvin kapea korona-aukko, jonka polariteetti on negatiivinen (= magneettisesti pohjoisnapa).

Aurinkotuulen nopeus saavutti maksiminopeuden 428 km/s hetkellisesti mutta tällä hetkellä nopeus on laskenut noin 350 km/s. Aurinkotuulen hiukkastiheys oli maksimissaan noin 6,5 ppcm3 mutta sekin on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana pudonnut lukemaan noin 3,5 ppcm3.

IMF-ketän suunta on vaihdellut tavanomaisesti mutta sen amplitudi on kaventunut hyvin lähelle 0 nT arvoa. Maksimi lukema viimeksi kuluneen vuorokauden aikana oli 4,8 nT ja pohjois-eteläsuuntaisen komponentin maksimilukema -3,7 nT.

Energisten (>2 MeV) elektronien vuon arvo oli geosynkronisen radan etäisyydellä 3 763 pfu, joka on suunnilleen tavanomainen lukema. Kp-indeksin lukemat ovat pysytelleet hyvin matalissa 0–2 lukemissa.

Ennuste

Auringon aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia puoleen tai toiseen. Kapealla korona-aukolla ei odoteta olevan vaikutusta maapallon geomagneettisen kentän tilaan, joten Kp-indeksin odotetaan pysyvän lukemissa 3–1.

Yö 22./23. on hyvin rauhallinen. Kp-indeksin arvo odotetaan kohoavan maksimiarvoon 3, joten vain Lapissa on odotettavissa hyvin rauhallisia revontulia. Pohjois-Suomessa himmeä revontulikaari voi näkyä ajoittain. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Yöt 23./24. ja 24./25. ovat edelleen hyvin rauhallisia. Kp-indeksin maksimiarvoksi odotetaan lukemaa 2, jolloin himmeitä revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja niitäkin luultavimmin vain Pohjois-Lapissa. Muualla revontulien todennäköisyys on lähes olematon.