Revontuliennuste 5.–8.2016

Maapallo on joutumassa aurinkotuulen tihentymään, joka nostaa lähiavaruutemme hiukkastiheyden aluksi kaksinkertaiseksi ja kolmantena vuorokautena viisinkertaiseksi. Aurinkotuulen nopeus laskee samaan aikaan alle 400 km/s vauhtiin.

Kolmen vuorokauden Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän matalissa arvoissa (maksimit 2–3) koko ennustejakson ajan huolimatta edellä kerrotusta lähiavaruuden tilan muutoksesta. Tässä tilanteessa revontilitilanteen arvioiminen on vähintäänkin haasteellista.

Ennuste

Yöt 5./6. ja 6./7. Rauhallisia ja himmeitä revontulia nähtäneen ainoastaan Lapissa. Jos repoja nähdään, niin niitä voi etsiä taivaalla puolen yön jälkeen parin tunnin ajan. Revontulien näkymisen todennäköisyys on vähäinen.

Yö 7./8. ei juuri poikkea aikaisemmista. Revontulia voidaan nähdä Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla Oulun leveydeltä pohjoiseen. Revontulien mahdollisuus Lapissa on kohtalainen ja muualla vähäinen.

Huomioitavaa

Kp-indeksi yleensä kohoaa kuvatunlaisessa lähiavaruuden muutostilassa. Jos näin tapahtuu, revontulia voidaan nähdä ennustettua laajemmalla alueella ja ne voivat olla ennustettua kirkkaampia ja aktiivisempia. Lisäksi lähiavaruuden magneettikentän (IMF) Bz-komponentti voi kääntyä odotettua voimakkaammin kohti etelää, jolloin revontulia voitaneen nähdä jopa Keski-Suomessa.

Pitkäaikainen revontuliennuste: marraskuu 2016

Auringon aleneva aktiivisuus näkyy auringopilkkuluvun
laskevan asuuntana. Kuva NOAA/SWPC.

Auringon aktiivisuus lähestyy minimiä. Sitä joudutaan kuitenkin vielä odottelemaan muutaman vuoden, mutta selvät merkit tulevasta on jo näkyvissä. 

Auringossa on ollut tähän mennessä tänä vuonna jo 21 pilkutonta vuorokautta (8 %) ja flare-toiminta on ollut vaatimatonta. Voimakkaimmat flare-purkaukset ovat olleet C-luokkaa.  Auringosta lähteneiden CME-purkausten määrä on myös ollut vähäinen ja niiden koko ja nopeuskin ovat olleet tyypillisiä minimille.

Revontulia on kuitenkin nähty kuluneena syksynä kohtuullisen runsaasti. Tämäkin on tyypillistä lähestyvälle minimille. Revontulet ovat aiheutuneet korona-aukoista, joissa aurinkotuulen hiukkastiheys on tavanomaista vähäisempää mutta hiukkasten vauhti on ollut parikin kertaa nopeampaa kuin normaalitilanteessa. Vauhdikas aurinkotuuli törmätessään maapallon magneettikenttään, aiheuttaa siihen häiriötiloja, joiden seurauksena syntyy revontulia.

27 vuorokauden ennuste

Kp-indeksi kertoo maapallon magneettikentän tilan.
Kuva NOAA/SWPC.

Marraskuun alkupuoliskolla on odotettavissa suhteellisen rauhallista. Kp-indeksi pysyttelee alhaisissa lukemissa (ylimmät lukemat 2–3) aina 12. päivään asti. Silloin indeksi lähtee nousuun ja saavuttaa maksimin (arvo 5) seuraavana päivänä. Tämän jälkeen mennään parin vuorokauden ajan alenevan indeksin lukemissa ja minimi (< 2) saavutetaan 16.–18. päivinä.

Marraskuun 19. päivänä indeksin odotetaan jälleen kohoavan jonkin verran (arvoon 3) ja korkeimmillaan se on 20.–24., jolloin maksimi arvo on 6. Tämän jälkeen tilanne hieman rauhoittuu mutta pysyttelee epävakaana.

Revontulia voidaan odottaa silloin kun Kp-indeksin arvo kohoaa havaintopaikalla magneettisen leveyspiirin määrittelemään arvoon. Lapissa ja Pohjois-Suomessa indeksi arvon ollessa 3 (tai jopa alempi) rauhallisia revontulia voi näkyä. Keski-Suomessa indeksin yleensä täytyy olla 3,67 ja aivan etelärannikolla 4,33, jotta revontulia voisi odottaa jonkinlaisella todennäköisyydellä.

Taustaa

Auringon aktiiviset alueet näkyvät kuvassa vaaleampina
alueina. Auringonpilkut esiintyvät aina aktiivisilla
alueilla, mutta kaikissa aktiivisuusaleueilla ei ole pilkkuja.
Kuva © Kari A. Kuure.

Pitkäaikainen ennuste perustuu Auringon aktiivisten alueiden pitkään ikään, jolloin sama alue voi kiertää monta kertaa Auringon ympäri ennen katoamistaan. Näin ollen, jos revontulia on jonakin yönä näkynyt, niitä voi näkyä myös 27 vuorokauden kuluttua. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen: aktiivisuusalueen voimakkuus ei ole pysyvä, vaan se voi voimistua ja aikanaan se myös heikkenee ja katoaa. Lisäksi uusia aktiivisuusalueita syntyy ja ne voi vahvistaa jo heikentynyttä vanhempaa aktiivisuusaluetta.

Auringossa pysyviä korona-aukkoja on magneettisilla navoilla. Aktiivisuus minimin lähestyessä nämä korona-aukot yleensä laajenevat ja ulottavat aika-ajoin lonkeroita alemmille leveysasteille ja jopa ekvaattorille asti (ja sen ylikin).  Silloin tällöin korona-aukko syntyy myös keskileveyksillä tai jopa ekvaattorilla. Korona-aukon reuna-alueilla voi olla tihentyneen aurinkotuulen alueita, joissa hiukkasten nopeudet ovat yleensä alempia kuin aurinkotuulella keskimäärin.

Korona-aukko ”perii” syntyalueensa magneettikentän suunnan, ja tällä suunnalla on merkitystä revontulien esiintymisen ja voimakkuuden kanssa. Lisäksi Auringon magneettiselta ekvaattorilta lähtee ”avoin” magneettikenttä (IMF), joka taipuu spiraaliksi Auringon pyörimisliikkeen vaikutuksesta. 

Ekvaattorilta lähtevä kenttä myös aaltoilee voimakkaasti etenkin korona-aukkojen vaikutuksesta ja se näkyy maapallolla lähiavaruuden IMF-kentän suunnan vaihteluna. Erityisen merkityksellinen on magneettikentän pohjois-eteläsuuntaisella komponentilla (Bz), jonka täytyy olla etelään, jotta Keski- ja Etelä-Suomessa revontulia voisi nähdä. Lapissa Bz-komponentin suunta vaikuttaa lähinnä revontulien kirkkauteen.

Bz-komponentin eteläsuunta helpottaa aurinkotuulen hiukkasten pääsyä maapallon magnetosfääriin. Vastaavasti suunnan ollessa pohjoiseen, maapallon magnetopausi ohjaa tulevat hiukkaset magnetosfäärin ohi.

Bz-komponentin suunnan ennustettavuus on huono, etenkin normaalin aurinkotuulitilanteen vallitessa. Silloin kentän suunta voi vaihdella alle tunnin jaksoissa satunnaisesti. Korona-aukon vaikutuksesta Bz-komponentin suunta voi pysytellä pitkiä aikoja samana vaikka voimakkuudessa voi esiintyä vaihtelua.

Auringon aktiivisilla alueilla esiintyy flare- eli roihupurkauksia. Niiden määrä ja voimakkuus noudattelee Auringon aktiivisuus- (auringonpilkku-)jaksoa siten, että niitä esiintyy runsaimmin ja ne ovat voimakkaimpia aktiivisuusmaksin ohittamisen jälkeen. Flare-purkaus synnyttää nopeita protoneita, jotka saavuttavat maapallon noin 20 minuutissa ja aiheuttaa ionosfääriin voimakkaan häiriötilan. Tämä kuuluu (ja näkyy) radioliikenteen häiriöinä etenkin keskipitkillä radioaalloilla.

Auringosta lähteynyt CME-pilvi näkyy koronagrafissa
Auringon ympärillä olevana pilvenä. Kirkas kohde on
Venus-planeetta. Kuva Nasa/SDO.

Flare-purkauksiin liittyy myös koronamassapurkaukset (CME). Vaikka suoranaista osoitusta flare- ja CME-purkausten välillä ei olekaan, niin todellisuudessa CME-purkauksia esiintyy silloin, kun flare-purkauksia on runsaasti. Myös CME-purkausten massiivisuus näyttää olevan kytkeytyneenä Auringon aktiivisuuden tilaan: aktiivisuusmaksimin jälkeen tapahtuvat CME-purkaukset ovat runsaslukuisempia ja massiivisempia kuin muulloin. Lisäksi CME-purkauksia syntyy juuri samoilla alueilla kuin missä flare-purkauksia esiintyy.

CME-purkaus on Auringon pinnalta magneettisen silmukan vaikutuksesta nouseva plasmapilvi, jonka nopeus ja massiivisuus riippuvat purkauspaikan sen hetkisetä tilasta. Avaruudessa CME-pilvi noudattaa IMF-kentän voimaviivoja edetessään pois Auringosta.

Avaruudessa pilvi laajenee, joten pilven vaikutusalue esimerkiksi maapallon kohdalla on suhteellisen laaja. Pilven laajenemisesta johtuen purkauspaikalla ei ole aivan niin suurta merkitystä kuin saattaisi kuvitella. Yleensä ja melko varmasti CME-pilvi päätyy maapallon lähiavaruuteen, jos sen syntypaikka on sijainnut noin 60° Auringon keskimeridiaanin länsipuolella (oikealla puolella) lähellä ekvaattoria. Pilven laajeneminen kuitenkin parantaa pilven osumistarkkuutta, vaikka syntypaikka ei olisikaan juuri mainitulla kohdalla.

CME-pilvi ”perii” myös syntypaikkansa magneettikentän suunnan. Aivan tarkasti sitä ei voi ennakoida, sillä aktiivisuusalueen magneettikentän suunta on yleensä vastakkainen Auringon vallitsevalle kentälle, samoin kuin mitä tilanne on auringonpilkkujen tapauksessa.

Revontuliennusteita laadittaessa otetaan huomioon kaikki edellä kerrotut asiat. Lisäksi vaaditaan jonkinlaista kokemusta ja hieman seurantaa kuinka ennusteet toteutuvat.  Usein ennuste toteutuu, mutta yleensä aina jonkin verran eritavalla kuin mitä ennusteessa on kerrottu. Valitettavan usein ennusteen laatija myös epäonnistuu, revontulien näkyvyyteen ja voimakkuuteen vaikuttaa liian monta muuttuvaa tekijää, jotta ennuste voisi olla hyvin tarkka joka kerta. Mutta huonokin ennuste on varmasti parempi kuin ei ennustetta lainkaan. 

Revontuliennuste 30.–2.11.2016

Auringon aktiivisuus on vähäistä ja maapalloon kohdistuu aurinkotuulen harventunut osa. Korona-aukko on väistynyt Auringon kiertoliikkeen mukana alueelle, jossa se ei enää vaikuta maapallon lähiavaruuteen. Planeettojen välisen magneettikentän Bz-komponentin suunta vaihtelee rauhattomasti muutaman nanoTeslan verran pohjoisen ja etelän välillä alle tunnin jaksolla. Kp-indeksin odotetaan vaihtelevan 2–4 välillä, ollen suurimmaksi osaksi arvossa 3.

Ennuste

Tämänhetkinen magnetosfäärin tilan odotetaan jatkuvan lähivuorokausien ajan. Vain vähäistä ja rauhallista revontulitoimintaa on odotettavissa koko maassa. Lapissa todennäköisyys repojen näkymiseen on kohtalainen, joskaan sielläkään ei mitenkään erinomainen. Eteläisessä Suomessa mahdollisuus revontulien näkemiseen on vähäinen.

Revontuliennuste 28.–30.10.2016

Korona-aukko (kuvassa tumma alue) ulottuu Auringon
pohjoisnavan alueelta pitkälle eteläiselle pallon-
puoliskolle. Tällä kertaa se ei kuitenkaan aiheuta
merkittävää revontulitoimintaa, sillä sen magneettikentän
Bz-komponentin suunta on pohjoiseen. Kuva Nasa/SDO.

Geomagneettinen rauhattomuus on päättymässä tällä erää. Tämän päivän aikana vielä jonkinlaisia episodeja voi esiintyä, mutta ennustejakson loppu huomisesta alkaen on suhteellisen rauhallista aikaa.

Ennuste

Yö 28./29. Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 4 ja pysyttelevän siinä aamuun asti. Revontulia voi näkyä koko maassa, mutta todennäköisyydet ovat heikkoja. Lapissa joitakin rauhallisia kaaria voi näkyä mutta etelämpänä enintään himmeitä harsoja. Todennäköisyydet alle 20 %.

Yö 29./30 ja 30./31. ovat edellisen yön kaltaisia, ehkä aavistuksen heikompia. Kp-indeksi pysyttelee arvon 3 tuntumassa, päiväaikana jopa arvossa 2. Lappi on ainoa paikka jossa hyvin rauhallisia ja himmeitä revontulia voitaneen nähdä. Todennäköisyydet ovat 5–15 %.

Revontuliennuste 25.–28.10.2016

Maapallon korona-aukossa ja tilanne jatkuu vielä ainakin muutaman vuorokauden. Korona-aukko pitää maapallon magneettikentän häiriintyneenä ennustejakson ajan ja Kp-indeksi saavuttaa magneettisen myrskyn arvoja.  Aurinkotuulen vauhti on noin 400 km/s ja magneettikentän suunta on etelään noin (-)5 nT.

Ennuste

Yö 25./26. Kp-indeksi saavuttaa arvon 6 puolenyön aikaa ja pysyttelee tässä arvossa ainakin muutaman tunnin. Tämän merkitsee magneettista myrskyä (G2) ja revontulia nähtäneen Lapissa heti illan pimentyessä. Revontulet ilmaantuvat eteläisen Suomen taivaalle illan kuluessa, sitä myöhemmin mitä etelämpänä ollaan. Aamuyön tunteina revontulet voivat olla kirkkaita ja leimuta voimakkaasti. Revontulia voidaan tällöin nähdä myös Balttiassa, Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa. Revontulien todennäköisyys 20–35 %.

Yö 26./27. on ehkä edellistä yötä rauhallisempi. Kp-indeksin arvon odotetaan asettuvan arvoon 4, mikä merkitsee sitä, että vain pohjoisimmassa Lapissa revontulia voidaan nähdä heti illan pimetessä. Etelä-Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulia jouduttaneen odottelemaan puolille öille ja etelärannikolla niitä nähdään aamuyön tunteina. Todennäköisyys 20–35 %.

Yö 27./28. on ensimmäisen yön kaltainen. Kp-indeksi odotetaan nousevan arvoon 5 ja magneettikentässä esiintyy lyhytkestoisia alimyrskyjä. Revontulia nähtäneen koko maassa iltayöntunneista alkaen ja vuorokauden vaihduttua niitä nähdään Suomen lisäksi Baltiassa, Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa. Revontulet hiipuvat kuitenkin jo aamuyöllä Lappia lukuun ottamatta, jossa ne näkyvät aamuhämärään. Todennäköisyydet 15–30 %.

Revontuliennuste 22.–25.10.2016

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Maapallo on joutumassa aurinkotuulen tihentymään, joka aiheuttaa voimakasta rauhattomuutta tai jopa jonkinasteisia alimyrskyjä maapallon magneettikenttään. Vaikutusta tehostaa pieni CME-purkaus, joka saavuttaa maapallon 24. päivän aamun tunteina.

Kp-indeksin odotetaan nousevan arvoon 5 vielä tämän vuorokauden puolella iltayöstä. Ensimmäisen ”piikin” jälkeen arvo asettuneen arvoon 4 ja siinä se pysyttelee vuorokauden. Indeksin arvo kohoaa jälleen arvoon 5 23.päivän illalla ja pysyttelee tässä arvossa seuraavaan aamuun.

Voimakkaimmat alimyrskyt koettaneen 24.päivän puolella, sillä Kp-indeksi kohoaa illan tunteina jopa arvoon 6, jolloin ennakoidaan G2-luokan magneettista myrskyä.

Ennusteet

Yö 22./23. Lapissa ensimmäiset revontulet ilmaantuvat taivaalle heti illan pimennyttyä. Muualla Suomessa joudutaan odottelemaan illan tunteihin, mutta jo kello 21 aikaan rauhallisia revontulia pitäisi näkyä kaikkialla. Aamuyön tunteina näkyvyysalue ulottuu jo Baltiaan ja Keski-Euroopan pohjoisosaan. Aamuhämärissä revontulitoiminta hieman heikkenee ja niitä nähtäneen Keski-Suomesta pohjoiseen. Todennäköisyys on 10–40 %.

Yö 23./24. tulee olemaan edellisen kaltainen. Revontulia näkyy Lapissa heti illan pimennyttyä ja Etelä-Suomessa vielä illan tuntien aikana. Rauhallista revontulitoimintaa riittää aina aamuhämärään. Todennäköisyys 15–30 %.

Yö 24./25. Revontulet ilmestyvät taivaalle Kemi–Kuusamo-linjan pohjoispuolelle heti illan pimennyttyä ja muutamaa tuntia myöhemmin koko Suomeen. Myös Baltian pohjoisosassa voidaan tällöin nähdä revontulia. Tilanne pysyttelee muuttumattomana aamuhämärään. Todennäköisyys 20–35 %.

Revontuliennuste 20.–23.10.2016

Maapallo on edelleen harventuneen aurinkotuulen alueella. Ennustejakson kolmantena vuorokautena tilanne muuttuu, sillä tuulen tiheämpi alue saapuu planeettamme kohdalle. Sen seurauksen lähiavaruutemme hiukkastiheys kohoaa noin viisinkertaiseksi tämän hetkiseen tilanteeseen verrattuna mutta samalla hiukkasten vauhti putoaa noin 300 km/s. Vauhdin muutos ei ole kovin nopeaa, vaan se tapahtuu hitaasti ennustejakson ensimmäisen ja toisen vuorokauden aikana.

Ennuste

Yöt 20./21. ja 21./22. ovat hyvin rauhallisia. Revontulia näkyy lähinnä Lapissa, jos sielläkään. Jos jotakin näkyy, niin se on todennäköisesti himmeitä revontulivöitä. Todennäköisyys 10–15 %.

Yö 22.23. Kp-indeksin odotetaan nousevan 22. päivän aikana arvoon 3–4. Lapissa revontulet ilmaantuvat näkyville heti iltahämärän aikaan. Eteläisessä Suomessa revontulia nähtäneen Keski-Suomesta pohjoiseen iltayön aikana ja etelärannikolla puolenyön jälkeen. Todennäköisyydet 10–35 %.

Revontuliennuste 17.–20.10.2016

WSA-ENLIL aurinkotuulen ennuste kertoo maapallon olevan
korona-aukossa. Kuva SWPC.

Maapallo on korona-aukossa. Aurinkotuulen hiukkastiheys on alhainen mutta vastapainoksi niiden nopeudet ovat luokkaa 700 km/s. IMF-kentän Bz-komponentti heilahtelee nopeassa tahdissa pohjois- ja eteläsuunnan välillä. 

Ennustejaksolla muutosta tähän tilanteeseen ei ole odotettavissa, sillä pitkäaikaisen ennusteen mukaan vasta ensi viikonloppuna olisi odotettavissa Kp-indeksin suurempi nousu. Ennusteen toteutumista voikin sitten toivoa, sillä silloin olisi tulossa yhdeksän vuorokauden mittainen magneettinen myrsky.

Ennuste

Yö 17./18. on jakson aktiivisin. Kp-indeksi odotetaan kohoavan arvoon 4 aamuyön tunteina, tosin se merkitsee Suomessa sitä, että revontulet eivät ehdi kehittyä kovinkaan kirkkaiksi ennen niiden katoamista aamuhämärään. Lapissa revontulia voi näkyä jo iltayön puolella.  Etelä-Suomessa revontulia nähtäneen vasta aamuyöstä. Todennäköisesti aivan etelärannikolla revontulien näkyminen jää vähäiseksi viherrykseksi tai korkeintaan kameran näkemiksi rauhallisiksi kaariksi. Todennäköisyys on 15–30 %.

Yö 18./19. on jo selkeästi edellistä heikompi. Lapissakin revontulet ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia kaaria. Vaasa–Kajaani-linjan eteläpuolella tuskin nähdään minkään näköisiä merkkejä repoista. Todennäköisyys 0–20 %.

Yö 19./20. on, jos mahdollista, vieläkin heikompi. Revontulien näkyminen Lapissakin on todella epätodennäköistä, ellei Auringossa tapahdu mitään yllättävää ja nopeaa purkausta. Todennäköisyys on 0–10 %. 

Revontuliennuste 15.–18.10.2016

Kp-indeksi voi kertoa lähitulevaisuudessa näkyvistä
revontulista. Kuva SWPC.

Viimevuorokausien magneettinen rauhattomuus ja alimyrskyt näyttävät tällä erään olevan ohitettu. Auringon aktiivisuus on edelleen matalalla tasolla. Viime vuorokauden aikana on kuitenkin esiintynyt jonkin verran C-luokan flare-toimintaa, joka omalta osaltaan on lisännyt nopeiden protonien määrän kasvua maapallon magneettikentässä.

Merkittävin maapalloon vaikuttava asia lähivuorokausina on Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla oleva korona aukko. Se on kiertymässä asentoon, jossa sen vauhdikas hiukkasvirta osuu Maan magneettikenttään. Hiukkasvirran vauhdiksi ennakoidaan 600–700 km/s. Vaikka hiukkasia on vain vähän, ne onnistuvat generoimaan Maan magneettikenttään häiriöitä, jotka voivat näkyä revontulina.

Näkykö revontulia tässä tilanteessa, riippuu hyvin pitkälti planeettojen välisen magneettikentän Bz-komponentin suunnasta. Viimevuorokausien aikana se on ollut pitkään kohti etelää, mutta nyt näyttää olevan muutos tavanomaisempaan suuntaan jo tapahtunut. Bz-komponentin suunta vaihtelee pohjois-eteläsuunnassa ennakoimattomasti.

Omaa revontuliennustetta varten Kp-indeksin seuraaminen on se tärkein asia. Jos ennuste kertoo nousevista lukemista, revontulien todennäköisyys kasvaa aikaisemmasta. Jos indeksin ennustearvo on laskeva ja taivaalla ei mitään näy, niin lähituntien aikana tilanne tuskin muuttuu.

Ennuste

Yö 15./16. tulee olemaan revontulien suhteen tavanomainen. Kp-indeksi saavuttaneen suurimman arvon 3 puolenyön molemmin puolin. Tämä tarkoittaa sitä, että rauhallisia tai aktiivisia reposia nähtäneen lähinnä Lapissa. Muualla Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta jos niitä näkyy, ne ovat himmeitä!  Revontulien todennäköisyys on 10–20 %.

Yö 16./17. on selkeästi edellistä yötä aktiivisempi. Kp-indeksin odotetaan nousevan arvoon 5, jolloin magneettikenttään syntyy helposti magneettisia alimyrskyjä, joiden voimakkuus on G1-luokkaa. Revontulia nähtäneen koko maassa: Lapissa heti illan hämärryttyä ja Etelä-Suomessa iltayön tunteina. Rauhalisia revontulia voidaan nähdä myös Balttiassa ja ehkä Tanskassa. Aamuyön tunteina tilanne jatkuu samanlaisena. Revontulien todennäköisyys on 10–40 %.

Yö 17./18. näyttää olevan ennustejakson heikoin. Kp-indeksi painuu mataliin arvoihin ja revontulia nähtäneen vain Lapissa aamuyön tunteina. Etelämpänäkin reposten näkyminen on mahdollista, mutta todennäköisyys on vähäinen. Revontulien todennäköisuus on 5–15 %.

Revontulet loimusivat

Yö 13./14. oli pitkiin aikohin voimakkain revontuliyö. Kaikkialla missä pilvisyys sen suinkin mahdollisti, nähtiin ainakin jonkinlaisia revontulia. Useammassa paikassa repot olivat erittäin kirkkaita ja eloisia. Satu Rajamäki kuvasi tämän hienon revontulikruunun (koronan) Vaasassa kello 22 aikoihin.

Tulevina öinä ei ehkä aivan näin hienoihin näytelmiä nädä mutta varmasti sen verran voimakkaita reposia, että niitä pitäisi valokuvata kaikkien revontulikuvausta harrastavien.